Halli­tuk­sen sääs­tö­toi­met osuvat työt­tö­miin ja sairaisiin

Viesti on tyly. Viime kesänä vallan kahvaan kiin­nit­ty­nyt Orpon-Purran halli­tus kirjoitti halli­tus­oh­jel­maansa pitkän listan sääs­tö­toi­mia. Toimien talou­del­li­sesti karuin osa kohdis­tuu heihin, jotka menet­tä­vät työnsä koko­naan tai joksi­kin aikaa.

Jatkossa muuta­man päivän fluns­sat­kin voivat tulla perhei­den talou­delle kalliiksi, ellei työeh­to­so­pi­muk­sessa toisin sovita.

Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­sikkö laski, mitä halli­tuk­sen leik­kaus­pää­tök­set tarkoit­ta­vat viiden esimerk­ki­per­heen taloudelle.

Esimerk­ki­per­hei­den jäsen­ten nimet, amma­tit, asuin­pai­kat ja muut seikat ovat keksit­tyjä, mutta tilan­teet ovat todel­li­sia. Tutki­musyk­si­kössä on esimerk­ki­per­hei­den hahmot­te­lussa hyödyn­netty osto­voi­ma­ky­se­lyn ja muiden liiton jäsen­tut­ki­mus­ten tulok­sia. Joten jos esimerk­ki­per­hei­den tilan­teet tuntu­vat tavalla tai toisella tutuilta, niillä on tutki­mus­vä­lit­tei­nen yhteys todellisuuteen.

Enem­mis­tölle perheistä halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mat toimet ja jo esit­tä­mät leik­kauk­set merkit­se­vät osto­voi­man heik­ke­ne­mistä. Viidestä perheestä kaksi hyötyy halli­tuk­sen päätöksistä.

Perheistä yhdellä halli­tuk­sen leik­kaus­suun­ni­tel­mien vuoksi osto­voima laskee reip­paasti yli kahdella tuhan­nella eurolla vuodessa. Toisella osto­voima laskee yli kolmella tuhan­nella eurolla vuodessa. Tämä tarkoit­taisi sato­jen euro­jen mene­tystä kuukaudessa.

Yhden palkan­saa­jan talouk­silla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin.

Erityi­sen suuri isku on ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus, mikä voi leikata työt­tö­mien ja myös kokoai­kai­sesti lomau­tet­tu­jen toimeen­tu­losta useita tuhan­sia euroja vuositasolla.

Sääs­tö­toi­met voi ajaa vaikeuk­siin erityi­sesti pien­ten ja syrjäis­ten taaja­mien yksin asuvia, joille ei löydy töitä kohtuul­li­selta työssäkäyntialueelta.

– Halli­tuk­sen leik­kauk­sissa eniten menet­tä­vät kaik­kein hauraim­massa asemassa olevat. Jo 250 euron vähen­nys kuukau­dessa käytet­tä­vissä oleviin varoi­hin voi johtaa talous­ah­din­koon, tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila selit­tää halli­tuk­sen esitys­ten vaikutuksia.

– Eten­kin yhden palkan­saa­jan talouk­silla on suurin riski joutua talous­vai­keuk­siin. Yhden palkan­saa­jan talou­della tarkoi­te­taan tässä yksi­na­su­via, yksin­huol­ta­jia sekä perheitä, joissa toinen aikui­sista on työt­tö­mänä tai lomau­tet­tuna. Tällöin riski kasvaa, sillä monel­la­kaan ei ole yhtään jous­toa tai pusku­ria taloudessaan.

Antti­lan mukaan, jos tulot laske­vat työt­tö­myy­den tai lomau­tuk­sen vuoksi, seurauk­set näky­vät heti. Eten­kin jos työt­tö­myys pitkit­tyy ja ansio­turva heik­ke­nee asteit­tain, tilanne heik­ke­nee. Tulot eivät enää riitä vält­tä­mät­tö­miin menoi­hin. Niitä ovat ruoan ja asumi­sen lisäksi esimer­kiksi ener­gia­ku­lut ja työmatkakulut.

– Pahim­massa tapauk­sessa ansio­tur­van vaiheit­tai­nen pudo­tus ja vaik­kapa leik­kauk­set asumis­tu­keen johta­vat siihen, että perheet joutu­vat turvau­tu­maan perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen. Toisin sanot­tuna he siir­ty­vät tuki­muo­dosta toiseen, sille viime­si­jai­selle tuelle eli perus­toi­meen­tu­lo­tuelle, tai putoa­vat koko hyvin­voin­ti­jär­jes­tel­män ulko­puo­lelle, Anttila sanoo.

