Kasvua ja töitä – puolustustarvikkeet käyvät kaupaksi

Patri­an Hämeen­lin­nan tehtaal­la on vils­ket­tä. Panssaroidut miehistönkul­je­tus­vaunut Patria 6x6:t ja Patria AMV XP:t menevät epä­var­muu­den aikoina hyvin kau­pak­si.

Parhail­laan tehtaal­la valmis­te­taan ajoneu­vo­ja Suomen Puo­lus­tusvoimien lisäk­si Latvi­aan ja Slo­va­ki­aan. Kun ne valmis­tu­vat, jonos­sa on han­kkei­ta muun muas­sa Ruot­si­in ja mah­dol­lis­es­ti Sak­saan.

KÄSITYÖ EI KATOA

Mat­ta­har­maa Patria 6x6 ‑ajoneu­vorunko on parhail­laan pitkit­täin kiin­ni hit­saus­ro­botin käsit­telyssä. Sen äärel­lä tapaamme hit­saus­ro­botin oper­aat­torin Juu­so Hakalan.

Hakala pes­tau­tui Patri­alle kesäl­lä 2023, kos­ka halusi päästä aiem­mista pajahit­saushom­mista tehdastyöhön. Pian alkoi koulu­tus hit­saus­ro­botin käyt­töön.

– Saimme koneeseen parin päivän koulu­tuk­sen Pemamekil­la Loimaal­la. Sen lisäk­si meil­lä on ollut tääl­lä omaa ohjel­moin­tik­oulu­tus­ta. Pikkuhil­jaa tämän alkaa oppia, Hakala ker­too.

Työ Patri­al­la poikkeaa täysin Hakalan aiem­mas­ta käsin tehdys­tä työstä.

– Työ on tietokone­hom­maa, ohjel­moin­tia ja robotin käyt­töä.

Hit­saustyön­jo­hta­ja Ismo Kin­nari ker­too, että robot­ti­hit­sauk­sen rin­nal­la on edelleen toinen hit­saus­solu, jos­sa työt tehdään käsin.

– Vaik­ka siir­rämme työtä koko ajan enem­män hit­saus­ro­bot­ille, ei käsi­työ lopu koskaan. Kesään 2024 men­nessä pääsemme robot­il­la täy­teen tuotan­toon, Kin­nari sanoo.

KASVUA LUVASSA MYÖS TULEVINA VUOSINA

Ajoneu­vo­jen kokoon­panos­sa on kolmisenkym­men­tä hit­saria, joista puo­let on Patri­an omaa henkilökun­taa ja puo­let vuokratyön­tek­i­jöitä. Hit­sareista neljä on koulutet­tu robotin käyt­töön, sekä ohjel­moin­ti­in että robotin päivit­täiseen oper­oin­ti­in.

Patri­an tuot­tei­den hyvä menek­ki näkyy sekä sen liike­toimin­nan luvuis­sa että tarpeessa palkata uusia työn­tek­i­jöitä. Yri­tyk­sen liike­vai­h­to kasvoi viime vuon­na 19 pros­ent­tia 733 miljoon­aan euroon ja uusia tilauk­sia tuli 945 miljoon­al­la eurol­la. Patri­al­la työsken­telee 3 400 henkeä, joista noin 2 800 Suomes­sa. Hämeen­lin­nas­sa on yli 400 työn­tek­i­jää, ja heistä tuotan­nos­sa työsken­telee noin 200 henkeä.

Vaik­ka siir­rämme työtä koko ajan enem­män hit­saus­ro­bot­ille, ei käsi­työ lopu koskaan.

Viime vuon­na Patria rekry­toi Suomes­sa 125 työn­tek­i­jää, joista val­taosan tuotan­toon. Tänä vuon­na tahti ei ole aivan yhtä vauhdikas, vaik­ka edelleen on tarvet­ta hyvin mon­en­laisille osaa­jille. Tämä käy ilmi, kun kat­soo yri­tyk­sen verkko­sivuil­la ole­vaa pitkää lis­taa auki ole­vista työte­htävistä.

