Halli­tuksen säästö­toimet osuvat työttö­miin ja sairaisiin

Viesti on tyly. Viime kesänä vallan kahvaan kiinnit­tynyt Orpon-Purran hallitus kirjoitti halli­tus­oh­jel­maansa pitkän listan säästö­toimia. Toimien talou­del­li­sesti karuin osa kohdistuu heihin, jotka menet­tävät työnsä kokonaan tai joksikin aikaa.

Jatkossa muutaman päivän fluns­satkin voivat tulla perheiden talou­delle kalliiksi, ellei työeh­to­so­pi­muk­sessa toisin sovita.

Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikkö laski, mitä halli­tuksen leikkaus­pää­tökset tarkoit­tavat viiden esimerk­ki­per­heen taloudelle.

Esimerk­ki­per­heiden jäsenten nimet, ammatit, asuin­paikat ja muut seikat ovat keksit­tyjä, mutta tilan­teet ovat todel­lisia. Tutki­musyk­si­kössä on esimerk­ki­per­heiden hahmot­te­lussa hyödyn­netty ostovoi­ma­ky­selyn ja muiden liiton jäsen­tut­ki­musten tuloksia. Joten jos esimerk­ki­per­heiden tilan­teet tuntuvat tavalla tai toisella tutuilta, niillä on tutki­mus­vä­lit­teinen yhteys todellisuuteen.

Enemmis­tölle perheistä halli­tuksen suunnit­te­lemat toimet ja jo esittämät leikkaukset merkit­sevät ostovoiman heikke­ne­mistä. Viidestä perheestä kaksi hyötyy halli­tuksen päätöksistä.

Perheistä yhdellä halli­tuksen leikkaus­suun­ni­tel­mien vuoksi ostovoima laskee reippaasti yli kahdella tuhan­nella eurolla vuodessa. Toisella ostovoima laskee yli kolmella tuhan­nella eurolla vuodessa. Tämä tarkoit­taisi satojen eurojen menetystä kuukaudessa.

Yhden palkan­saajan talouk­silla on suurin riski joutua talousvaikeuksiin.

Erityisen suuri isku on ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan porrastus, mikä voi leikata työttö­mien ja myös kokoai­kai­sesti lomau­tet­tujen toimeen­tu­losta useita tuhansia euroja vuositasolla.

Säästö­toimet voi ajaa vaikeuk­siin erityi­sesti pienten ja syrjäisten taaja­mien yksin asuvia, joille ei löydy töitä kohtuul­li­selta työssäkäyntialueelta.

– Halli­tuksen leikkauk­sissa eniten menet­tävät kaikkein hauraim­massa asemassa olevat. Jo 250 euron vähennys kuukau­dessa käytet­tä­vissä oleviin varoihin voi johtaa talous­ah­din­koon, tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila selittää halli­tuksen esitysten vaikutuksia.

– Etenkin yhden palkan­saajan talouk­silla on suurin riski joutua talous­vai­keuk­siin. Yhden palkan­saajan talou­della tarkoi­te­taan tässä yksina­suvia, yksin­huol­tajia sekä perheitä, joissa toinen aikui­sista on työttö­mänä tai lomau­tet­tuna. Tällöin riski kasvaa, sillä monel­la­kaan ei ole yhtään joustoa tai puskuria taloudessaan.

Anttilan mukaan, jos tulot laskevat työttö­myyden tai lomau­tuksen vuoksi, seuraukset näkyvät heti. Etenkin jos työttö­myys pitkittyy ja ansio­turva heikkenee asteit­tain, tilanne heikkenee. Tulot eivät enää riitä välttä­mät­tö­miin menoihin. Niitä ovat ruoan ja asumisen lisäksi esimer­kiksi energia­kulut ja työmatkakulut.

– Pahim­massa tapauk­sessa ansio­turvan vaiheit­tainen pudotus ja vaikkapa leikkaukset asumis­tu­keen johtavat siihen, että perheet joutuvat turvau­tu­maan perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen. Toisin sanot­tuna he siirtyvät tukimuo­dosta toiseen, sille viime­si­jai­selle tuelle eli perus­toi­meen­tu­lo­tuelle, tai putoavat koko hyvin­voin­ti­jär­jes­telmän ulkopuo­lelle, Anttila sanoo.