– Sääs­tö­toi­met hyödyt­tä­vät niitä, joilla tilanne säilyy vakaana ja menot ovat maltil­li­set. Eniten sääs­tö­toi­mista hyöty­vät sellai­set koti­ta­lou­det, joissa kahdella palkan­saa­jalla on molem­milla riit­tä­västi ansio­tu­loja, lapset ovat jo aikui­sia ja asumis­ku­lut ovat kohtuul­li­set. Tämä tarkoit­taa, että asun­to­lai­naa ei juuri­kaan ole tai vuokra­me­not ovat kohtuulliset.

Laskel­mat perus­tu­vat 13.12.2023 saata­vana ollei­siin tietoihin

Vantaa­lai­sen kolme­kymp­pi­sen pienen lapsi­per­heen osto­voima heik­ke­nee selvästi

Käyt­tö­va­rat 2023: 55 791 euroa (Noora 28 331 € ja Joonas 27 460 €)

Käyt­tö­va­rat 2024: 53 635 euroa (Noora 28 581 € ja Joonas 25 054 €)

Kolme­kymp­pi­set Noora Teräs ja Joonas Virta asuvat poikansa Jessen kanssa Vantaalla. Molem­mat vanhem­mat ovat Teol­li­suus­lii­ton jäseniä.

Noora työs­ken­te­lee elekt­ro­niik­ka­työn­te­ki­jänä keski­suu­ressa yrityk­sessä. Brut­to­kuu­kausi­palkka on 2 500 euroa. Päätyönsä ohella Noora tekee ompe­lu­pal­ve­lu­työtä kevy­ty­rit­tä­jänä, josta tulot ovat vuodessa 4 000 euroa. Sivu­työn vuoksi Noora saa vero­tuk­sessa vähen­tää työhuo­neesta 460 euroa. Nooran työmat­kat tait­tu­vat julki­sella liiken­teellä. Hänellä on HSL:n AB-vyöhyk­keen vuosi­kortti, joka maksaa 847 euroa.

Joonas on metal­li­työn­te­kijä. Palk­kaa hänelle makset­tiin 3 000 euroa kuukau­dessa. Keski­suuri metal­li­firma lomautti osan työn­te­ki­jöistä useam­paan ottee­seen. Joonas on ollut kokoai­kai­sesti lomau­tet­tuna kahdesti kaksi viik­koa kumpa­na­kin kertana. Yrityk­sen toiminta loppui heinä­kuussa. Joonas jäi työt­tö­mäksi irti­sa­no­mi­sa­jan jälkeen 1.8. alkaen.

Nyt Joonas etsii vaki­tuista koko­päi­vä­työtä. Tois­tai­seksi tarjolla on ollut vain satun­nai­sia työkeik­koja henki­lös­tö­vuo­kray­ri­tys­ten kautta. Työtulo kolmesta työpäi­västä kuukau­dessa on 299 euroa. Joonak­sella on HSL:n AB-vyöhyk­keen kuukausi­kortti työmat­koja varten 5 kuukau­den ajalle. Kortti maksaa 353 euroa. Vuokra­työ­keik­koi­hin Joonas käyt­tää kerta­lip­puja. Työpäi­viä kertyy 24, ja matka­lip­pu­ku­lut ovat yhteensä 74,4 euroa. Yhteensä Joonak­sen työmat­ka­ku­lut ovat 427,40 euroa vuodessa.

Perhee­seen kuuluu alakou­lui­käi­nen Jesse. Lapsi­li­sää perheelle makse­taan 1 139 euroa vuodessa. Perhe asuu 68 neliön vuokra­kol­miossa, jossa Jessellä on oma huone. 1 000 euron kuukausi­vuo­kraan sisäl­ty­vät kauko­lämpö- ja vesi­mak­sut. Yleistä asumis­tu­kea Nooran ja Joonak­sen koti­ta­lous ei saa Kelalta.

Nämä halli­tus­oh­jel­man kohdat vaikut­ta­vat Teräk­sen ja Virran ostovoimaan

Ansio­si­don­nai­nen päivä­raha: Joonak­sen ansio­si­don­nai­nen päivä­raha lomau­tuk­sen ajalta heik­ke­nee. Omavas­tuu­aika piden­tyy kahdella päivällä 7 päivään. Lapsi­kor­vaus pois­tuu. Koko­nais­vai­ku­tus on ‑266 euroa. Ansio­päi­vä­ra­han maksu jatkuu 30.8. alkaen ilman uutta omavas­tuu­ai­kaa, jolloin Joonas saa yhden päivän ajalta niin sanot­tua täyttä mutta vuoteen 2023 verrat­tuna alen­net­tua päivä­ra­haa 80,49 euroa päivässä. Päivä­ra­ho­jen maksa­mi­nen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa.

