Pääluottamusmies Tapani Kärkkäinen ja luottamusmies Markku Heinänen olivat lakkovahdissa 14.2.2024.

Lakossa Hangon Visko­Tee­pa­killa: ”Janku­te­taan paikal­lista sopimista, mutta hallitus näyttää esimerkkiä yksin sanelusta”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM
VIDEO PATRIK LINDSTRÖM JA ANTTI HYVÄRINEN

Kuitusuolta valmis­tavan tehtaan alasajo ja käynnistys ovat päivien urakka. Teolli­suus­liit­to­laiset rivit ovat pysyneet suorina, vaikka tilanne keskus­te­luttaa ja lakko tuntuu rahapussissa.

Teolli­suus­liitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmi­päi­väisen poliit­tisen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä oli yli 750 toimi­paikkaa ja noin 60 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lakko oli osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Hangossa lakon piirissä on Oy Visko­Teepak Ab. Kuitusuolta eli esimer­kiksi leikke­leiden kuoria valmis­ta­vassa tehtaassa työsken­telee reilu sata Teolli­suus­liiton jäsentä ja järjes­täy­ty­mi­saste on lähes sata prosenttia.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Kärkkäinen kertoo, että maan halli­tuksen suunni­telmat ja niitä vastus­tava Painava syy ‑kampanja ovat keskus­te­lut­ta­neet tehtaalla.

– Jotkut eivät ymmärrä tätä lakkoilua ja toiset ymmär­tävät todella hyvin, Kärkkäinen sanoo.

Maan hallitus ei ole halunnut aidosti neuvo­tella, vaan on ajanut halli­tus­oh­jelman kirjauksia määrä­tie­toi­sesti eteenpäin.

– Ihmetyttää, että janku­te­taan paikal­lista sopimista, mutta hallitus näyttää esimerkkiä yksin sanelusta, Kärkkäinen sanoo.

Tapani Kärkkäinen kertoo lakon järjes­tä­mi­sestä ja lähettää terveisiä maan hallitukselle.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkaut­ta­minen on erikoinen veto halli­tuk­selta, sillä osaamista on perin­tei­sesti pidetty Suomen kilpailuetuna.

– Meillä monet tuotannon työnte­kijät ovat aikuis­kou­lu­tus­tuella koulut­ta­neet itseään korkeam­pi­palk­kai­siin töihin ja kasvat­ta­neet ammat­ti­tai­toaan, Kärkkäinen kertoo.

Hallitus perus­telee työttö­myys­turvan ja muun sosiaa­li­turvan leikkauksia työlli­syyden paran­ta­mi­sella. Työpaikan tasolta katsot­tuna perus­telu ontuu.

– Jos leikkaukset tehdään, ei meidän toimi­pis­tee­seemme tule lisää työpaik­koja, Kärkkäinen sanoo.

LAKKO VAATII VALMISTELUT

Varapää­luot­ta­mus­mies Aki Teeri­niemi kertoo, että tuotannon pysäyt­tä­minen ottaa aikansa.

– Tässä tehtaassa ei mene niin, että napista paine­taan kone kiinni ja kolmen päivän päästä paine­taan nappia ja työt jatkuvat, Teeri­niemi sanoo.

Viskoosin valmistus on lopetet­tava linjaston alkupäässä kolmisen päivää ennen lakkoa ja välineet on pestävä, jotta tuotannon käynnis­tä­minen sujuu lakon jälkeen.

– Koko yövuoro menee paikkojen pesussa, Teeri­niemi kertoo.

Ihmiset pelkäävät, että seuraa­vaksi käydään kiinni vuoro­li­siin ja viikonloppukorvauksiin.

Lakko­jär­jes­te­lyistä on viestitty WhatsApp-sovel­luksen kautta. Avoimiin kysymyk­siin on löytynyt vastauksia sujuvasti.

– Hyvin on saanut apuja ja neuvoja, Teeri­niemi kertoo.

Työpaikan keskus­te­luissa on pohdittu, miten käy tulevai­suu­dessa, jos halli­tuksen nykyiset suunni­telmat menevät läpi.

– Ihmiset pelkäävät, että seuraa­vaksi käydään kiinni vuoro­li­siin ja viikon­lop­pu­kor­vauk­siin, Teeri­niemi sanoo.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Kärkkäinen kertoo, että teolli­suus­liit­to­laiset rivit ovat pitäneet hyvin työtaistelussa.

SOPIMINEN OLISI RATKAISU

Pääluot­ta­mus­mies Kärkkäinen kertoo, että työnan­taja ei ole suhtau­tunut poliit­ti­siin lakkoihin hyvin, vaan on väläy­tellyt jopa tuotannon siirtä­mistä muualle.

Hangon lisäksi Visko­Tee­pa­killa on tehdas Belgian Lomme­lissa ja Meksikon Nuevo Laredossa sekä jalos­tus­lai­tokset Alanko­maiden Delfzij­lissä, Tšekin Brnossa ja Yhdys­val­loissa Wiscon­sinin osaval­tion Kenoshassa.

Teolli­suus­liit­to­laisten osalta lakko on pitänyt hyvin, mutta osa koneista on pysynyt käynnissä.

– Toimi­hen­kilöt ja ylemmät toimi­hen­kilöt pyörit­tävät tuotantoa. Näin ollen he tekevät työnte­ki­jöiden töitä, Kärkkäinen kertoo.

Alkaa sapettaa jäseniä, kun naapu­ri­fir­massa paine­taan duunia.

Taiste­lu­tahto on ollut koetuk­sella, sillä lakon vaiku­tukset eivät jakaudu tasan. Kolmessa vuorossa pyöri­vässä tehtaassa lakko­päiviä tulee työnte­ki­jöille vuoroit­tain eri määriä. Myös lakon jakau­tu­minen työpai­koit­tain on puhuttanut.

– Alkaa sapettaa jäseniä, kun naapu­ri­fir­massa paine­taan duunia, Kärkkäinen sanoo.

Lakko­päivät tuntuvat rahapus­sissa, sillä liiton maksama lakkoa­vustus ei kata kokonaan saamatta jäävää palkkaa. Monet ymmär­tävät tilan­teen, mutta joillakin voi olla vaikeuksia sopeuttaa menoja.

– Vaikea on vakuuttaa ihmistä, joka elää kädestä suuhun.

Kärkkäinen pohtii, että hyvin­voin­ti­val­tiossa pitäisi kyetä neuvot­te­le­maan. Se olisi kaikkien osapuo­lien kannalta paras ratkaisu.

– Luulisi, että ratkaisu löytyy sopimalla.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teolli­suus­liitto.