Hallituksen säästötoimet osuvat työttömiin ja sairaisiin

Viesti on tyly. Viime kesänä val­lan kah­vaan kiin­nit­tynyt Orpon-Purran hal­li­tus kir­joit­ti hal­li­tu­so­hjel­maansa pitkän lis­tan säästö­toimia. Toimien taloudel­lis­es­ti karu­in osa kohdis­tuu hei­hin, jot­ka menet­tävät työn­sä kokon­aan tai jok­sikin aikaa.

Jatkos­sa muu­ta­man päivän flun­ssatkin voivat tul­la per­hei­den taloudelle kalli­ik­si, ellei työe­htosopimuk­ses­sa toisin sovi­ta.

Teol­lisu­us­li­iton tutkimusyk­sikkö las­ki, mitä hal­li­tuk­sen leikkaus­päätök­set tarkoit­ta­vat viiden esimerkkiper­heen taloudelle.

Esimerkkiper­hei­den jäsen­ten nimet, ammatit, asuin­paikat ja muut seikat ovat kek­sit­tyjä, mut­ta tilanteet ovat todel­lisia. Tutkimusyk­sikössä on esimerkkiper­hei­den hah­mot­telus­sa hyö­dyn­net­ty ostovoimaky­se­lyn ja muiden liiton jäsen­tutkimusten tulok­sia. Joten jos esimerkkiper­hei­den tilanteet tun­tu­vat taval­la tai toisel­la tutu­il­ta, niil­lä on tutkimusvälit­teinen yhteys todel­lisu­u­teen.

Enem­mistölle per­heistä hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat toimet ja jo esit­tämät leikkauk­set merk­it­sevät ostovoiman heikken­e­mistä. Viidestä per­heestä kak­si hyö­tyy hal­li­tuk­sen päätök­sistä.

Per­heistä yhdel­lä hal­li­tuk­sen leikkaus­su­un­nitelmien vuok­si ostovoima las­kee reip­paasti yli kahdel­la tuhan­nel­la eurol­la vuodessa. Toisel­la ostovoima las­kee yli kolmel­la tuhan­nel­la eurol­la vuodessa. Tämä tarkoit­taisi sato­jen euro­jen mene­tys­tä kuukaudessa.

Yhden palka­nsaa­jan talouk­sil­la on suurin ris­ki joutua talous­vaikeuk­si­in.

Eri­tyisen suuri isku on ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van por­ras­tus, mikä voi leika­ta työt­tömien ja myös kokoaikaises­ti lomautet­tu­jen toimeen­tu­losta usei­ta tuhan­sia euro­ja vuosi­ta­sol­la.

Säästö­toimet voi ajaa vaikeuk­si­in eri­tyis­es­ti pien­ten ja syr­jäis­ten taa­jamien yksin asu­via, joille ei löy­dy töitä kohtu­ulliselta työssäkäyn­tialueelta.

– Hal­li­tuk­sen leikkauk­sis­sa eniten menet­tävät kaikkein hau­raim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat. Jo 250 euron vähen­nys kuukaudessa käytet­tävis­sä ole­vi­in varoi­hin voi johtaa talousahdinkoon, tutkimus­pääl­likkö Anu-Han­na Antti­la selit­tää hal­li­tuk­sen esi­tys­ten vaiku­tuk­sia.

– Etenkin yhden palka­nsaa­jan talouk­sil­la on suurin ris­ki joutua talous­vaikeuk­si­in. Yhden palka­nsaa­jan taloudel­la tarkoite­taan tässä yksi­na­su­via, yksin­huolta­jia sekä per­heitä, jois­sa toinen aikui­sista on työt­tömänä tai lomautet­tuna. Täl­löin ris­ki kas­vaa, sil­lä monel­lakaan ei ole yhtään jous­toa tai puskuria taloudessaan.

Antti­lan mukaan, jos tulot laske­vat työt­tömyy­den tai lomau­tuk­sen vuok­si, seu­rauk­set näkyvät heti. Etenkin jos työt­tömyys pitkit­tyy ja ansio­tur­va heikke­nee asteit­tain, tilanne heikke­nee. Tulot eivät enää riitä vält­tämät­tömi­in menoi­hin. Niitä ovat ruoan ja asumisen lisäk­si esimerkik­si ener­giaku­lut ja työ­matkaku­lut.

– Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ansio­tur­van vai­heit­tainen pudo­tus ja vaikka­pa leikkauk­set asum­is­tu­keen johta­vat siihen, että per­heet joutu­vat tur­vau­tu­maan perus­toimeen­tu­lo­tu­keen. Toisin san­ot­tuna he siir­tyvät tukimuo­dos­ta toiseen, sille viime­si­jaiselle tuelle eli perus­toimeen­tu­lotuelle, tai putoa­vat koko hyv­in­voin­ti­jär­jestelmän ulkop­uolelle, Antti­la sanoo.