Loma­kor­vaus jakso­te­taan: Heinä­kuussa Joonas saa yhden kuukau­den irti­sa­no­mi­sa­jan palkan, jolloin A‑kassa ei maksa ansio­si­don­naista päivä­ra­haa. Joonak­sen pitä­mättä jääneen vuosi­lo­man loma­kor­vaus jakso­te­taan 1.8.2024 alkaen 21,5 arki­päi­välle. Jakso­tus tehdään viimei­sen työsuh­teen päivä­pal­kalla, josta ei tehdä TEL-vähen­nystä. Tulos noin +20 euroa/​vuosi.

Työtu­lon suojaosa pois­tuu: Vuonna 2023 suojao­san alle jäävä pätkä­töi­den palkka ei vähennä Joonak­sen päivä­ra­haa. Vuonna 2024 ansio­si­don­nai­nen päivä­raha heik­ke­nee enti­ses­tään pätkä­töi­den vuoksi. Syys-loka­kuussa Joonak­sen ansio­si­don­nai­nen päivä­raha laskee 73,54 euroon päivässä. Indek­si­ko­ro­tus ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han perus­osaan jää myös luul­ta­vasti toteutumatta.

Ansio­si­don­nai­nen porras­tuu: Kahden kuukau­den työt­tö­myy­den jälkeen Joonak­sen ansio­si­don­nai­nen päivä­raha joutuu leik­ku­riin. Päivä­ra­haa makse­taan enää 80 % aiem­masta 130 päivän ajan. Kun pätkä­töi­den vaiku­tus huomioi­daan ja suojaosa on pois­tettu, Joonak­sen päivä­raha laskee 57,44 euroon päivässä. Vuonna 2024 Joonas saa yhteensä 6 759 euroa ansio­si­don­naista päivä­ra­haa. Joonak­sen ansio­si­don­nai­nen päivä­raha laskee kaik­ki­aan 37 %.

Joonas ei ole vuonna 2024 niin pitkään työt­tö­mänä, että ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han porras­tus iskisi täydellä teholla. Jos hän olisi ollut yli 170 päivää työt­tö­mänä, olisi ansio­si­don­nai­nen pudon­nut tämän ylit­tä­viltä päiviltä vielä lisää. Tuol­loin se olisi ollut 75 prosent­tia alku­pe­räi­sestä päivä­ra­hasta vähen­nyk­si­neen. Jos työt­tö­myys jatkuu vuonna 2025, näin tapahtuu.

Vero­tus keve­nee: Perus­vä­hen­nyk­sen ylära­jan koro­tus ei helpota Nooran vero­tusta, sillä hän ansait­see enem­män kuin vähen­nyk­seen tarvit­tai­siin. Työtu­lo­vä­hen­nyk­sen ylära­jan maksimi nousee myös vuonna 2024. Nooran työtu­lo­vä­hen­nys kasvaa noin 137 euroa vuodessa. Ansio­tu­lo­vä­hen­nys piene­nee 4 euroa vuodessa. Sairaus­va­kuu­tuk­sen päivä­ra­ha­maksu piene­nee 123 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Nooran työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee 150 euroa. Noora ei saa enää vuonna 2024 vähen­nystä työmat­ka­ku­luis­taan, koska ne jäävät alle omavas­tuu­osuu­den. Nooralle jää käteen 250 euroa enem­män vuodessa.

Ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla oleva Joonas hyötyy jonkin verran halli­tuk­sen esit­tä­mistä veron­ke­ven­nyk­sistä työs­sä­oloa­jan palk­kansa osalta. Työs­sä­oloa­jalta Joonak­sen sairaus­va­kuu­tus­mak­sun päivä­ra­ha­maksu piene­nee yhteensä 83 euroa. Joonak­sen ansio­tu­lo­vä­hen­nys suure­nee 178 euroa. Lisäksi pieni­tu­loi­sena Joonas pääsee perus­vä­hen­nyk­sen piiriin. Vuonna 2023 hän ei tätä vähen­nystä saanut, mutta vuonna 2024 se on palk­ka­töi­den osalta 291 euroa. Lisäksi Joonak­sen työtu­lo­vä­hen­nys suure­nee 219 euroa palk­ka­töi­den osalta.

Joonas on kuiten­kin merkit­tä­vän osan vuodesta ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla, johon vero­luon­teis­ten maksu­jen alene­mi­nen ei vaikuta, sillä ne kohden­tu­vat työtu­loi­hin. Yhteensä Joonak­sen tulot etuuk­si­neen laske­vat 2 406 euroa vuodessa verrat­tuna vuoteen 2023. Vero­luon­teis­ten maksu­jen keve­ne­mi­nen johtuu pääosin työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen laskusta, mikä ei johdu Orpon halli­tuk­sen päätök­sestä. Sitä ei ole laskel­massa siksi huomioitu.