– Säästö­toimet hyödyt­tävät niitä, joilla tilanne säilyy vakaana ja menot ovat maltil­liset. Eniten säästö­toi­mista hyötyvät sellaiset kotita­loudet, joissa kahdella palkan­saa­jalla on molem­milla riittä­västi ansio­tu­loja, lapset ovat jo aikuisia ja asumis­kulut ovat kohtuul­liset. Tämä tarkoittaa, että asunto­lainaa ei juuri­kaan ole tai vuokra­menot ovat kohtuulliset.

Laskelmat perus­tuvat 13.12.2023 saata­vana ollei­siin tietoihin

Vantaa­laisen kolme­kymp­pisen pienen lapsi­per­heen ostovoima heikkenee selvästi

Käyttö­varat 2023: 55 791 euroa (Noora 28 331 € ja Joonas 27 460 €)

Käyttö­varat 2024: 53 635 euroa (Noora 28 581 € ja Joonas 25 054 €)

Kolme­kymp­piset Noora Teräs ja Joonas Virta asuvat poikansa Jessen kanssa Vantaalla. Molemmat vanhemmat ovat Teolli­suus­liiton jäseniä.

Noora työsken­telee elekt­ro­niik­ka­työn­te­ki­jänä keski­suu­ressa yrityk­sessä. Brutto­kuu­kausi­palkka on 2 500 euroa. Päätyönsä ohella Noora tekee ompelu­pal­ve­lu­työtä kevyty­rit­tä­jänä, josta tulot ovat vuodessa 4 000 euroa. Sivutyön vuoksi Noora saa verotuk­sessa vähentää työhuo­neesta 460 euroa. Nooran työmatkat taittuvat julki­sella liiken­teellä. Hänellä on HSL:n AB-vyöhyk­keen vuosi­kortti, joka maksaa 847 euroa.

Joonas on metal­li­työn­te­kijä. Palkkaa hänelle makset­tiin 3 000 euroa kuukau­dessa. Keski­suuri metal­li­firma lomautti osan työnte­ki­jöistä useam­paan ottee­seen. Joonas on ollut kokoai­kai­sesti lomau­tet­tuna kahdesti kaksi viikkoa kumpa­nakin kertana. Yrityksen toiminta loppui heinä­kuussa. Joonas jäi työttö­mäksi irtisa­no­mi­sajan jälkeen 1.8. alkaen.

Nyt Joonas etsii vakituista kokopäi­vä­työtä. Toistai­seksi tarjolla on ollut vain satun­naisia työkeik­koja henki­lös­tö­vuo­kray­ri­tysten kautta. Työtulo kolmesta työpäi­västä kuukau­dessa on 299 euroa. Joonak­sella on HSL:n AB-vyöhyk­keen kuukausi­kortti työmat­koja varten 5 kuukauden ajalle. Kortti maksaa 353 euroa. Vuokra­työ­keik­koihin Joonas käyttää kerta­lip­puja. Työpäiviä kertyy 24, ja matka­lip­pu­kulut ovat yhteensä 74,4 euroa. Yhteensä Joonaksen työmat­ka­kulut ovat 427,40 euroa vuodessa.

Perhee­seen kuuluu alakou­lui­käinen Jesse. Lapsi­lisää perheelle makse­taan 1 139 euroa vuodessa. Perhe asuu 68 neliön vuokra­kol­miossa, jossa Jessellä on oma huone. 1 000 euron kuukausi­vuo­kraan sisäl­tyvät kauko­lämpö- ja vesimaksut. Yleistä asumis­tukea Nooran ja Joonaksen kotita­lous ei saa Kelalta.

Nämä halli­tus­oh­jelman kohdat vaikut­tavat Teräksen ja Virran ostovoimaan

Ansio­si­don­nainen päivä­raha: Joonaksen ansio­si­don­nainen päivä­raha lomau­tuksen ajalta heikkenee. Omavas­tuu­aika pidentyy kahdella päivällä 7 päivään. Lapsi­kor­vaus poistuu. Kokonais­vai­kutus on ‑266 euroa. Ansio­päi­vä­rahan maksu jatkuu 30.8. alkaen ilman uutta omavas­tuu­aikaa, jolloin Joonas saa yhden päivän ajalta niin sanottua täyttä mutta vuoteen 2023 verrat­tuna alennettua päivä­rahaa 80,49 euroa päivässä. Päivä­ra­hojen maksa­minen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa.