Patri­an tuotan­to on jär­jestet­ty niin, että sitä on help­po laa­jen­taa. Lisäti­laa voidaan hakea joko muual­ta Suomes­ta tai kump­panu­us­maista. Patri­an ajoneu­vo­ja tehdään niin san­otun teknolo­giasi­ir­tosopimuk­sen puit­teis­sa Puo­las­sa ja Slo­va­ki­as­sa. Myös Japanis­sa aloitet­ti­in viime vuon­na Patria AMV XP:n valmis­tus vas­taa­van­laisel­la sopimuk­sel­la.

Tuor­ein yhteistyö julk­istet­ti­in helmiku­un puo­livälis­sä. Se kat­taa sak­salaisen talousle­hden Han­dels­blat­tin mukaan jopa tuhan­nen 6x6-panssari­a­joneu­von valmis­tuk­sen pääasi­as­sa Sak­sas­sa maan puo­lus­tusvoimille.

PITKÄ MATKA NEUVOTTELUISTA TUOTANTOON

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmiku­u­ta 2022, teki Patri­an toim­i­tusjo­hta­ja Esa Rautalinko kol­le­goi­neen ana­lyysin, miten alan kysyn­tä tulee kehit­tymään. Parin vuo­den jäl­keen yri­tys on vai­heessa, jos­sa sodan vaiku­tuk­set alka­vat näkyä uusi­na tilauksi­na.

Kyse­lyi­den määrä kaikkial­ta maail­mas­ta on lisään­tynyt. Niitä tulee Euroopan lisäk­si aiem­paa enem­män myös Kauko-Idästä, Lähi-Idästä ja Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta.

Tur­val­lisu­usti­lanteen muu­tos on vaikut­tanut siihen, että toim­i­tu­saiko­ja halu­taan lyhen­tää, tilauk­sia suuren­netaan ja han­k­in­tapros­esse­ja tiivis­tetään.

– Ne asi­at, mitä teemme nyt tehtaal­la on aloitet­tu jo ennen helmiku­u­ta 2022, Rautalinko kuvaa alan pitk­iä han­k­in­ta­syk­le­jä.

Meille on avau­tunut ovet kah­teen suureen NATO-maa­han aivan uuden­laisen teknolo­gian vien­ti­in.

Patri­an tilauskir­jat ovat täl­lä het­kel­lä melko täyn­nä. Osaa tuot­teista ei ole mah­dol­lista saa­da ennen vuot­ta 2026, mut­ta esimerkik­si teknolo­giasi­ir­to-ohjel­maan liit­tyvien tuot­tei­den määriä voidaan nos­taa.

NATO-jäsenyys on paran­tanut Patri­an asemia maail­mal­la. Vähäi­nenkin Suomea kohtaan tun­net­tu epä­var­muus on Rautalin­gon mukaan pois­tunut.

– Meille on avau­tunut ovet kah­teen suureen NATO-maa­han aivan uuden­laisen teknolo­gian vien­ti­in, Rautalinko ker­too arvoituk­sel­lis­es­ti ker­tomat­ta tarkem­min asi­akkaista.

Patri­an osaami­nen ei rajoitu ajoneu­voihin. Sil­lä on muun muas­sa F‑15- ja F‑16-hävit­täjä­len­tokonei­den moot­tor­ei­den huoltoon ja mod­i­fikaa­tioon erikois­tunut yksikkö Bel­gias­sa. Suomes­sa Patria alkaa valmis­taa F‑35-hävit­täjien etu­runk­o­ja Jäm­sässä, mis­sä tuotan­toin­vestoin­nit ovat jo käyn­nis­sä.