Lapsi­lisä: Ei koro­tusta, koska perheen ainoa lapsi on yli 3‑vuotias. Lapsi­li­sät makse­taan Nooralle. Ne eivät muutu, eivätkä vaikuta verotukseen.

Työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee: Vaiku­tus Nooralle-150 eur. Joonak­sella työmat­ka­ku­lut jäävät omavas­tuu­osuu­den alle molem­pina vuosina.

Jämsä­läi­sen yksi­na­su­jan osto­voi­man heiken­nys on suurin

Käyt­tö­va­rat 2023: 18 445 euroa

Käyt­tö­va­rat 2024: 15 199 euroa

Vane­ri­työn­te­kijä Mirko Kova­lev on työs­ken­nel­lyt reilut pari­kym­mentä vuotta levy­teh­taalla. Enti­sen puuliit­to­lai­sen, nykyi­sen teol­li­suus­liit­to­lai­sen työsuhde oli vaki­tui­nen. Mirkon työ oli keskey­ty­vää kolmi­vuo­ro­työtä. Hän tuli muka­vasti toimeen 4 000 euron brut­to­kuu­kausi­pal­kal­laan, eten­kin kun muuta­man kilo­met­rin työmatka tait­tui tehtaalle polkupyörällä.

Työti­lanne muut­tui kerta­kaik­ki­sesti tammi­kuun alussa. Tuosta asti Mirko on ollut koko­naan lomau­tet­tuna koko vuoden, kuten kymmen­kunta työto­ve­ria­kin. Mirko on etsi­nyt lomau­tusai­kana työtä, mutta huonolla menes­tyk­sellä. Alan töitä hän ei ole löytä­nyt kohtuul­li­selta työssäkäyntialueelta.

Mirko on 47-vuotias ja rank­kaa tehdas­työtä tehneeksi hyvä­kun­toi­nen. Sairaus­lo­ma­päi­viä ei ole kerty­nyt, eikä lääk­kei­siin kulu rahaa. Hän on eron­nut, eikä hänellä ole lapsia. Mirko asuu yksin 45 neliön vuokra­kak­siossa Jämsässä. 500 euron kuukausi­vuo­kra sisäl­tää kauko­lämpö- ja vesi­mak­sut. Mirko maksaa käyt­tä­mäs­tään sähköstä erikseen.

Mirko ei saa lomau­tusai­kana työnan­ta­jal­taan arki­py­hä­kor­vauk­sia. Hänen ansio­si­don­nai­nen päivä­ra­hansa on 97,14 euroa päivässä. Lomau­tuk­sen aluksi Mirkolla oli viiden päivän karens­siaika. Vuodessa hänelle makse­taan ansio­si­don­naista päivä­ra­haa yhteensä 255 päivältä.

Nämä halli­tus­oh­jel­man kohdat vaikut­ta­vat Kova­le­vin ostovoimaan

Vero­tus ei kevene: Ansio­si­don­nai­sella oleva Mirko ei hyödy Orpon halli­tuk­sen esit­tä­mistä veron­ke­ven­nyk­sistä, sillä ne kohden­tu­vat vero­tuk­sessa työtu­loista tehtä­viin vähen­nyk­siin, työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suun, sairaus­va­kuu­tus­mak­suun, sairaan­hoi­to­mak­suun ja työtu­lo­vä­hen­nyk­seen. Lisäksi vero­luon­teis­ten työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen keven­nys ei johdu halli­tuk­sen päätöksistä.

Perus­vä­hen­nyk­sen yläraja nousee. Vuonna 2024 Mirko saa perus­vä­hen­nystä 130 euroa enem­män kuin olisi saanut vuoden 2023 vero­sään­nöin. Mirkon vero­pro­sentti laskee tulo­jen pudo­tessa. Osan tulo­ve­ron laskusta syö Jämsän kunta­ve­ro­pro­sen­tin nousu.