– Säästö­toimet hyödyt­tävät niitä, joil­la tilanne säi­lyy vakaana ja menot ovat maltil­liset. Eniten säästö­toimista hyö­tyvät sel­l­aiset koti­taloudet, jois­sa kahdel­la palka­nsaa­jal­la on molem­mil­la riit­tävästi ansio­tu­lo­ja, lapset ovat jo aikuisia ja asumisku­lut ovat kohtu­ulliset. Tämä tarkoit­taa, että asun­to­lainaa ei juurikaan ole tai vuokra­menot ovat kohtu­ulliset.

Laskel­mat perus­tu­vat 13.12.2023 saata­vana olleisi­in tietoi­hin

Vantaalaisen kolmekymppisen pienen lapsiperheen ostovoima heikkenee selvästi

Käyt­tö­varat 2023: 55 791 euroa (Noo­ra 28 331 € ja Joonas 27 460 €)

Käyt­tö­varat 2024: 53 635 euroa (Noo­ra 28 581 € ja Joonas 25 054 €)

Kolmekymp­piset Noo­ra Teräs ja Joonas Vir­ta asu­vat poikansa Jessen kanssa Van­taal­la. Molem­mat van­hem­mat ovat Teol­lisu­us­li­iton jäseniä.

Noo­ra työsken­telee elek­tron­i­ikkatyön­tek­i­jänä keskisu­ures­sa yri­tyk­sessä. Brut­tokuukausi­palk­ka on 2 500 euroa. Pää­työn­sä ohel­la Noo­ra tekee ompelu­palve­lu­työtä kevy­tyrit­täjänä, jos­ta tulot ovat vuodessa 4 000 euroa. Sivu­työn vuok­si Noo­ra saa vero­tuk­ses­sa vähen­tää työhuoneesta 460 euroa. Nooran työ­matkat tait­tuvat julkisel­la liiken­teel­lä. Hänel­lä on HSL:n AB-vyöhyk­keen vuosiko­rt­ti, joka mak­saa 847 euroa.

Joonas on met­al­li­työn­tek­i­jä. Palkkaa hänelle mak­set­ti­in 3 000 euroa kuukaudessa. Keskisu­uri met­al­li­fir­ma lomaut­ti osan työn­tek­i­jöistä use­am­paan otteeseen. Joonas on ollut kokoaikaises­ti lomautet­tuna kahdesti kak­si viikkoa kumpanakin ker­tana. Yri­tyk­sen toim­inta lop­pui heinäku­us­sa. Joonas jäi työt­tömäk­si irti­sanomisa­jan jäl­keen 1.8. alka­en.

Nyt Joonas etsii vak­i­tu­ista kokopäivä­työtä. Tois­taisek­si tar­jol­la on ollut vain sat­un­naisia työkeikko­ja henkilöstövuokrayri­tys­ten kaut­ta. Työ­tu­lo kolmes­ta työpäivästä kuukaudessa on 299 euroa. Joon­aksel­la on HSL:n AB-vyöhyk­keen kuukausiko­rt­ti työ­matko­ja varten 5 kuukau­den ajalle. Kort­ti mak­saa 353 euroa. Vuokratyökeikkoi­hin Joonas käyt­tää ker­tal­ip­pu­ja. Työpäiviä ker­tyy 24, ja matkalip­puku­lut ovat yhteen­sä 74,4 euroa. Yhteen­sä Joon­aksen työ­matkaku­lut ovat 427,40 euroa vuodessa.

Per­heeseen kuu­luu alak­ouluikäi­nen Jesse. Lap­sil­isää per­heelle mak­se­taan 1 139 euroa vuodessa. Per­he asuu 68 neliön vuokrakolmios­sa, jos­sa Jes­sel­lä on oma huone. 1 000 euron kuukau­sivuokraan sisäl­tyvät kaukoläm­pö- ja ves­i­mak­sut. Yleistä asum­is­tukea Nooran ja Joon­aksen koti­talous ei saa Kelal­ta.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Teräksen ja Virran ostovoimaan

Ansiosi­don­nainen päivära­ha: Joon­aksen ansiosi­don­nainen päivära­ha lomau­tuk­sen ajal­ta heikke­nee. Omavas­tu­uai­ka piden­tyy kahdel­la päiväl­lä 7 päivään. Lap­siko­r­vaus pois­tuu. Kokon­ais­vaiku­tus on ‑266 euroa. Ansiopäivära­han mak­su jatkuu 30.8. alka­en ilman uut­ta omavas­tu­uaikaa, jol­loin Joonas saa yhden päivän ajal­ta niin san­ot­tua täyt­tä mut­ta vuo­teen 2023 ver­rat­tuna alen­net­tua päivära­haa 80,49 euroa päivässä. Päivära­ho­jen mak­sami­nen jatkuu ilman uut­ta omavas­tu­uaikaa.