Lomakor­vaus jakso­te­taan: Heinä­kuussa Joonas saa yhden kuukauden irtisa­no­mi­sajan palkan, jolloin A‑kassa ei maksa ansio­si­don­naista päivä­rahaa. Joonaksen pitämättä jääneen vuosi­loman lomakor­vaus jakso­te­taan 1.8.2024 alkaen 21,5 arkipäi­välle. Jaksotus tehdään viimeisen työsuh­teen päivä­pal­kalla, josta ei tehdä TEL-vähen­nystä. Tulos noin +20 euroa/​vuosi.

Työtulon suojaosa poistuu: Vuonna 2023 suojaosan alle jäävä pätkä­töiden palkka ei vähennä Joonaksen päivä­rahaa. Vuonna 2024 ansio­si­don­nainen päivä­raha heikkenee entises­tään pätkä­töiden vuoksi. Syys-lokakuussa Joonaksen ansio­si­don­nainen päivä­raha laskee 73,54 euroon päivässä. Indek­si­ko­rotus ansio­si­don­naisen päivä­rahan perus­osaan jää myös luulta­vasti toteutumatta.

Ansio­si­don­nainen porrastuu: Kahden kuukauden työttö­myyden jälkeen Joonaksen ansio­si­don­nainen päivä­raha joutuu leikku­riin. Päivä­rahaa makse­taan enää 80 % aiemmasta 130 päivän ajan. Kun pätkä­töiden vaikutus huomioi­daan ja suojaosa on poistettu, Joonaksen päivä­raha laskee 57,44 euroon päivässä. Vuonna 2024 Joonas saa yhteensä 6 759 euroa ansio­si­don­naista päivä­rahaa. Joonaksen ansio­si­don­nainen päivä­raha laskee kaikkiaan 37 %.

Joonas ei ole vuonna 2024 niin pitkään työttö­mänä, että ansio­si­don­naisen päivä­rahan porrastus iskisi täydellä teholla. Jos hän olisi ollut yli 170 päivää työttö­mänä, olisi ansio­si­don­nainen pudonnut tämän ylittä­viltä päiviltä vielä lisää. Tuolloin se olisi ollut 75 prosenttia alkupe­räi­sestä päivä­ra­hasta vähen­nyk­si­neen. Jos työttö­myys jatkuu vuonna 2025, näin tapahtuu.

Verotus kevenee: Perus­vä­hen­nyksen ylärajan korotus ei helpota Nooran verotusta, sillä hän ansaitsee enemmän kuin vähen­nyk­seen tarvit­tai­siin. Työtu­lo­vä­hen­nyksen ylärajan maksimi nousee myös vuonna 2024. Nooran työtu­lo­vä­hennys kasvaa noin 137 euroa vuodessa. Ansio­tu­lo­vä­hennys pienenee 4 euroa vuodessa. Sairaus­va­kuu­tuksen päivä­ra­ha­maksu pienenee 123 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Nooran työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee 150 euroa. Noora ei saa enää vuonna 2024 vähen­nystä työmat­ka­ku­luis­taan, koska ne jäävät alle omavas­tuu­osuuden. Nooralle jää käteen 250 euroa enemmän vuodessa.

Ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla oleva Joonas hyötyy jonkin verran halli­tuksen esittä­mistä veron­ke­ven­nyk­sistä työssä­oloajan palkkansa osalta. Työssä­oloa­jalta Joonaksen sairaus­va­kuu­tus­maksun päivä­ra­ha­maksu pienenee yhteensä 83 euroa. Joonaksen ansio­tu­lo­vä­hennys suurenee 178 euroa. Lisäksi pieni­tu­loi­sena Joonas pääsee perus­vä­hen­nyksen piiriin. Vuonna 2023 hän ei tätä vähen­nystä saanut, mutta vuonna 2024 se on palkka­töiden osalta 291 euroa. Lisäksi Joonaksen työtu­lo­vä­hennys suurenee 219 euroa palkka­töiden osalta.

Joonas on kuitenkin merkit­tävän osan vuodesta ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla, johon veroluon­teisten maksujen alene­minen ei vaikuta, sillä ne kohden­tuvat työtu­loihin. Yhteensä Joonaksen tulot etuuk­si­neen laskevat 2 406 euroa vuodessa verrat­tuna vuoteen 2023. Veroluon­teisten maksujen kevene­minen johtuu pääosin työttö­myys­va­kuu­tus­mak­sujen laskusta, mikä ei johdu Orpon halli­tuksen päätök­sestä. Sitä ei ole laskel­massa siksi huomioitu.