Ansio­si­don­nai­nen porras­tuu: Ansio­si­don­naista päivä­ra­haa Mirko saisi lasken­nal­li­sesti 260 päivältä. Omavas­tuu­päi­vien määrä nousee viidestä päivästä seit­se­mään päivään. Ensim­mäi­set seit­se­män päivää mene­vät omavas­tuuseen, eikä päivä­ra­haa tipu. Ansio­si­don­naista Mirko saa näin ollen 253 päivän ajalta. Omavas­tuu­ajan jälkeen Mirkon ansio­si­don­nai­nen on 40 ensim­mäi­sen lomau­tus­päi­vän ajan täysi­mää­räistä eli 97,14 euroa päivältä. Sitten ansio­päi­vä­raha putoaa 80 prosent­tiin (77,71 euroa/​päivä) alku­pe­räi­sestä 130 päivän ajaksi. Kun lomau­tus jatkuu, viimei­set 83 päivää Mirkon ansio­si­don­nai­nen on enää 75 prosent­tia (72,86 euroa/​päivä). Porras­tus laskee ansio­si­don­naista päivä­ra­haa yhteensä ‑4 735 euroa vuodessa.

Vero­tuk­sen jälkeen yhden miehen koti­ta­lou­den käyt­tö­va­rat vähe­ne­vät 3 246 euroa vuodessa. Mirkon ansio­si­don­nai­nen laskee kaik­ki­aan 19 prosenttia.

Asumis­tuki: Mirko olisi saanut vuonna 2023 asumis­tu­kea 294 euroa. Vuonna 2024 Orpon halli­tus­oh­jel­massa asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuuta ollaan nosta­massa 42 prosen­tista 50 prosent­tiin ja ylei­sen asumis­tuen korvaus­pro­sentti ollaan laske­massa 80 prosen­tista 70 prosent­tiin. Lisäksi asumis­tuesta ollaan pois­ta­massa 300 euron ansio­tu­lo­vä­hen­nys. Mirko ei näillä kritee­reillä enää yllä asumis­tuen piiriin vuonna 2024.

Perus­toi­meen­tu­lo­turva: Mirko ei saa perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, vaikka onkin erit­täin pieni­tu­loi­nen. Käytän­nössä pieni­kin lisä­kulu, kuten vuokran­nousu tai korkea sähkö­lasku voisi siir­tää hänet perus­toi­meen­tu­lo­tuen saajaksi. Myös mahdol­li­nen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuun koro­tus voi vaikut­taa tähän. Tällöin yksi­na­su­van työt­tö­män miehen olisi haet­tava joka kuukausi Kelalta perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, jos elämis­ku­lut nouse­vat yli sen, minkä Kela määrit­te­lee kohtuul­li­seksi. Vuoden 2024 perus­toi­meen­tu­lon määräy­ty­mi­seh­toja on Orpon halli­tus tiuken­ta­nut, joten Mirko saat­taa myös jäädä ilman perustoimeentuloa.

Lieto­lai­sen kahden aikui­sen osto­voima pysyy lähes samana

Käyt­tö­va­rat 2023: 68 594 euroa (Sari 37 414 € ja Jari 31 180€)

Käyt­tö­va­rat 2024: 68 327 euroa (Sari 37 335 € ja Jari 30 992 €)

Sari ja Jari Länti­nen asuvat Turun kupeessa Liedossa. Rauhal­li­sella alueella sijait­se­vasta omako­ti­ta­losta Länti­sillä ei ole enää euroa­kaan asun­to­lai­naa. Muita asumis­ku­luja kertyy kyllä­kin. Yli 55-vuoti­aat teol­li­suus­liit­to­lai­set ovat jo kolmin­ker­tai­sia isovanhempia.

Sari työs­ken­te­lee lääke­teh­taassa proses­si­työn­te­ki­jänä. Hänelle palk­kaa makse­taan 4 500 euroa brut­tona. Sarin työ on vaati­vaa, pitkälle auto­ma­ti­soi­tua proses­si­työtä. Hänen työnsä on keskey­ty­mä­töntä 5‑vuorotyötä, joten omaa autoa tarvi­taan työmat­koi­hin. Sarin yhden­suun­tai­nen ajomatka töihin on 20 kilo­met­riä. Sari on vuosit­tain pari yksit­täistä päivää sairaana.

Jari puoles­taan on ”rasva­mont­tu­mies”, joka on tehnyt lähes 40 vuotta työtä auto­na­sen­ta­jana samassa firmassa. Palkka on brut­tona 3 500 euroa kuukau­dessa. Jari tekee päivä­työtä. Yhden­suun­tai­nen ajomatka töihin on 30 kilo­met­riä. Sovel­tu­vaa julkista liiken­ne­vä­li­nettä auto­mie­helle ei ole tarjolla. Matka­ku­lu­vä­hen­nys vero­tuk­sessa on 30 sent­tiä ajoki­lo­met­riä kohti työmatkoilta.