Lomako­r­vaus jak­sote­taan: Heinäku­us­sa Joonas saa yhden kuukau­den irti­sanomisa­jan palkan, jol­loin A‑kassa ei mak­sa ansiosi­don­naista päivära­haa. Joon­aksen pitämät­tä jääneen vuosilo­man lomako­r­vaus jak­sote­taan 1.8.2024 alka­en 21,5 arkipäivälle. Jak­so­tus tehdään viimeisen työ­suh­teen päivä­pal­ka­lla, jos­ta ei tehdä TEL-vähen­nys­tä. Tulos noin +20 euroa/vuosi.

Työ­tu­lon suo­jaosa pois­tuu: Vuon­na 2023 suo­jaosan alle jäävä pätkätöi­den palk­ka ei vähen­nä Joon­aksen päivära­haa. Vuon­na 2024 ansiosi­don­nainen päivära­ha heikke­nee entis­es­tään pätkätöi­den vuok­si. Syys-lokaku­us­sa Joon­aksen ansiosi­don­nainen päivära­ha las­kee 73,54 euroon päivässä. Indek­siko­ro­tus ansiosi­don­naisen päivära­han peru­sosaan jää myös luul­tavasti toteu­tu­mat­ta.

Ansiosi­don­nainen por­ras­tuu: Kah­den kuukau­den työt­tömyy­den jäl­keen Joon­aksen ansiosi­don­nainen päivära­ha joutuu leikkuri­in. Päivära­haa mak­se­taan enää 80 % aiem­mas­ta 130 päivän ajan. Kun pätkätöi­den vaiku­tus huomioidaan ja suo­jaosa on pois­tet­tu, Joon­aksen päivära­ha las­kee 57,44 euroon päivässä. Vuon­na 2024 Joonas saa yhteen­sä 6 759 euroa ansiosi­don­naista päivära­haa. Joon­aksen ansiosi­don­nainen päivära­ha las­kee kaikki­aan 37 %.

Joonas ei ole vuon­na 2024 niin pitkään työt­tömänä, että ansiosi­don­naisen päivära­han por­ras­tus iskisi täy­del­lä tehol­la. Jos hän olisi ollut yli 170 päivää työt­tömänä, olisi ansiosi­don­nainen pudon­nut tämän ylit­täviltä päiviltä vielä lisää. Tuol­loin se olisi ollut 75 pros­ent­tia alku­peräis­es­tä päivära­has­ta vähen­nyksi­neen. Jos työt­tömyys jatkuu vuon­na 2025, näin tapah­tuu.

Vero­tus keve­nee: Perusvähen­nyk­sen ylära­jan koro­tus ei helpota Nooran vero­tus­ta, sil­lä hän ansait­see enem­män kuin vähen­nyk­seen tarvit­taisi­in. Työ­tulovähen­nyk­sen ylära­jan mak­si­mi nousee myös vuon­na 2024. Nooran työ­tulovähen­nys kas­vaa noin 137 euroa vuodessa. Ansio­tulovähen­nys piene­nee 4 euroa vuodessa. Sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­su piene­nee 123 euroa vuodessa. Tämän lisäk­si Nooran työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee 150 euroa. Noo­ra ei saa enää vuon­na 2024 vähen­nys­tä työ­matkaku­luis­taan, kos­ka ne jäävät alle omavas­tu­u­o­su­u­den. Nooralle jää käteen 250 euroa enem­män vuodessa.

Ansiosi­don­naisel­la päivära­hal­la ole­va Joonas hyö­tyy jonkin ver­ran hal­li­tuk­sen esit­tämistä veronkeven­nyk­sistä työssäoloa­jan palkkansa osalta. Työssäoloa­jal­ta Joon­aksen sairaus­vaku­u­tus­mak­sun päivära­hamak­su piene­nee yhteen­sä 83 euroa. Joon­aksen ansio­tulovähen­nys suure­nee 178 euroa. Lisäk­si pien­i­t­u­loise­na Joonas pääsee perusvähen­nyk­sen piiri­in. Vuon­na 2023 hän ei tätä vähen­nys­tä saanut, mut­ta vuon­na 2024 se on palkkatöi­den osalta 291 euroa. Lisäk­si Joon­aksen työ­tulovähen­nys suure­nee 219 euroa palkkatöi­den osalta.