Lapsi­lisä: Ei korotusta, koska perheen ainoa lapsi on yli 3‑vuotias. Lapsi­lisät makse­taan Nooralle. Ne eivät muutu, eivätkä vaikuta verotukseen.

Työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee: Vaikutus Nooralle-150 eur. Joonak­sella työmat­ka­kulut jäävät omavas­tuu­osuuden alle molem­pina vuosina.

Jämsä­läisen yksina­sujan ostovoiman heikennys on suurin

Käyttö­varat 2023: 18 445 euroa

Käyttö­varat 2024: 15 199 euroa

Vaneri­työn­te­kijä Mirko Kovalev on työsken­nellyt reilut parikym­mentä vuotta levyteh­taalla. Entisen puuliit­to­laisen, nykyisen teolli­suus­liit­to­laisen työsuhde oli vakituinen. Mirkon työ oli keskey­tyvää kolmi­vuo­ro­työtä. Hän tuli mukavasti toimeen 4 000 euron brutto­kuu­kausi­pal­kal­laan, etenkin kun muutaman kilometrin työmatka taittui tehtaalle polkupyörällä.

Työti­lanne muuttui kerta­kaik­ki­sesti tammi­kuun alussa. Tuosta asti Mirko on ollut kokonaan lomau­tet­tuna koko vuoden, kuten kymmen­kunta työto­ve­riakin. Mirko on etsinyt lomau­tusai­kana työtä, mutta huonolla menes­tyk­sellä. Alan töitä hän ei ole löytänyt kohtuul­li­selta työssäkäyntialueelta.

Mirko on 47-vuotias ja rankkaa tehdas­työtä tehneeksi hyväkun­toinen. Sairaus­lo­ma­päiviä ei ole kertynyt, eikä lääkkei­siin kulu rahaa. Hän on eronnut, eikä hänellä ole lapsia. Mirko asuu yksin 45 neliön vuokra­kak­siossa Jämsässä. 500 euron kuukausi­vuokra sisältää kauko­lämpö- ja vesimaksut. Mirko maksaa käyttä­mäs­tään sähköstä erikseen.

Mirko ei saa lomau­tusai­kana työnan­ta­jal­taan arkipy­hä­kor­vauksia. Hänen ansio­si­don­nainen päivä­ra­hansa on 97,14 euroa päivässä. Lomau­tuksen aluksi Mirkolla oli viiden päivän karens­siaika. Vuodessa hänelle makse­taan ansio­si­don­naista päivä­rahaa yhteensä 255 päivältä.

Nämä halli­tus­oh­jelman kohdat vaikut­tavat Kovalevin ostovoimaan

Verotus ei kevene: Ansio­si­don­nai­sella oleva Mirko ei hyödy Orpon halli­tuksen esittä­mistä veron­ke­ven­nyk­sistä, sillä ne kohden­tuvat verotuk­sessa työtu­loista tehtä­viin vähen­nyk­siin, työttö­myys­va­kuu­tus­mak­suun, sairaus­va­kuu­tus­mak­suun, sairaan­hoi­to­mak­suun ja työtu­lo­vä­hen­nyk­seen. Lisäksi veroluon­teisten työttö­myys­va­kuu­tus­mak­sujen kevennys ei johdu halli­tuksen päätöksistä.

Perus­vä­hen­nyksen yläraja nousee. Vuonna 2024 Mirko saa perus­vä­hen­nystä 130 euroa enemmän kuin olisi saanut vuoden 2023 verosään­nöin. Mirkon veropro­sentti laskee tulojen pudotessa. Osan tuloveron laskusta syö Jämsän kunta­ve­ro­pro­sentin nousu.

Ansio­si­don­nainen porrastuu: Ansio­si­don­naista päivä­rahaa Mirko saisi lasken­nal­li­sesti 260 päivältä. Omavas­tuu­päi­vien määrä nousee viidestä päivästä seitse­mään päivään. Ensim­mäiset seitsemän päivää menevät omavas­tuuseen, eikä päivä­rahaa tipu. Ansio­si­don­naista Mirko saa näin ollen 253 päivän ajalta. Omavas­tuu­ajan jälkeen Mirkon ansio­si­don­nainen on 40 ensim­mäisen lomau­tus­päivän ajan täysi­mää­räistä eli 97,14 euroa päivältä. Sitten ansio­päi­vä­raha putoaa 80 prosent­tiin (77,71 euroa/​päivä) alkupe­räi­sestä 130 päivän ajaksi. Kun lomautus jatkuu, viimeiset 83 päivää Mirkon ansio­si­don­nainen on enää 75 prosenttia (72,86 euroa/​päivä). Porrastus laskee ansio­si­don­naista päivä­rahaa yhteensä ‑4 735 euroa vuodessa.