FINN-SAVOTASSA OMMELLAAN TARVIKKEITA SOTILAILLE

Työt ovat lisään­tyneet Karstu­las­sa sijait­se­van Finn-Savotan tuotan­nos­sa. Yri­tys toimit­taa Suomen Puo­lus­tusvoimille esimerkik­si tais­teluli­ive­jä, rep­pu­ja ja telt­to­ja.

Tuot­tei­den kysyn­tä on lisään­tynyt NATO-jäsenyy­den ja Ukrainan sodan myötä. Tuotan­toon on rekry­toitu lisää porukkaa. Muun muas­sa ompeli­joi­ta tarvi­taan jatku­vasti lisää.

– Koulu­tamme tääl­lä työn­tek­i­jät teol­lisu­uskoneisi­in, sil­lä ne poikkea­vat melkois­es­ti kotikoneista, Finn-Savotas­sa parikym­men­tä vuot­ta työsken­nel­lyt suun­nit­teli­ja ja päälu­ot­ta­mus­mies Niina Hin­tik­ka ker­too.

Työ­nan­ta­jan kanssa asi­at hoitu­vat suju­vasti.

– Paljon sovimme paikallis­es­ti asioista ja molem­pi­in suun­ti­in jouste­taan tarvit­taes­sa. Se on toimin­ut aina tässä fir­mas­sa.

Kun tilauk­sia on tul­lut niin, ettei yri­tyk­sen nykyiset tilat enää riitä, on Finn-Savot­ta kään­tänyt kat­seen naa­puris­sa tyhjil­lään seiso­vaan jäähal­li­in, josko siitä saisi lisäti­laa.

Vaik­ka tilauk­sia on tul­lut lisää, tehdään töitä edelleen pääasi­as­sa yhdessä vuorossa.

MILJARDIBISNESTÄ SUOMESSA

Ukrainas­sa käytävä sota on pakot­tanut Euroopan maat arvioimaan, miten niiden puo­lus­tusvoimat ovat varautuneet Venäjän soti­laal­liseen uhkaan. Ana­lyysi on yllät­tänyt, kos­ka mon­en maan use­at ase­la­jit sekä puo­lus­tusvä­line­te­ol­lisu­us on ajet­tu alas.

Suomes­sa tilanne on toinen. Meil­lä on vuosikymmenet tehty asioi­ta vah­van puo­lus­tuk­sen eteen ja varaudut­tu myös per­in­teisen maa­so­dan mah­dol­lisu­u­teen. Suomes­sa on myös ylläpi­det­ty omaa vah­vaa puo­lus­tusvä­line­te­ol­lisu­ut­ta. Tätä on tukenut kaik­ki puo­lus­tushaarat kat­ta­va Puo­lus­tusvoimien, Huolto­var­muuskeskuk­sen ja puo­lus­tusvä­line­te­ol­lisu­u­den tiivis yhteistyö.

Suomen puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­den liike­vai­h­to on reilut 2 mil­jar­dia euroa vuodessa. Luku kat­taa puolustus‑, ilmailu‑, avaru­us- ja tur­val­lisu­ussek­torin. Pelkän puo­lus­tussek­torin osu­us oli 1,2 mil­jar­dia euroa vuon­na 2022, jos­sa oli yli 200 miljoo­nan euron nousu edel­lisvuodes­ta.

– Ilmailusek­torista suurin osa on soti­lasil­mailua ja avaru­us­toimin­nois­takin on osa puo­lus­tuk­seen menevää. Näil­lä aloil­la on vah­va syn­er­gia, Puo­lus­tus- ja Ilmailu­te­ol­lisu­us PIA ry:n pääsi­h­teeri Tui­ja Karanko sanoo.

Kun pelkkään puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­teen huomioidaan sen ali­hank­in­nan vaiku­tus, päästään alan liike­vai­h­dos­sa noin 2,7 mil­jardi­in euroon.