Joonas on kuitenkin merkit­tävän osan vuodes­ta ansiosi­don­naisel­la päivära­hal­la, johon verolu­on­teis­ten mak­su­jen alen­e­m­i­nen ei vaiku­ta, sil­lä ne kohden­tu­vat työ­tu­loi­hin. Yhteen­sä Joon­aksen tulot etuuksi­neen laske­vat 2 406 euroa vuodessa ver­rat­tuna vuo­teen 2023. Verolu­on­teis­ten mak­su­jen keven­e­m­i­nen johtuu pääosin työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen laskus­ta, mikä ei johdu Orpon hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä. Sitä ei ole laskel­mas­sa sik­si huomioitu.

Lap­sil­isä: Ei koro­tus­ta, kos­ka per­heen ain­oa lap­si on yli 3‑vuotias. Lap­sil­isät mak­se­taan Nooralle. Ne eivät muu­tu, eivätkä vaiku­ta vero­tuk­seen.

Työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee: Vaiku­tus Nooralle-150 eur. Joon­aksel­la työ­matkaku­lut jäävät omavas­tu­u­o­su­u­den alle molemp­ina vuosi­na.

Jämsäläisen yksinasujan ostovoiman heikennys on suurin

Käyt­tö­varat 2023: 18 445 euroa

Käyt­tö­varat 2024: 15 199 euroa

Vaner­i­työn­tek­i­jä Mirko Kovalev on työsken­nel­lyt reilut parikym­men­tä vuot­ta levyte­htaal­la. Entisen puuli­it­to­laisen, nykyisen teol­lisu­us­li­it­to­laisen työ­suhde oli vak­i­tu­inen. Mirkon työ oli keskey­tyvää kolmivuorotyötä. Hän tuli mukavasti toimeen 4 000 euron brut­tokuukausi­pal­ka­llaan, etenkin kun muu­ta­man kilo­metrin työ­mat­ka tait­tui tehtaalle polkupyöräl­lä.

Työti­lanne muut­tui ker­takaikkises­ti tam­miku­un alus­sa. Tuos­ta asti Mirko on ollut kokon­aan lomautet­tuna koko vuo­den, kuten kym­menkun­ta työ­tove­ri­akin. Mirko on etsinyt lomau­tu­saikana työtä, mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä. Alan töitä hän ei ole löytänyt kohtu­ulliselta työssäkäyn­tialueelta.

Mirko on 47-vuo­tias ja rankkaa tehdastyötä tehneek­si hyväkun­toinen. Sairaus­lomapäiviä ei ole ker­tynyt, eikä lääkkeisi­in kulu rahaa. Hän on eron­nut, eikä hänel­lä ole lap­sia. Mirko asuu yksin 45 neliön vuokrakak­sios­sa Jäm­sässä. 500 euron kuukau­sivuokra sisältää kaukoläm­pö- ja ves­i­mak­sut. Mirko mak­saa käyt­tämästään sähköstä erik­seen.

Mirko ei saa lomau­tu­saikana työ­nan­ta­jal­taan arkipy­häko­r­vauk­sia. Hänen ansiosi­don­nainen päivära­hansa on 97,14 euroa päivässä. Lomau­tuk­sen aluk­si Mirkol­la oli viiden päivän karenssi­ai­ka. Vuodessa hänelle mak­se­taan ansiosi­don­naista päivära­haa yhteen­sä 255 päivältä.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Kovalevin ostovoimaan

Vero­tus ei kevene: Ansiosi­don­naisel­la ole­va Mirko ei hyödy Orpon hal­li­tuk­sen esit­tämistä veronkeven­nyk­sistä, sil­lä ne kohden­tu­vat vero­tuk­ses­sa työ­tu­loista tehtävi­in vähen­nyk­si­in, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­un, sairaus­vaku­u­tus­mak­su­un, sairaan­hoit­o­mak­su­un ja työ­tulovähen­nyk­seen. Lisäk­si verolu­on­teis­ten työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen keven­nys ei johdu hal­li­tuk­sen päätök­sistä.

Perusvähen­nyk­sen ylära­ja nousee. Vuon­na 2024 Mirko saa perusvähen­nys­tä 130 euroa enem­män kuin olisi saanut vuo­den 2023 verosään­nöin. Mirkon vero­pros­ent­ti las­kee tulo­jen pudotes­sa. Osan tuloveron laskus­ta syö Jäm­sän kun­tavero­pros­entin nousu.

Ansiosi­don­nainen por­ras­tuu: Ansiosi­don­naista päivära­haa Mirko saisi lasken­nal­lis­es­ti 260 päivältä. Omavas­tu­upäivien määrä nousee viidestä päivästä seit­semään päivään. Ensim­mäiset seit­semän päivää menevät omavas­tu­useen, eikä päivära­haa tipu. Ansiosi­don­naista Mirko saa näin ollen 253 päivän ajal­ta. Omavas­tu­ua­jan jäl­keen Mirkon ansiosi­don­nainen on 40 ensim­mäisen lomau­tus­päivän ajan täysimääräistä eli 97,14 euroa päivältä. Sit­ten ansiopäivära­ha putoaa 80 pros­ent­ti­in (77,71 euroa/päivä) alku­peräis­es­tä 130 päivän ajak­si. Kun lomau­tus jatkuu, viimeiset 83 päivää Mirkon ansiosi­don­nainen on enää 75 pros­ent­tia (72,86 euroa/päivä). Por­ras­tus las­kee ansiosi­don­naista päivära­haa yhteen­sä ‑4 735 euroa vuodessa.