Verotuksen jälkeen yhden miehen kotita­louden käyttö­varat vähenevät 3 246 euroa vuodessa. Mirkon ansio­si­don­nainen laskee kaikkiaan 19 prosenttia.

Asumis­tuki: Mirko olisi saanut vuonna 2023 asumis­tukea 294 euroa. Vuonna 2024 Orpon halli­tus­oh­jel­massa asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuuta ollaan nosta­massa 42 prosen­tista 50 prosent­tiin ja yleisen asumis­tuen korvaus­pro­sentti ollaan laske­massa 80 prosen­tista 70 prosent­tiin. Lisäksi asumis­tuesta ollaan poista­massa 300 euron ansio­tu­lo­vä­hennys. Mirko ei näillä kritee­reillä enää yllä asumis­tuen piiriin vuonna 2024.

Perus­toi­meen­tu­lo­turva: Mirko ei saa perus­toi­meen­tu­lo­tukea, vaikka onkin erittäin pieni­tu­loinen. Käytän­nössä pienikin lisäkulu, kuten vuokran­nousu tai korkea sähkö­lasku voisi siirtää hänet perus­toi­meen­tu­lo­tuen saajaksi. Myös mahdol­linen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuun korotus voi vaikuttaa tähän. Tällöin yksina­suvan työttömän miehen olisi haettava joka kuukausi Kelalta perus­toi­meen­tu­lo­tukea, jos elämis­kulut nousevat yli sen, minkä Kela määrit­telee kohtuul­li­seksi. Vuoden 2024 perus­toi­meen­tulon määräy­ty­mi­seh­toja on Orpon hallitus tiuken­tanut, joten Mirko saattaa myös jäädä ilman perustoimeentuloa.

Lieto­laisen kahden aikuisen ostovoima pysyy lähes samana

Käyttö­varat 2023: 68 594 euroa (Sari 37 414 € ja Jari 31 180€)

Käyttö­varat 2024: 68 327 euroa (Sari 37 335 € ja Jari 30 992 €)

Sari ja Jari Läntinen asuvat Turun kupeessa Liedossa. Rauhal­li­sella alueella sijait­se­vasta omako­ti­ta­losta Länti­sillä ei ole enää euroa­kaan asunto­lainaa. Muita asumis­ku­luja kertyy kylläkin. Yli 55-vuotiaat teolli­suus­liit­to­laiset ovat jo kolmin­ker­taisia isovanhempia.

Sari työsken­telee lääke­teh­taassa proses­si­työn­te­ki­jänä. Hänelle palkkaa makse­taan 4 500 euroa bruttona. Sarin työ on vaativaa, pitkälle automa­ti­soitua proses­si­työtä. Hänen työnsä on keskey­ty­mä­töntä 5‑vuorotyötä, joten omaa autoa tarvi­taan työmat­koihin. Sarin yhden­suun­tainen ajomatka töihin on 20 kilometriä. Sari on vuosit­tain pari yksit­täistä päivää sairaana.

Jari puoles­taan on ”rasva­mont­tu­mies”, joka on tehnyt lähes 40 vuotta työtä autona­sen­ta­jana samassa firmassa. Palkka on bruttona 3 500 euroa kuukau­dessa. Jari tekee päivä­työtä. Yhden­suun­tainen ajomatka töihin on 30 kilometriä. Sovel­tuvaa julkista liiken­ne­vä­li­nettä automie­helle ei ole tarjolla. Matka­ku­lu­vä­hennys verotuk­sessa on 30 senttiä ajoki­lo­metriä kohti työmatkoilta.