HYVÄ MAINE, MUTTA SILTI ON PULA OSAAJISTA

Yli 5 000 työn­tek­i­jää työl­listäväl­lä alal­la on saman­lainen osaa­japu­la kuin kaikil­la teknolo­gia-aloil­la. Alal­la on kuitenkin rekry­toin­tia helpot­ta­va hyvä maine.

– Korkean maan­puo­lus­tus­tah­don vuok­si Suomes­sa puo­lus­tus­te­ol­lisu­udel­la ei ole saman­lainen ikävä maine kuin esimerkik­si Kes­ki-Euroopas­sa, Karanko sanoo.

Rekry­toin­nil­la on kiire, kos­ka alal­ta on eläköi­tymässä run­saasti osaa­jia. Heil­lä on tietoa Puo­lus­tusvoimis­sa edelleen käytössä ole­vista jär­jestelmistä, joiden ylläpi­to-osaami­nen pitäisi siirtää uusille tek­i­jöille. Samal­la tarvi­taan osaa­jia, jot­ka hal­lit­se­vat uusia jär­jestelmiä kuten drone­ja, robot­te­ja, tekoä­lyä ja kyber­so­dan puo­lus­tusjär­jestelmiä.

– Dig­i­taalisen osaami­nen koros­tuu, sil­lä kaik­ki ase­jär­jestelmät on nykyään linkitet­ty dig­i­taalis­es­ti toisi­in­sa. Mitä enem­män dig­i­taal­isu­ut­ta on, sitä haavoit­tuvaisem­pi se on kyber­hyökkäyk­sille. Sik­si kyber­suo­jaamisen osaamista tarvi­taan kaikkien jär­jestelmien suun­nit­telus­sa, rak­en­tamises­sa ja ylläpi­dos­sa, Karanko sanoo.

Dig­i­taalisen osaami­nen koros­tuu, sil­lä kaik­ki ase­jär­jestelmät on nykyään linkitet­ty dig­i­taalis­es­ti toisi­in­sa.

Alan yri­tyk­sil­lä on eri­laisia tapo­ja suo­ja­ta työn­tek­i­jöitään muun muas­sa hybridi­vaikut­tamiselta.

– Asia on ajanko­htainen. Esimerkik­si yri­tys­ten net­ti­sivuil­la on aiem­paa vähem­män tietoa siitä, keitä yri­tyk­sis­sä työsken­telee. Henkilöstön tur­val­lisu­ut­ta halu­taan paran­taa täl­läkin taval­la, Karanko ker­too.

NAMMOLLA TÖITÄ MONINKERTAISESTI AIEMPAAN VERRATTUNA

Nam­mon Vih­tavuoren tehtaal­la kymme­nen vuot­ta päälu­ot­ta­mus­miehenä työsken­nelleel­lä Janne Lah­tisel­la on 20 vuo­den koke­mus ruudin ja nitrat­tu­jen öljy­jen valmis­tuk­ses­ta.

Hän näki vuosi­na 2012–2013 epä­var­muu­den ajan, kun ran­skalaisyri­tys Euren­con aikoi lopet­taa tehtaan. Häti­in tuli­vat Puo­lus­tusvoimat ja Huolto­var­muuskeskus. Ne kat­soi­vat, että ammus­tuotan­non edel­lyt­tämä ruudin- ja nal­lien­valmis­tus pitää pysyä Suomes­sa. Niin­pä tehdas siir­tyi suo­ma­lais­nor­jalaisen Nam­mon omis­tuk­seen.

Suomen ja Nor­jan puo­lus­tusvoimien lisäk­si Nam­mo on onnis­tunut myymään tuot­teitaan vien­ti­in, muun muas­sa Yhdys­val­to­jen maavoimille. Parin viime vuo­den aikana kysyn­tä on kas­vanut Ukrainan sodan myötä.