Vuosien kertyessä ruumiil­li­nen työ tuntuu kremp­pana ja kipuna, eikä Jari siitä selviä ilman kipu­lääk­keitä. Jari onkin joutu­nut parin kuukau­den sairaus­lo­malle, kun työn­teosta selkä­ki­pu­jen vuoksi ei tullut mitään. Pitkään jatku­neen työsuh­teen ansiosta Jari saa sairaus­lo­man ajasta palk­kaa 8 ensim­mäi­seltä viikolta (56 päivää). Hän putoaa sairaus­päi­vä­ra­halle yhdeksi viikoksi. Lääke­ku­luja on Jarilla vuodessa 590 euroa/​vuosi, joten lääk­kei­den maksu­katto ei täyty. Työter­veys passitti Jarin kuntou­tuk­seen, ja hake­mus on sisällä kuntoutukseen.

Nämä halli­tus­oh­jel­man kohdat vaikut­ta­vat Läntis­ten ostovoimaan

Ensim­mäi­nen sairaus­lo­ma­päivä palkat­to­maksi: Sari on kaksi yksit­täistä päivää vuodessa sairaana ja menet­täisi siten kahden sairaus­lo­ma­päi­vän palkan (-498 euroa). Jarilla on kaksi yksit­täistä sairaus­päi­vää sekä niiden lisäksi kahden kuukau­den yhtä­mit­tai­nen sairaus­loma. Tällä sairas­ta­mi­sella Jari menet­täisi kolmen sairaus­lo­ma­päi­vän palkan (-581 euroa). Huomioi­ta­vaa: voimassa olevien työeh­to­so­pi­mus­ten mukaan sekä Sari että Jari saisi­vat palkan myös sairaus­lo­mansa ensim­mäi­sistä sairauslomapäivistä.

Vero­tus keve­nee: Vuonna 2024 halli­tuk­sen esityk­sen mukaan myös perus­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­määrä nousee 3 980 euroon. Tämä perus­vä­hen­nyk­sen ylära­jan noston vaiku­tus ei koske kumpaa­kaan Läntistä, sillä heidän tulonsa ylit­tä­vät vähen­nyk­seen vaadit­ta­van rajan. Työtu­lo­vä­hen­nyk­sen yläraja nousee vuonna 2024. Työtu­lo­vä­hen­nys nousee Sarilla ja myös Jarilla molem­milla 139 euroa vuodessa. Ansio­tu­lo­vä­hen­nys säilyy molem­milla ennal­laan. Sairaus­va­kuu­tus­maksu piene­nee Sarilla 195 ja Jarilla 148 euroa vuodessa. Ansio­ve­ro­tus ei kevene kummallakaan.

Polt­toai­ne­vero keve­nee: Sari hyötyy hienoi­sesti polt­toai­ne­ve­ron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta +36 euroa vuodessa. Jari hyötyy sama­ten polt­toai­ne­ve­ron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta +39 euroa vuodessa.

Työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee: Vero­tuk­sessa työmat­ka­ku­lu­jen vähen­ny­soi­keu­den omavas­tuu nousee molem­milla 750 eurosta 900 euroon. Se vähen­tää Sarin ja Jarin matka­ku­lu­jen vero­vä­hen­nystä yhteensä ‑300 euroa vuodessa.

Lääk­kei­den arvon­li­sä­ve­ro­tus kiris­tyy: Jarin lääke­kus­tan­nuk­set kohoa­vat +23,60 euroa vuodessa.

Outo­kum­pu­lai­nen ydin­perhe hyötyy hallitus­ohjel­masta, osto­voima paranee

Käyt­tö­va­rat 2023: 65 149 euroa (Jenna 31 965 € ja Ville 33 184 €)

Käyt­tö­va­rat 2024: 65 736 euroa (Jenna 32 242 € ja Ville 33 494 €)

Neli­kymp­pis­ten Jenna ja Ville Happo­sen koti on Outo­kum­mussa metsän siimek­sessä. Molem­mat ovat vaki­tui­sissa töissä ja kuulu­vat Teol­li­suus­liit­toon. Kumman­kin työpaikka sijait­see Joen­suun suun­nalla, joten viikossa kertyy lisä­tun­teja työmat­koista työtun­tien päälle. Perheessä on kaksi koului­käistä lasta: 13-vuotias Kalle ja hänen 10-vuotias pikkusis­konsa Siru. Perheen lapsi­li­sät ovat yhteensä 2 396 euroa vuodessa.

Jenna työs­ken­te­lee muovi­teol­li­suu­dessa tuotan­to­työn­te­ki­jänä. Hänen palk­kansa on brut­tona 3 000 euroa kuukau­dessa. Jennan työ on päivä­työtä. Ville on metal­li­mies ja tekee kaksi­vuo­ro­työtä. Villen perus­palkka on brut­tona 3 500 euroa kuukau­dessa. Vuoden aikana Jennalla on kaksi sairaus­päi­vää, Ville ei sairas­tele. Jennan sairaus­päi­viltä makse­taan palk­kaa alan työeh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti.