Vero­tuk­sen jäl­keen yhden miehen koti­talouden käyt­tö­varat vähenevät 3 246 euroa vuodessa. Mirkon ansiosi­don­nainen las­kee kaikki­aan 19 pros­ent­tia.

Asum­is­tu­ki: Mirko olisi saanut vuon­na 2023 asum­is­tukea 294 euroa. Vuon­na 2024 Orpon hal­li­tu­so­hjel­mas­sa asum­istuen peru­so­mavas­tu­u­ta ollaan nos­ta­mas­sa 42 pros­en­tista 50 pros­ent­ti­in ja yleisen asum­istuen kor­vaus­pros­ent­ti ollaan laske­mas­sa 80 pros­en­tista 70 pros­ent­ti­in. Lisäk­si asum­istues­ta ollaan pois­ta­mas­sa 300 euron ansio­tulovähen­nys. Mirko ei näil­lä kri­teereil­lä enää yllä asum­istuen piiri­in vuon­na 2024.

Perus­toimeen­tu­lo­tur­va: Mirko ei saa perus­toimeen­tu­lo­tukea, vaik­ka onkin erit­täin pien­i­t­u­loinen. Käytän­nössä pienikin lisäku­lu, kuten vuokran­nousu tai korkea sähkölasku voisi siirtää hänet perus­toimeen­tu­lotuen saa­jak­si. Myös mah­dolli­nen asum­istuen peru­so­mavas­tu­un koro­tus voi vaikut­taa tähän. Täl­löin yksi­na­su­van työt­tömän miehen olisi haet­ta­va joka kuukausi Kelal­ta perus­toimeen­tu­lo­tukea, jos elämisku­lut nou­se­vat yli sen, minkä Kela määrit­telee kohtu­ullisek­si. Vuo­den 2024 perus­toimeen­tu­lon määräy­tymise­hto­ja on Orpon hal­li­tus tiuken­tanut, joten Mirko saat­taa myös jäädä ilman perus­toimeen­tu­loa.

Lietolaisen kahden aikuisen ostovoima pysyy lähes samana

Käyt­tö­varat 2023: 68 594 euroa (Sari 37 414 € ja Jari 31 180€)

Käyt­tö­varat 2024: 68 327 euroa (Sari 37 335 € ja Jari 30 992 €)

Sari ja Jari Län­ti­nen asu­vat Turun kupeessa Liedos­sa. Rauhal­lisel­la alueel­la sijait­sev­as­ta omakoti­talosta Län­tisil­lä ei ole enää euroakaan asun­to­lainaa. Mui­ta asumisku­lu­ja ker­tyy kyl­läkin. Yli 55-vuo­ti­aat teol­lisu­us­li­it­to­laiset ovat jo kolminker­taisia iso­van­hempia.

Sari työsken­telee lääkete­htaas­sa pros­es­si­työn­tek­i­jänä. Hänelle palkkaa mak­se­taan 4 500 euroa brut­tona. Sarin työ on vaa­ti­vaa, pitkälle automa­ti­soitua pros­es­si­työtä. Hänen työn­sä on keskey­tymätön­tä 5‑vuorotyötä, joten omaa autoa tarvi­taan työ­matkoi­hin. Sarin yhden­su­un­tainen ajo­mat­ka töi­hin on 20 kilo­metriä. Sari on vuosit­tain pari yksit­täistä päivää sairaana.

Jari puolestaan on ”ras­va­mont­tumies”, joka on tehnyt läh­es 40 vuot­ta työtä autonasen­ta­jana samas­sa fir­mas­sa. Palk­ka on brut­tona 3 500 euroa kuukaudessa. Jari tekee päivä­työtä. Yhden­su­un­tainen ajo­mat­ka töi­hin on 30 kilo­metriä. Sovel­tuvaa julk­ista liiken­nevä­linet­tä automiehelle ei ole tar­jol­la. Matkaku­lu­vähen­nys vero­tuk­ses­sa on 30 sent­tiä ajok­ilo­metriä kohti työ­matkoil­ta.