– Vaiku­tus ei näkynyt heti, sil­lä ruu­ti­ti­lauk­set vaikut­ta­vat kuukausien viiveel­lä. Pikkuhil­jaa tilanne on muut­tunut, kun Ukrainaan on toimitet­tu ammuk­sia ja maat ovat tarvin­neet omi­in varas­toi­hin­sa uusia, Lahti­nen sanoo.

Nam­mon tuot­tei­den kysyn­tä on kas­vanut kah­den viime vuo­den aikana poikkeuk­sel­lis­es­ti.

– Tämän vuo­den tilauskir­jat ovat täyn­nä. Jos nyt tekee tilauk­sen, tyk­istöam­muk­sia saa vuo­den 2025 lopus­sa, Nam­mo Lapuan toim­i­tusjo­hta­ja Raimo Helas­mä­ki sanoo.

Ammuskuorien tuotan­to on Helas­mäen mukaan jo viisinker­tais­tet­tu, mut­ta kysyn­tä vaatii sen, että tuotan­toa pitää edelleen tupla­ta, ellei tripla­ta.

Kas­va­neeseen kysyn­tään vas­tataan rak­en­ta­mal­la uusia tilo­ja ja tehosta­mal­la nyky­istä tekemistä.

– Toim­intaa tehoste­taan, jot­ta läpi­menoaiko­ja saadaan lyhyem­mik­si. Vuoro­ja on lisät­ty. Työn­tek­i­jöitä on palkat­tu kymme­nessä vuodessa kak­sikym­men­tä niin, että meitä on nyt tääl­lä Vih­tavuoren tuotan­nos­sa 80, Lahti­nen ker­too.

Nam­mon tuot­tei­den kysyn­tä on ollut hyvä jo ennen Suomen NATO-jäsenyyt­tä, kos­ka Nor­jan val­tio omis­taa puo­lik­si yri­tyk­sen ja sitä kaut­ta tuot­tei­ta on men­nyt Suomen Puo­lus­tusvoimien lisäk­si maail­malle.

– Olemme myyneet paljon ammuk­sia NATOn han­k­in­taor­gan­isaa­tion (NSPA, NATO Sup­port and Pro­cure­ment Agency) kaut­ta. Myyn­tiä helpot­taa nyt se, että Suo­mi on NATO-maa, Helas­mä­ki sanoo.

Vih­tavuoren nitrosel­lu­loos­alaitos on Nam­mon vahvu­us, sil­lä vas­taavia ruudin raa­ka-ainet­ta tuot­tavia laitok­sia ei ole Euroopas­sa mon­taa.

– On hienoa, että olemme voineet pitää kaik­ki ammus­tuotan­toon tarvit­ta­vat laitok­set Suomes­sa, Helas­mä­ki sanoo.

Vih­tavuoren tehtaal­la tehdään muun muas­sa ruudin raa­ka-ainet­ta, ruu­tia, tyk­istön ja kranaat­in­heit­ti­men panok­sia sekä sir­pale- ja painekäsikranaat­te­ja. Nam­mon Sas­ta­malan tehtaan pää­tuot­tei­ta ovat NATO-yhteen­sopi­van 155-millin tyk­i­nam­muk­sen lisäk­si kranaat­in­heit­timien ammuk­set. Lapuan tehdas keskit­tyy puolestaan kivääri­pa­tru­unoiden valmis­tuk­seen.

OSAAJIA TARVITAAN KOKO AJAN LISÄÄ

Tyk­i­nam­muk­sia tehdään Sas­ta­malas­sa kahdessa vuorossa ja parhail­laan valmis­taudu­taan kol­man­teen vuoroon. Uusia tek­i­jöitä koulute­taan ja samal­la raken­netaan uusia tuotan­tolin­jo­ja.

– Lisäämme koko ajan tuotan­toa, mut­ta ihan sormia nap­saut­ta­mal­la asi­at eivät tapah­du, Helas­mä­ki sanoo.