Perhe asuu isossa 2000-luvulla raken­ne­tussa omako­ti­ta­lossa. Asun­to­lai­naa Happo­silla on jäljellä 100 000 euroa. Tulo­jensa vuoksi Happo­set eivät saa asumis­tu­kea. Taloon on raken­nettu pari tuli­si­jaa. Polt­to­puut saadaan Jennan vanhem­pien metsä­ti­lalta, joten siinä sääs­te­tään. Villen vuoro­työn vuoksi toinen auto tarvi­taan, jotta perheen arki ja lasten harras­tuk­set suju­vat. Perheen käytössä on kaksi henki­lö­au­toa. Rahaa kuluu molem­milta työmat­koi­hin, sillä Jennalla ja Villellä työmatka on suun­taansa lähem­mäs 50 kilo­met­riä. Kilo­met­ri­kor­vaus oman auton käytöstä on 30 senttiä/​kilometri.

Nämä halli­tus­oh­jel­man kohdat vaikut­ta­vat Happos­ten ostovoimaan

Vero­tus keve­nee: Molem­pien vero­tus keve­nee hieman. Koko­nai­suu­des­saan Jennan vero­tus keve­nee noin 188 euroa vuodessa.

Halli­tuk­sen esit­tä­män uudis­tuk­sen mukaan Jennan maksama vero­luon­tei­nen maksu, sairaus­va­kuu­tuk­sen päivä­ra­ha­maksu alenee noin 131 euroa vuodessa. Jennan saama ansio­tu­lo­vä­hen­nys kuiten­kin heik­ke­nee noin 7 euroa vuodessa. Halli­tuk­sen esityk­sen mukai­nen perus­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rän nosto 3 980 euroon hyödyt­tää Jennaa vain hieman. Hänen saamansa perus­vä­hen­nys kasvaa 30 euroa vuodessa. Halli­tuk­sen esitys työtu­lo­vä­hen­nyk­sen ylära­jan nosta­mi­sesta ei hyödytä Jennaa vaan hänen työtu­lo­vä­hen­nyk­sensä piene­nee merkit­tä­västi: yhteensä 664 euroa vuodessa.

Jenna hyötyy hienoi­sesti polt­toai­ne­ve­ron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta 90 euroa vuodessa. Toisaalta työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee 150 eurolla vuodessa, mikä tarkoit­taa vero­tuk­sen kiris­ty­mistä. Jenna ei menetä yhden sairaus­päi­vän osalta palk­kaa, sillä hänen sairausa­jan palkan­mak­su­aan suojaa alan työehtosopimus.

Yhteensä Villen vero­tus ja vero­luon­tei­set maksut keve­ne­vät noin 219 euroa vuodessa.

Villen maksa­mat sairaus­va­kuu­tuk­sen päivä­ra­ha­mak­sut piene­ne­vät 153 euroa vuodessa. Hänen ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sensä heik­ke­nee n. 5 euroa vuodessa. Halli­tuk­sen ehdot­tama perus­vä­hen­nyk­sen ylära­jan nosto ei koske Villeä, sillä hänen tulonsa ylit­tä­vät vähen­nyk­seen saami­seen vaadit­ta­van rajan. Sen sijaan Ville hyötyy työtu­lo­vä­hen­nyk­sen ylära­jan nostosta: hän voi vähen­tää työtu­lois­taan vero­tuk­sessa 136 euroa enem­män vuodessa. Ville hyötyy saman verran polt­toai­ne­ve­ron laske­mi­sesta kuin Jenna eli 90 euroa vuodessa. Työmat­ko­jen omavas­tuu­osuus kuiten­kin nousee 150 eurolla vuodessa.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen piene­ne­mistä vuonna 2024 ei ole huomioitu laskel­man vero­luon­teis­ten maksu­jen osalta, koska tämä ei johdu poliit­ti­sesta päätöksestä.

Happos­ten perhe ei saa asumis­tu­kea. Heidän saamansa lapsi­lisä ei muutu, koska lapset ovat jo yli 3‑vuotiaita.

Työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee: Vaikka polt­toai­neen hinnan vero­tus keve­nee hieman, kuiten­kin Jennan ja Villen työmat­ka­ku­lu­jen omavas­tuu­osuus nousee. He voivat vähen­tää vuonna 2024 työmat­ka­ku­luis­taan yhteensä 300 euroa vähemmän.