Vuosien ker­tyessä ruumi­illi­nen työ tun­tuu kremp­pana ja kipuna, eikä Jari siitä selviä ilman kip­ulääkkeitä. Jari onkin joutunut parin kuukau­den sairaus­lo­ma­lle, kun työn­teosta selkäkipu­jen vuok­si ei tul­lut mitään. Pitkään jatkuneen työ­suh­teen ansios­ta Jari saa sairaus­lo­man ajas­ta palkkaa 8 ensim­mäiseltä viikol­ta (56 päivää). Hän putoaa sairaus­päivära­halle yhdek­si viikok­si. Lääkeku­lu­ja on Jar­il­la vuodessa 590 euroa/vuosi, joten lääkkei­den mak­sukat­to ei täy­ty. Työter­veys pas­sit­ti Jarin kuntoutuk­seen, ja hake­mus on sisäl­lä kuntoutuk­seen.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Läntisten ostovoimaan

Ensim­mäi­nen sairaus­lomapäivä palkat­tomak­si: Sari on kak­si yksit­täistä päivää vuodessa sairaana ja menet­täisi siten kah­den sairaus­lomapäivän palkan (-498 euroa). Jar­il­la on kak­si yksit­täistä sairaus­päivää sekä niiden lisäk­si kah­den kuukau­den yhtämit­tainen sairaus­lo­ma. Täl­lä sairas­tamisel­la Jari menet­täisi kol­men sairaus­lomapäivän palkan (-581 euroa). Huomioitavaa: voimas­sa ole­vien työe­htosopimusten mukaan sekä Sari että Jari saisi­vat palkan myös sairaus­lo­mansa ensim­mäi­sistä sairaus­lomapäivistä.

Vero­tus keve­nee: Vuon­na 2024 hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaan myös perusvähen­nyk­sen enim­mäis­määrä nousee 3 980 euroon. Tämä perusvähen­nyk­sen ylära­jan nos­ton vaiku­tus ei koske kumpaakaan Län­tistä, sil­lä hei­dän tulon­sa ylit­tävät vähen­nyk­seen vaa­dit­ta­van rajan. Työ­tulovähen­nyk­sen ylära­ja nousee vuon­na 2024. Työ­tulovähen­nys nousee Sar­il­la ja myös Jar­il­la molem­mil­la 139 euroa vuodessa. Ansio­tulovähen­nys säi­lyy molem­mil­la ennal­laan. Sairaus­vaku­u­tus­mak­su piene­nee Sar­il­la 195 ja Jar­il­la 148 euroa vuodessa. Ansiovero­tus ei kevene kum­mal­lakaan.

Polt­toain­evero keve­nee: Sari hyö­tyy hienois­es­ti polt­toain­everon laskemis­es­ta (5 snt/km) ajamil­taan työ­matkoil­ta +36 euroa vuodessa. Jari hyö­tyy samat­en polt­toain­everon laskemis­es­ta (5 snt/km) ajamil­taan työ­matkoil­ta +39 euroa vuodessa.

Työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee: Vero­tuk­ses­sa työ­matkaku­lu­jen vähen­nysoikeu­den omavas­tuu nousee molem­mil­la 750 eurosta 900 euroon. Se vähen­tää Sarin ja Jarin matkaku­lu­jen verovähen­nys­tä yhteen­sä ‑300 euroa vuodessa.

Lääkkei­den arvon­lisävero­tus kiristyy: Jarin lääkekus­tan­nuk­set kohoa­vat +23,60 euroa vuodessa.

Outokumpulainen ydinperhe hyötyy hallitusohjelmasta, ostovoima paranee

Käyt­tö­varat 2023: 65 149 euroa (Jen­na 31 965 € ja Ville 33 184 €)

Käyt­tö­varat 2024: 65 736 euroa (Jen­na 32 242 € ja Ville 33 494 €)

Nelikymp­pis­ten Jen­na ja Ville Hap­posen koti on Out­okum­mus­sa met­sän siimek­sessä. Molem­mat ovat vak­i­tu­i­sis­sa töis­sä ja kuu­lu­vat Teol­lisu­us­li­it­toon. Kum­mankin työ­paik­ka sijait­see Joen­su­un suun­nal­la, joten viikos­sa ker­tyy lisä­tun­te­ja työ­matkoista työ­tun­tien päälle. Per­heessä on kak­si kouluikäistä las­ta: 13-vuo­tias Kalle ja hänen 10-vuo­tias pikku­siskon­sa Siru. Per­heen lap­sil­isät ovat yhteen­sä 2 396 euroa vuodessa.

Jen­na työsken­telee muovi­te­ol­lisu­udessa tuotan­to­työn­tek­i­jänä. Hänen palkkansa on brut­tona 3 000 euroa kuukaudessa. Jen­nan työ on päivä­työtä. Ville on met­al­lim­ies ja tekee kak­sivuorotyötä. Villen perus­palk­ka on brut­tona 3 500 euroa kuukaudessa. Vuo­den aikana Jen­nal­la on kak­si sairaus­päivää, Ville ei sairastele. Jen­nan sairaus­päiviltä mak­se­taan palkkaa alan työe­htosopimuk­sen mukaises­ti.