Uusia tek­i­jöitä on ollut help­po saa­da Vih­tavuoren ja Lapuan tuotan­toon, mut­ta Sas­ta­malas­sa rekry­toin­ti­vauhti on ollut hitaam­paa. Kun tek­i­jöitä on Suomes­sa täl­lä het­kel­lä noin 450, uskoo Helas­mä­ki, että 500 työn­tek­i­jän raja menee rik­ki vuo­den lop­pu­un men­nessä.

Lisäämme koko ajan tuotan­toa, mut­ta ihan sormia nap­saut­ta­mal­la asi­at eivät tapah­du.

Tuotan­toa lisää uusi nal­lite­hdas, jon­ka myötä tarvi­taan 40–50 uut­ta työn­tek­i­jää lisää. Myös uusi nitrosel­lu­loosa- ja ruu­tite­hdas ovat suun­nit­teil­la.

– Tääl­lä riit­tää töitä ja poruk­ka viihtyy. Yhteishen­ki on hyvä, vai­h­tu­vu­us on pieni, tur­val­lisu­ud­es­ta huole­hdi­taan tin­kimät­tä, työkuor­ma on kohtu­ulli­nen ja työn­tek­i­jät tun­te­vat, että työtä on jatkos­sakin, Lahti­nen sanoo.

Työn­tek­i­jöi­den kesku­udessa käy­dään ajoit­tain keskustelua oman­tun­non asioista, kos­ka työssä tehdään puo­lus­tusvä­lineitä.

– Siitä keskustel­laan, että teemme puo­lus­tus­ruu­tia, emme hyökkäyk­seen. Täl­lainen arvokeskustelu on tänä päivänä tärkeää, Lahti­nen sanoo.

SAKOLLA ODOTTAVA TILANNE

Sako sai kevääl­lä 2023 mas­si­ivisen tilauk­sen, kun Suomen ja Ruotsin puo­lus­tusvoimat tila­si­vat uudet ryn­näkkökiväärin­sä yri­tyk­seltä. Vuo­teen 2053 ulot­tuvan sopimuk­sen vaiku­tuk­sen odote­taan ole­van 70 uut­ta työ­paikkaa. Tilauk­set eivät kuitenkaan vielä näy tehtaal­la, sil­lä Sakol­la käy­dään parhail­laan muu­tosneu­vot­telu­ja.

– Kyl­lä me otamme täl­laiset isot tilauk­set mielel­lään vas­taan. Aika näyt­tää, kuin­ka paljon ne tuo­vat lisää töitä, koneis­ta­jana pitkään toimin­ut päälu­ot­ta­mus­mies Joonas Klimoff sanoo.

Vuosien var­rel­la Sakon työmäärä on kas­vanut tasais­es­ti ja työn­tek­i­jöitä on palkat­tu lisää. Tuotan­non työn­tek­i­jöitä on noin 270.

Sakon toim­i­tusjo­hta­ja Juha Alhono­ja korostaa, että yri­tyk­sen työn­tek­i­jät ovat kovan luokan ammat­ti­laisia, joil­la on mon­en­laista erikoisosaamista. Esimerkik­si piipun valmis­tuk­sen eri vai­hei­den, kuten syvän reiän porauk­sen, sor­vauk­sen, hoonauk­sen (sisäpin­nan hion­nan) ja taon­nan, pitää olla huip­pu­laat­ua.

Tuotan­non koneis­ta­jat ja asesepät varmis­ta­vat yhdessä tuoteke­hi­tysyk­sikön kanssa sen, että Sakon tuot­teet pär­jäävät maail­mal­la.

Uusia työn­tek­i­jöitä Sakolle saadaan muun muas­sa Riihimäen ammat­tik­oulun koneis­tuslin­jal­ta. Asesep­pi­en koulu­tuk­ses­sa Sako tekee tiivistä yhteistyötä Ikaal­is­ten asesep­päk­oulun kanssa. Varsi­nainen asei­den valmis­tuk­sen erikoisosaami­nen opi­taan työn ääressä.