Vaasa­lai­sen yksin­huol­ta­jan osto­voima pysyy lähes samana

Käyt­tö­va­rat 2023: 36 738 euroa

Käyt­tö­va­rat 2024: 36 883 euroa

Mari Lappa­lai­sen perhe asuu 25 kilo­met­rin päässä Vaasan keskus­tasta. Mari työs­ken­te­lee truk­ki­kus­kina Vaasassa metal­lia­lan yrityk­sessä. Työ on päivä­työtä, sillä perhe­syistä Mari ei voi tehdä vuoro­työtä. Palk­kaa Marille makse­taan brut­tona 2 500 euroa kuukaudessa.

Työmat­kat Mari tait­taa julki­sella liiken­teellä. Matka­ku­luja hänelle kertyy Vaasan seudun jouk­ko­lii­ken­teellä 65 euroa kuukau­dessa. Tästä kertyy 715 euroa vuodessa.

Perheen esikoi­nen on 15-vuotias Väinö, joka opis­ke­lee proses­si­teol­li­suu­den linjalla ammatti-insti­tuu­tissa. Venla on tokaluokkalainen.

Lappa­lais­ten koti on 79 neliön kolmio rivi­ta­lossa. Perheen lapsilla on kummal­la­kin oma huone, Mari nukkuu olohuo­neen puolella. Vuokraa Mari maksaa 750 euroa, johon sisäl­tyy vesi­maksu. Sähkö­läm­mi­tyk­sestä koituu kuluja 120 euroa kuukau­dessa. Arvion mukaan vuonna 2024 Mari voi saada yleistä asumis­tu­kea 350 euroa kuukaudessa.

Lappa­lai­sille makse­taan lapsi­li­sää kahdesta lapsesta yhteensä 268 euroa kuukau­dessa, tukeen on laskettu mukaan yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tus 68,30 euroa lapsesta kuukau­dessa. Elatus­tu­kea perhe saa mini­mi­mää­rän eli 186,97 euroa lapsesta kuukau­dessa. Kuukau­dessa elatus­tuki on yhteensä 374 euroa, eikä siitä makseta veroja. Elatus­tuen maksaa Vaasan kaupunki.

Väinö opis­ke­lee Vaasassa. Koulu­mat­kan hän tait­taa julki­sella liiken­teellä ja saa siihen Vaasan kaupun­gilta etuu­tena koulu­mat­ka­tu­kea lippu­jen hinnan verran. Väinö ei saa opintotukea.

Nämä halli­tus­oh­jel­man kohdat vaikut­ta­vat Lappa­lai­sen ostovoimaan

Vero­tus keve­nee: Yhteensä Marin verot ja vero­luon­tei­set maksut piene­ne­vät 586 euroa vuodessa. Niihin vaikut­taa myös se, että Marin tulot putoa­vat sairaus­päi­vien omavas­tuu­päi­vien vuoksi 830 euroa vuodessa.

Kunta­vero nousee hieman vuonna 2024. Vuonna 2024 Orpon halli­tuk­sen esityk­sen mukaan myös perus­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­määrä nousee 3 980 euroon. Mari on vuoden 2024 vero­tuk­sessa oikeu­tettu pieni­tu­loi­sena perus­vä­hen­nyk­seen, joka on kasva­nut 419 euroon. Myös työtu­lo­vä­hen­nyk­sen yläraja nousee vuonna 2024. Marin työtu­los­vä­hen­nys kasvaa ja on 2 019 euroa vuonna 2024. Myös Marin ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen määrä kasvaa noin 37 euroa vuodessa. Lisäksi Marin sairaus­va­kuu­tuk­sen päivä­ra­ha­mak­sut piene­ne­vät 188 euroa vuodessa. Marin työmat­ka­ku­lut jäävät nous­seen omavas­tuu­osuu­den alapuo­lelle, joten hän ei voi vähen­tää niitä verotuksessa.

Lapsi­li­sän yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tus nousee: +5 euroa/​lapsi/​kuukausi. Koko­nais­vai­ku­tus on +120 euroa vuodessa. Etuus ei vaikuta verotukseen.

Asumis­tuki laskee: Marin asumis­tuen määrä piene­nee vuonna 2024. Vuonna 2023 Mari sai asumis­tu­kea noin 350 euroa kuukau­dessa. Asumis­tuen omavas­tuu­osuu­den nosto 50 prosent­tia (aiem­min 42 prosent­tia) ja korvaus­pro­sen­tin lasku 70 prosent­tiin omavas­tuu­osuu­desta laske­vat Marin perheen asumis­tu­kea. Vuonna 2024 Mari saa asumis­tu­kea 290 euroa kuukau­dessa. Leik­kaus on 60 euroa kuukaudessa.