Per­he asuu isos­sa 2000-luvul­la raken­netus­sa omakoti­talos­sa. Asun­to­lainaa Hap­posil­la on jäl­jel­lä 100 000 euroa. Tulo­jen­sa vuok­si Hap­poset eivät saa asum­is­tukea. Taloon on raken­net­tu pari tulisi­jaa. Polt­top­u­ut saadaan Jen­nan van­hempi­en met­säti­lal­ta, joten siinä säästetään. Villen vuorotyön vuok­si toinen auto tarvi­taan, jot­ta per­heen arki ja las­ten har­ras­tuk­set suju­vat. Per­heen käytössä on kak­si henkilöau­toa. Rahaa kuluu molem­mil­ta työ­matkoi­hin, sil­lä Jen­nal­la ja Vil­lel­lä työ­mat­ka on suun­taansa lähem­mäs 50 kilo­metriä. Kilo­metriko­r­vaus oman auton käytöstä on 30 senttiä/kilometri.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Happosten ostovoimaan

Vero­tus keve­nee: Molem­pi­en vero­tus keve­nee hie­man. Kokon­aisu­udessaan Jen­nan vero­tus keve­nee noin 188 euroa vuodessa.

Hal­li­tuk­sen esit­tämän uud­is­tuk­sen mukaan Jen­nan mak­sama verolu­on­teinen mak­su, sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­su ale­nee noin 131 euroa vuodessa. Jen­nan saa­ma ansio­tulovähen­nys kuitenkin heikke­nee noin 7 euroa vuodessa. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukainen perusvähen­nyk­sen enim­mäis­määrän nos­to 3 980 euroon hyödyt­tää Jen­naa vain hie­man. Hänen saa­mansa perusvähen­nys kas­vaa 30 euroa vuodessa. Hal­li­tuk­sen esi­tys työ­tulovähen­nyk­sen ylära­jan nos­tamis­es­ta ei hyödytä Jen­naa vaan hänen työ­tulovähen­nyk­sen­sä piene­nee merkit­tävästi: yhteen­sä 664 euroa vuodessa.

Jen­na hyö­tyy hienois­es­ti polt­toain­everon laskemis­es­ta (5 snt/km) ajamil­taan työ­matkoil­ta 90 euroa vuodessa. Toisaal­ta työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee 150 eurol­la vuodessa, mikä tarkoit­taa vero­tuk­sen kiristymistä. Jen­na ei menetä yhden sairaus­päivän osalta palkkaa, sil­lä hänen sairausa­jan palka­n­mak­suaan suo­jaa alan työe­htosopimus.

Yhteen­sä Villen vero­tus ja verolu­on­teiset mak­sut kevenevät noin 219 euroa vuodessa.

Villen mak­samat sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­sut pienenevät 153 euroa vuodessa. Hänen ansio­tulovähen­nyk­sen­sä heikke­nee n. 5 euroa vuodessa. Hal­li­tuk­sen ehdot­ta­ma perusvähen­nyk­sen ylära­jan nos­to ei koske Villeä, sil­lä hänen tulon­sa ylit­tävät vähen­nyk­seen saamiseen vaa­dit­ta­van rajan. Sen sijaan Ville hyö­tyy työ­tulovähen­nyk­sen ylära­jan nos­tos­ta: hän voi vähen­tää työ­tu­lois­taan vero­tuk­ses­sa 136 euroa enem­män vuodessa. Ville hyö­tyy saman ver­ran polt­toain­everon laskemis­es­ta kuin Jen­na eli 90 euroa vuodessa. Työ­matko­jen omavas­tu­u­o­su­us kuitenkin nousee 150 eurol­la vuodessa.

Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen pienen­e­mistä vuon­na 2024 ei ole huomioitu laskel­man verolu­on­teis­ten mak­su­jen osalta, kos­ka tämä ei johdu poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä.

Hap­posten per­he ei saa asum­is­tukea. Hei­dän saa­mansa lap­sil­isä ei muu­tu, kos­ka lapset ovat jo yli 3‑vuotiaita.

Työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee: Vaik­ka polt­toaineen hin­nan vero­tus keve­nee hie­man, kuitenkin Jen­nan ja Villen työ­matkaku­lu­jen omavas­tu­u­o­su­us nousee. He voivat vähen­tää vuon­na 2024 työ­matkaku­luis­taan yhteen­sä 300 euroa vähem­män.