Maail­man tilanne, kuten Ukrainas­sa käytävä sota painaa mon­en mieltä Sakol­la. Päälu­ot­ta­mus­mies on neu­vonut asi­as­sa työn­tek­i­jöitä.

– Jos raskaat sota-aiheiset uusiset alka­vat tun­tua raskaina, kan­nat­taa jät­tää ne luke­mat­ta, etteivät ne kuor­mi­ta liikaa, Klimoff sanoo.

Kos­ka työn­tek­i­jät valmis­ta­vat puo­lus­tus­tarvikkei­ta, voivat he joutua hybridi­vaikut­tamisen kohteek­si esimerkik­si somes­sa. Klimof­fin mukaan asi­as­ta olisi hyvä olla ohjeet ennakol­ta, miten toimia, jos täl­laista havait­see.

Vara valita asiakkaat

Puo­lus­tus­tarvikkeik­si EU:ssa luokitel­tu­ja luvan­varaisia tuot­tei­ta vieti­in vuon­na 2022 kaikki­aan 119 miljoon­al­la eurol­la 47 eri maa­han.

Ampumatarvikkeet ovat täl­lä het­kel­lä kysy­tyin puo­lus­tusvä­line­te­ol­lisu­u­den tuoteryh­mä. Puo­lus­tus- ja Ilmailu­te­ol­lisu­us PIA ry:n pääsi­h­teeri Tui­ja Karangon mukaan myös per­in­teisen sodankäyn­nin muut tarvikkeet kuten mer­im­i­inat, ajoneu­vot ja veneet käyvät hyvin kau­pak­si. Kaikkia niitä löy­tyy suo­ma­laisil­ta valmis­ta­jil­ta.

Kun kyse­ly­itä tulee hyvin eri­lai­sista maista, ollaan esimerkik­si Patri­as­sa tarkko­ja siitä, ettei keskustelui­hin lähde­tä kaikkien kanssa.

– On mai­ta, joista tiedämme, että ne ovat poli­it­tis­es­ti poten­ti­aalis­es­ti hyviä vien­ti­mai­ta. Joskus tulee vas­taan rajat­a­pauk­sia, joiden kohdal­la mietimme tarkkaan, edis­täm­mekö asi­aa. Meil­lä on tässä asi­as­sa tark­ka itsesen­su­uri, Patri­an Esa Rautalinko sanoo.

Suorien tuote­toim­i­tusten lisäk­si Patria on sitoutunut pitkil­lä sopimuk­sil­la jo toimitet­tu­jen tuot­tei­den varaosasopimuk­si­in. Esimerkik­si Ara­biemi­raat­tei­hin ja Sau­di-Ara­bi­aan Patria sai viime ja tänä vuon­na luvan viedä varaosia, huoltoa ja ylläpi­toa.

– Suomen per­in­teinen tapa on kun­nioit­taa van­ho­ja sopimuk­sia. Uusien kyvykkyyk­sien vien­ti on sit­ten eri asia. Tarvit­taes­sa näis­sä tilanteis­sa voidaan hakea ulko- ja puo­lus­tus­min­is­ter­iön ennakko­lausun­not ennen varsi­naisen vien­tilu­pa­hake­muk­sen jät­tämistä, Rautalinko sanoo.

Aseiden kysyntä kasvussa

Globaalit soti­las­menot kasvoivat viime vuon­na yhdek­sän pros­ent­tia viime vuodes­ta, ilme­nee IISS-tutkimus­laitok­sen (Inter­na­tion­al Insti­tute for Strate­gic Stud­ies) helmiku­us­sa julkaise­mas­ta Mil­i­tary Bal­ance 2024 ‑raportista. Jos eri maid­en bud­je­toidut suun­nitel­mat toteu­tu­vat, soti­las­menot kas­va­vat myös tänä vuon­na.

