Toimin­ta­päivä näkyi ja tuntui koko Suomessa: ”Mennään päätyyn saakka”

SAK:laisten liittojen yhtei­seen #Paina­vaSyy-toimin­ta­päi­vään kuului 14.12.2023 noin 100 000 työntekijän poliit­tinen lakko, jolla vastus­te­taan oikeis­to­hal­li­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Teolli­suus­liiton julis­ta­mien lakkojen piirissä oli noin 40 000 työntekijää.

Rovanie­mellä BRP Finlandin mootto­ri­kelk­ka­teh­taalla toimin­ta­päivän lakko pysäytti tuotannon, vaikka parikym­mentä liittoon kuulu­ma­tonta tuli töihin. Tehdas työllistää kaikkiaan noin 500 henkeä, joista reilu 300 työsken­telee tuotannossa.

– Ensim­mäis­tä­kään kelkkaa ei valmis­tunut linjan päästä, kertoo pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa.

Hänen toimin­ta­päi­väänsä kuului lakko­vah­dissa oloa sekä vierailu SAK:n tapah­tu­massa Rovanie­mellä Kulttuu­ri­talo Wilja­missa. Loukusan mielestä toimin­ta­päivä sai hyvin näkyvyyttä.

– Kuvia ja videon­pätkiä jaettiin ympäri Suomea todella kiitet­tä­västi, Loukusa arvioi.

ENSIMMÄISET LEIKKAUKSET TAMMIKUUSSA

Kelkka­teh­taan työnte­kijät osallis­tuivat #Paina­vaSyy-kampanjan ensim­mäi­seen vaihee­seen tunnin ulosmars­silla 26. syyskuuta. Joidenkin työnte­ki­jöiden mielestä kampanja on edennyt verkkaisesti.

– Sekä vanhoilta että uudem­milta työnte­ki­jöiltä on tullut kommenttia, että mitä tämä puuhas­telu hyövääpi, mentäis kerralla viikoksi lakkoon, Loukusa kertoo.

Toisaalta vaiheit­tain etene­mi­selle on löytynyt ymmär­rys­täkin. Kampanjan aikana tehtaalta on liittynyt huomat­tava määrä uusia jäseniä Teollisuusliittoon.

– Tilan­netta on tehty selväksi. Ihmisillä alkaa silmät aueta, Loukusa sanoo.

Porukka on sanonut, että eihän tämä tähän jää.

Kelkka­teh­taan vuoden­kier­toon kuuluu alkuvuoden pitkä lomautus, jolloin tuotanto ei ole käynnissä.

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan omavas­tuu­ajan pidennys on tulossa voimaan vuoden 2024 alussa ja lapsi­ko­ro­tuksen poisto huhti­kuun alussa. Tammi­kuun puoli­vä­lissä kelkka­teh­taalla alkaa kolmen ja puolen kuukauden lomautus.

Tehtaan vältä tulee vahva kannatus poliit­tisen työtais­telun jatkamiselle.

– Taiste­lu­tahtoa löytyy. Porukka on sanonut, että eihän tämä tähän jää. Kun tälle tielle on lähdetty, mennään päätyyn saakka, Loukusa sanoo.

PÄÄLLIMMÄISENÄ LAKKO-OIKEUS

Salossa Orionin toimi­pis­teessä toimin­ta­päivän lakko pysäytti yhtiön sisäisen liiken­teen. Salossa on Orionin isoin varasto ja lääke­tuot­teiden pakkaamo. Pääluot­ta­mus­mies Heli Niemi kertoo, että lakko onnistui hyvin. Muutamia työnte­ki­jöitä oli huoltovarmuustöissä.

Helmi­kuussa tehdas oli päivän lakossa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen yhtey­dessä. Niemi arvioi, että lakkointo oli jopa korkeam­malla nyt poliit­ti­sessa työtaistelussa.

Salon toimi­pis­teessä on kaikkiaan noin 180 työnte­kijää, joista Niemi edustaa noin 130:a. Syksyn aikana #Paina­vaSyy-kampanjan tietoa on jaettu muun muassa tieto­leh­tisten avulla.

– Jos yleensä on kiinnos­tanut, riittävä tieto on ollut saata­villa, Niemi sanoo.

Toimin­ta­päivä näkyi Niemen arvion mukaan hyvin sosiaa­li­sessa mediassa. Valta­kunnan medioissa palsta­tilaa vei samalle päivälle asetettu itärajan avaaminen.

– Nuoret seuraavat sosiaa­lista mediaa, he saattoivat saada enemmänkin irti, Niemi pohtii.

Työpai­kalla on kuultu myös kriit­tisiä näkökan­toja, sillä halli­tusta vastus­tavat lakot kohdis­tuvat työnan­ta­jaan. Niemi kertoo, että yleensä ymmär­rystä on löytynyt, kun on pohdittu, mitä todel­lisia keinoja työnte­ki­jöillä on vastustaa halli­tuksen suunnitelmia.

Hallitus­ohjelma on pitkä lista heiken­nyksiä työnte­ki­jöiden asemaan, toimeen­tu­loon ja oikeuksiin.

– Päällim­mäi­senä on lakko-oikeuden rajaa­minen. Jos sitä rajataan, heiken­nyksiä on tulossa lisää, kun viedään vastus­ta­misen keinot, Niemi sanoo.

KOVEMPIA TOIMIA TARVITAAN

Varkau­dessa Stora Ensolla toimin­ta­päivän lakko koski sahaa ja liima­le­vy­lai­tosta. Lakossa oli kaikkiaan noin 150 työnte­kijää. Pääluot­ta­mus­mies Isto Markkanen kertoo, että sahalla ei ollut tuotantoa, mutta liima­le­vy­lai­tok­sella oli töissä jonkin verran liittoon kuulu­mat­tomia ja esihenkilöitä.

– Kaikki liittoon kuuluvat seisoivat lakon takana, Markkanen sanoo.

Tehtaan työnte­kijät osallis­tuivat nyt ensim­mäistä kertaa #Paina­vaSyy-kampanjan miele­nil­mauk­siin. Syksyn ja talven aikana työpaikan keskus­te­luissa on pohdittu, pitäi­sikö lakkoa­setta käyttää enemmän ja nopeammin.

– Tehtaalla on mietitty, että hallitus ei taida perääntyä muulla tavalla kuin yleis­la­kolla, Markkanen sanoo.

#Paina­vaSyy-kampanja on syksyn aikaan näkynyt eri medioissa, mutta näkyvyyttä voisi aina olla enemmänkin. Markkanen pohtii, että työttö­myys­turvan leikkaukset ovat halli­tus­oh­jelman pahim­masta päästä. Myös ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muus huolestuttaa.

Varkau­dessa löytyy taiste­lu­tahtoa jatkos­sakin, jos hallitus ei suostu neuvot­te­luihin ja työtais­te­lu­ruuvia täytyy kääntää entistä tiukemmalle.

– Periksi ei anneta. Kaikilla on halu näyttää, että tällä tavalla ei voi johtaa maata ja kyykyttää duuna­ri­kansaa, Markkanen sanoo.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt syksyn aikana tunnin mittaisia ulosmars­seja ja päivän lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teolli­suus­liitto.