Vuosien kertyessä ruumiil­linen työ tuntuu kremp­pana ja kipuna, eikä Jari siitä selviä ilman kipulääk­keitä. Jari onkin joutunut parin kuukauden sairaus­lo­malle, kun työnteosta selkä­ki­pujen vuoksi ei tullut mitään. Pitkään jatku­neen työsuh­teen ansiosta Jari saa sairaus­loman ajasta palkkaa 8 ensim­mäi­seltä viikolta (56 päivää). Hän putoaa sairaus­päi­vä­ra­halle yhdeksi viikoksi. Lääke­ku­luja on Jarilla vuodessa 590 euroa/​vuosi, joten lääkkeiden maksu­katto ei täyty. Työter­veys passitti Jarin kuntou­tuk­seen, ja hakemus on sisällä kuntoutukseen.

Nämä halli­tus­oh­jelman kohdat vaikut­tavat Läntisten ostovoimaan

Ensim­mäinen sairaus­lo­ma­päivä palkat­to­maksi: Sari on kaksi yksit­täistä päivää vuodessa sairaana ja menet­täisi siten kahden sairaus­lo­ma­päivän palkan (-498 euroa). Jarilla on kaksi yksit­täistä sairaus­päivää sekä niiden lisäksi kahden kuukauden yhtämit­tainen sairaus­loma. Tällä sairas­ta­mi­sella Jari menet­täisi kolmen sairaus­lo­ma­päivän palkan (-581 euroa). Huomioi­tavaa: voimassa olevien työeh­to­so­pi­musten mukaan sekä Sari että Jari saisivat palkan myös sairaus­lo­mansa ensim­mäi­sistä sairauslomapäivistä.

Verotus kevenee: Vuonna 2024 halli­tuksen esityksen mukaan myös perus­vä­hen­nyksen enimmäis­määrä nousee 3 980 euroon. Tämä perus­vä­hen­nyksen ylärajan noston vaikutus ei koske kumpaa­kaan Läntistä, sillä heidän tulonsa ylittävät vähen­nyk­seen vaadit­tavan rajan. Työtu­lo­vä­hen­nyksen yläraja nousee vuonna 2024. Työtu­lo­vä­hennys nousee Sarilla ja myös Jarilla molem­milla 139 euroa vuodessa. Ansio­tu­lo­vä­hennys säilyy molem­milla ennal­laan. Sairaus­va­kuu­tus­maksu pienenee Sarilla 195 ja Jarilla 148 euroa vuodessa. Ansio­ve­rotus ei kevene kummallakaan.

Polttoai­ne­vero kevenee: Sari hyötyy hienoi­sesti polttoai­ne­veron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta +36 euroa vuodessa. Jari hyötyy samaten polttoai­ne­veron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta +39 euroa vuodessa.

Työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee: Verotuk­sessa työmat­ka­ku­lujen vähen­ny­soi­keuden omavastuu nousee molem­milla 750 eurosta 900 euroon. Se vähentää Sarin ja Jarin matka­ku­lujen verovä­hen­nystä yhteensä ‑300 euroa vuodessa.

Lääkkeiden arvon­li­sä­ve­rotus kiristyy: Jarin lääke­kus­tan­nukset kohoavat +23,60 euroa vuodessa.

Outokum­pu­lainen ydinperhe hyötyy hallitus­ohjelmasta, ostovoima paranee

Käyttö­varat 2023: 65 149 euroa (Jenna 31 965 € ja Ville 33 184 €)

Käyttö­varat 2024: 65 736 euroa (Jenna 32 242 € ja Ville 33 494 €)

Nelikymp­pisten Jenna ja Ville Happosen koti on Outokum­mussa metsän siimek­sessä. Molemmat ovat vakitui­sissa töissä ja kuuluvat Teolli­suus­liit­toon. Kummankin työpaikka sijaitsee Joensuun suunnalla, joten viikossa kertyy lisätun­teja työmat­koista työtun­tien päälle. Perheessä on kaksi koului­käistä lasta: 13-vuotias Kalle ja hänen 10-vuotias pikkusis­konsa Siru. Perheen lapsi­lisät ovat yhteensä 2 396 euroa vuodessa.

Jenna työsken­telee muovi­teol­li­suu­dessa tuotan­to­työn­te­ki­jänä. Hänen palkkansa on bruttona 3 000 euroa kuukau­dessa. Jennan työ on päivä­työtä. Ville on metal­li­mies ja tekee kaksi­vuo­ro­työtä. Villen perus­palkka on bruttona 3 500 euroa kuukau­dessa. Vuoden aikana Jennalla on kaksi sairaus­päivää, Ville ei sairas­tele. Jennan sairaus­päi­viltä makse­taan palkkaa alan työeh­to­so­pi­muksen mukaisesti.