Vaasalaisen yksinhuoltajan ostovoima pysyy lähes samana

Käyt­tö­varat 2023: 36 738 euroa

Käyt­tö­varat 2024: 36 883 euroa

Mari Lap­palaisen per­he asuu 25 kilo­metrin päässä Vaasan keskus­tas­ta. Mari työsken­telee trukkikuski­na Vaasas­sa met­al­lialan yri­tyk­sessä. Työ on päivä­työtä, sil­lä per­hesy­istä Mari ei voi tehdä vuorotyötä. Palkkaa Mar­ille mak­se­taan brut­tona 2 500 euroa kuukaudessa.

Työ­matkat Mari tait­taa julkisel­la liiken­teel­lä. Matkaku­lu­ja hänelle ker­tyy Vaasan seudun joukkoli­iken­teel­lä 65 euroa kuukaudessa. Tästä ker­tyy 715 euroa vuodessa.

Per­heen esikoinen on 15-vuo­tias Väinö, joka opiskelee pros­es­si­te­ol­lisu­u­den lin­jal­la ammat­ti-insti­tuutis­sa. Ven­la on tokalu­okkalainen.

Lap­palais­ten koti on 79 neliön kolmio riv­i­talos­sa. Per­heen lap­sil­la on kum­mal­lakin oma huone, Mari nukkuu olo­huoneen puolel­la. Vuokraa Mari mak­saa 750 euroa, johon sisäl­tyy ves­i­mak­su. Sähköläm­mi­tyk­ses­tä koituu kulu­ja 120 euroa kuukaudessa. Arvion mukaan vuon­na 2024 Mari voi saa­da yleistä asum­is­tukea 350 euroa kuukaudessa.

Lap­palaisille mak­se­taan lap­sil­isää kahdes­ta laps­es­ta yhteen­sä 268 euroa kuukaudessa, tukeen on las­ket­tu mukaan yksin­huolta­jako­ro­tus 68,30 euroa laps­es­ta kuukaudessa. Ela­tus­tukea per­he saa min­im­imäärän eli 186,97 euroa laps­es­ta kuukaudessa. Kuukaudessa ela­tus­tu­ki on yhteen­sä 374 euroa, eikä siitä mak­se­ta vero­ja. Ela­tustuen mak­saa Vaasan kaupun­ki.

Väinö opiskelee Vaasas­sa. Koulumatkan hän tait­taa julkisel­la liiken­teel­lä ja saa siihen Vaasan kaupungilta etuute­na koulumatkatukea lip­pu­jen hin­nan ver­ran. Väinö ei saa opin­to­tukea.

Nämä hallitusohjelman kohdat vaikuttavat Lappalaisen ostovoimaan

Vero­tus keve­nee: Yhteen­sä Marin verot ja verolu­on­teiset mak­sut pienenevät 586 euroa vuodessa. Niihin vaikut­taa myös se, että Marin tulot putoa­vat sairaus­päivien omavas­tu­upäivien vuok­si 830 euroa vuodessa.

Kun­tavero nousee hie­man vuon­na 2024. Vuon­na 2024 Orpon hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaan myös perusvähen­nyk­sen enim­mäis­määrä nousee 3 980 euroon. Mari on vuo­den 2024 vero­tuk­ses­sa oikeutet­tu pien­i­t­u­loise­na perusvähen­nyk­seen, joka on kas­vanut 419 euroon. Myös työ­tulovähen­nyk­sen ylära­ja nousee vuon­na 2024. Marin työ­tu­losvähen­nys kas­vaa ja on 2 019 euroa vuon­na 2024. Myös Marin ansio­tulovähen­nyk­sen määrä kas­vaa noin 37 euroa vuodessa. Lisäk­si Marin sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­sut pienenevät 188 euroa vuodessa. Marin työ­matkaku­lut jäävät nousseen omavas­tu­u­o­su­u­den ala­puolelle, joten hän ei voi vähen­tää niitä vero­tuk­ses­sa.

Lap­sil­isän yksin­huolta­jako­ro­tus nousee: +5 euroa/lapsi/kuukausi. Kokon­ais­vaiku­tus on +120 euroa vuodessa. Etu­us ei vaiku­ta vero­tuk­seen.

Asum­is­tu­ki las­kee: Marin asum­istuen määrä piene­nee vuon­na 2024. Vuon­na 2023 Mari sai asum­is­tukea noin 350 euroa kuukaudessa. Asum­istuen omavas­tu­u­o­su­u­den nos­to 50 pros­ent­tia (aiem­min 42 pros­ent­tia) ja kor­vaus­pros­entin lasku 70 pros­ent­ti­in omavas­tu­u­o­su­ud­es­ta laske­vat Marin per­heen asum­is­tukea. Vuon­na 2024 Mari saa asum­is­tukea 290 euroa kuukaudessa. Leikkaus on 60 euroa kuukaudessa.