– Aiem­min puo­lus­tus­te­ol­lisu­us tuki pitkälti maid­en kri­is­in­hallintaa ja koulu­tus­tarpei­ta. Nyt toimite­taan tarvikkei­ta maille, jois­sa ei tarkkaan tiede­tä, minkälainen puo­lus­tusvoimien suori­tuskyvyn pitäisi olla tule­vaisu­udessa, kun maail­ma kuo­huu ympäril­lä. Kysyn­tää lisää myös se, ettei pitkään aikaan voitu kuvitel­la, että kon­ven­tion­aa­li­nen maa­so­ta voisi olla mah­dolli­nen Euroopas­sa, PIA ry:n Tui­ja Karanko sanoo.

Vaik­ka NATO-maid­en puo­lus­tus­bud­jetit läh­tivät kasvu­un jo vuon­na 2014, kun Venäjä miehit­ti Krim­in ja mui­ta Ukrainan osia, on useis­sa mais­sa edelleen run­saasti puo­lus­tuk­seen liit­tyviä puut­tei­ta. Syynä on Län­si-Euroopan 1990-luvun lop­ul­ta alka­neet puo­lus­tuk­sen ylläpitämiseen tarvit­tavien toimien laimin­lyön­nit, joi­ta ei ole läh­eskään kor­jat­tu.

Kysyn­tää lisää myös se, ettei pitkään aikaan voitu kuvitel­la, että kon­ven­tion­aa­li­nen maa­so­ta voisi olla mah­dolli­nen Euroopas­sa.

NATO-maista 11 ylsi vuon­na 2023 puo­lus­tus­meno­jen kah­den pros­entin osu­u­teen brut­tokansan­tuot­teesta. Nämä maat oli­vat Kreikkaa, Yhdys­val­to­ja ja Iso-Bri­tan­ni­aa luku­un otta­mat­ta NATOn itära­jan var­tioi­ta. Suurim­mat brut­tokansan­tuot­teeseen suh­teutetut puo­lus­tus­menot oli Puo­lal­la, joka ylsi 3,9 pros­ent­ti­in. Suo­mi oli listal­la kuu­den­te­na 2,4 pros­en­til­la. Edis­tys­tä on tapah­tunut, sil­lä vuon­na 2014 kah­teen pros­ent­ti­in ylsivät vain Yhdys­val­lat, Iso-Bri­tan­nia ja Kreik­ka.

NATOn pääsi­h­teeri Jens Stoltenberg ker­toi helmiku­un puo­livälis­sä, että 18 NATO-maa­ta pääsee vuon­na 2024 kah­den pros­entin tavoit­teeseen. Tämän lausun­non hän antoi sen jäl­keen, kun pres­i­dent­tiehdokku­ut­ta tavoit­tel­e­va Don­ald Trump kyseenalaisti Yhdys­val­to­jen tuen NATO-maille, jot­ka eivät pääse kah­den pros­entin tavoit­teeseen.

Euroop­pa ei ole puo­lus­tus­meno­jen kasvun kanssa yksin, sil­lä eri­tyis­es­ti Kiina ja Venäjä ovat kas­vat­ta­neet koko 2000-luvun asearse­naali­aan. Niil­lä puo­lus­tusvoimien osu­us val­tion bud­jetista on IISS:n raportin mukaan yli 30 pros­ent­tia val­tion menoista.

Puo­lus­tus­tarvikkei­den kysyn­tä kas­vaa kahdel­la sek­to­ril­la. Toisaal­la huip­putekniset ase­jär­jestelmät kuten hyper­soniset ohjuk­set ja nopeasti kehit­tyvät drone-jär­jestelmät sekä niiden tor­jun­ta ovat tulleet tärkeäk­si osak­si armei­joiden kalus­toa. Samal­la per­in­teis­ten ase­la­jien kuten tyk­istön ja ilma­tor­jun­nan kalus­to ja ammuk­set käyvät maail­mal­la hyvin kau­pak­si.