Perhe asuu isossa 2000-luvulla raken­ne­tussa omako­ti­ta­lossa. Asunto­lainaa Happo­silla on jäljellä 100 000 euroa. Tulojensa vuoksi Happoset eivät saa asumis­tukea. Taloon on raken­nettu pari tulisijaa. Poltto­puut saadaan Jennan vanhem­pien metsä­ti­lalta, joten siinä sääste­tään. Villen vuoro­työn vuoksi toinen auto tarvi­taan, jotta perheen arki ja lasten harras­tukset sujuvat. Perheen käytössä on kaksi henki­lö­autoa. Rahaa kuluu molem­milta työmat­koihin, sillä Jennalla ja Villellä työmatka on suuntaansa lähemmäs 50 kilometriä. Kilomet­ri­kor­vaus oman auton käytöstä on 30 senttiä/​kilometri.

Nämä halli­tus­oh­jelman kohdat vaikut­tavat Happosten ostovoimaan

Verotus kevenee: Molem­pien verotus kevenee hieman. Kokonai­suu­des­saan Jennan verotus kevenee noin 188 euroa vuodessa.

Halli­tuksen esittämän uudis­tuksen mukaan Jennan maksama veroluon­teinen maksu, sairaus­va­kuu­tuksen päivä­ra­ha­maksu alenee noin 131 euroa vuodessa. Jennan saama ansio­tu­lo­vä­hennys kuitenkin heikkenee noin 7 euroa vuodessa. Halli­tuksen esityksen mukainen perus­vä­hen­nyksen enimmäis­määrän nosto 3 980 euroon hyödyttää Jennaa vain hieman. Hänen saamansa perus­vä­hennys kasvaa 30 euroa vuodessa. Halli­tuksen esitys työtu­lo­vä­hen­nyksen ylärajan nosta­mi­sesta ei hyödytä Jennaa vaan hänen työtu­lo­vä­hen­nyk­sensä pienenee merkit­tä­västi: yhteensä 664 euroa vuodessa.

Jenna hyötyy hienoi­sesti polttoai­ne­veron laske­mi­sesta (5 snt/​km) ajamil­taan työmat­koilta 90 euroa vuodessa. Toisaalta työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee 150 eurolla vuodessa, mikä tarkoittaa verotuksen kiris­ty­mistä. Jenna ei menetä yhden sairaus­päivän osalta palkkaa, sillä hänen sairausajan palkan­mak­suaan suojaa alan työehtosopimus.

Yhteensä Villen verotus ja veroluon­teiset maksut kevenevät noin 219 euroa vuodessa.

Villen maksamat sairaus­va­kuu­tuksen päivä­ra­ha­maksut piene­nevät 153 euroa vuodessa. Hänen ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sensä heikkenee n. 5 euroa vuodessa. Halli­tuksen ehdot­tama perus­vä­hen­nyksen ylärajan nosto ei koske Villeä, sillä hänen tulonsa ylittävät vähen­nyk­seen saami­seen vaadit­tavan rajan. Sen sijaan Ville hyötyy työtu­lo­vä­hen­nyksen ylärajan nostosta: hän voi vähentää työtu­lois­taan verotuk­sessa 136 euroa enemmän vuodessa. Ville hyötyy saman verran polttoai­ne­veron laske­mi­sesta kuin Jenna eli 90 euroa vuodessa. Työmat­kojen omavas­tuu­osuus kuitenkin nousee 150 eurolla vuodessa.

Työttö­myys­va­kuu­tus­mak­sujen piene­ne­mistä vuonna 2024 ei ole huomioitu laskelman veroluon­teisten maksujen osalta, koska tämä ei johdu poliit­ti­sesta päätöksestä.

Happosten perhe ei saa asumis­tukea. Heidän saamansa lapsi­lisä ei muutu, koska lapset ovat jo yli 3‑vuotiaita.

Työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee: Vaikka polttoai­neen hinnan verotus kevenee hieman, kuitenkin Jennan ja Villen työmat­ka­ku­lujen omavas­tuu­osuus nousee. He voivat vähentää vuonna 2024 työmat­ka­ku­luis­taan yhteensä 300 euroa vähemmän.

Vaasa­laisen yksin­huol­tajan ostovoima pysyy lähes samana

Käyttö­varat 2023: 36 738 euroa

Käyttö­varat 2024: 36 883 euroa

Mari Lappa­laisen perhe asuu 25 kilometrin päässä Vaasan keskus­tasta. Mari työsken­telee trukki­kus­kina Vaasassa metal­lialan yrityk­sessä. Työ on päivä­työtä, sillä perhe­syistä Mari ei voi tehdä vuoro­työtä. Palkkaa Marille makse­taan bruttona 2 500 euroa kuukaudessa.

Työmatkat Mari taittaa julki­sella liiken­teellä. Matka­ku­luja hänelle kertyy Vaasan seudun joukko­lii­ken­teellä 65 euroa kuukau­dessa. Tästä kertyy 715 euroa vuodessa.

Perheen esikoinen on 15-vuotias Väinö, joka opiskelee proses­si­teol­li­suuden linjalla ammatti-insti­tuu­tissa. Venla on tokaluokkalainen.

Lappa­laisten koti on 79 neliön kolmio rivita­lossa. Perheen lapsilla on kummal­lakin oma huone, Mari nukkuu olohuo­neen puolella. Vuokraa Mari maksaa 750 euroa, johon sisältyy vesimaksu. Sähkö­läm­mi­tyk­sestä koituu kuluja 120 euroa kuukau­dessa. Arvion mukaan vuonna 2024 Mari voi saada yleistä asumis­tukea 350 euroa kuukaudessa.

Lappa­lai­sille makse­taan lapsi­lisää kahdesta lapsesta yhteensä 268 euroa kuukau­dessa, tukeen on laskettu mukaan yksin­huol­ta­ja­ko­rotus 68,30 euroa lapsesta kuukau­dessa. Elatus­tukea perhe saa minimi­määrän eli 186,97 euroa lapsesta kuukau­dessa. Kuukau­dessa elatus­tuki on yhteensä 374 euroa, eikä siitä makseta veroja. Elatus­tuen maksaa Vaasan kaupunki.

Väinö opiskelee Vaasassa. Koulu­matkan hän taittaa julki­sella liiken­teellä ja saa siihen Vaasan kaupun­gilta etuutena koulu­mat­ka­tukea lippujen hinnan verran. Väinö ei saa opintotukea.

Nämä halli­tus­oh­jelman kohdat vaikut­tavat Lappa­laisen ostovoimaan

Verotus kevenee: Yhteensä Marin verot ja veroluon­teiset maksut piene­nevät 586 euroa vuodessa. Niihin vaikuttaa myös se, että Marin tulot putoavat sairaus­päi­vien omavas­tuu­päi­vien vuoksi 830 euroa vuodessa.

Kunta­vero nousee hieman vuonna 2024. Vuonna 2024 Orpon halli­tuksen esityksen mukaan myös perus­vä­hen­nyksen enimmäis­määrä nousee 3 980 euroon. Mari on vuoden 2024 verotuk­sessa oikeu­tettu pieni­tu­loi­sena perus­vä­hen­nyk­seen, joka on kasvanut 419 euroon. Myös työtu­lo­vä­hen­nyksen yläraja nousee vuonna 2024. Marin työtu­los­vä­hennys kasvaa ja on 2 019 euroa vuonna 2024. Myös Marin ansio­tu­lo­vä­hen­nyksen määrä kasvaa noin 37 euroa vuodessa. Lisäksi Marin sairaus­va­kuu­tuksen päivä­ra­ha­maksut piene­nevät 188 euroa vuodessa. Marin työmat­ka­kulut jäävät nousseen omavas­tuu­osuuden alapuo­lelle, joten hän ei voi vähentää niitä verotuksessa.

Lapsi­lisän yksin­huol­ta­ja­ko­rotus nousee: +5 euroa/​lapsi/​kuukausi. Kokonais­vai­kutus on +120 euroa vuodessa. Etuus ei vaikuta verotukseen.

Asumis­tuki laskee: Marin asumis­tuen määrä pienenee vuonna 2024. Vuonna 2023 Mari sai asumis­tukea noin 350 euroa kuukau­dessa. Asumis­tuen omavas­tuu­osuuden nosto 50 prosenttia (aiemmin 42 prosenttia) ja korvaus­pro­sentin lasku 70 prosent­tiin omavas­tuu­osuu­desta laskevat Marin perheen asumis­tukea. Vuonna 2024 Mari saa asumis­tukea 290 euroa kuukau­dessa. Leikkaus on 60 euroa kuukaudessa.