Toimin­ta­päivä näkyi ja tuntui koko Suomessa: ”Mennään päätyyn saakka”

SAK:laisten liit­to­jen yhtei­seen #Paina­va­Syy-toimin­ta­päi­vään kuului 14.12.2023 noin 100 000 työn­tekijän poliit­ti­nen lakko, jolla vastus­te­taan oikeis­to­hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Teol­li­suus­lii­ton julis­ta­mien lakko­jen piirissä oli noin 40 000 työntekijää.

Rova­nie­mellä BRP Finlan­din moot­to­ri­kelk­ka­teh­taalla toimin­ta­päi­vän lakko pysäytti tuotan­non, vaikka pari­kym­mentä liit­toon kuulu­ma­tonta tuli töihin. Tehdas työl­lis­tää kaik­ki­aan noin 500 henkeä, joista reilu 300 työs­ken­te­lee tuotannossa.

– Ensim­mäis­tä­kään kelk­kaa ei valmis­tu­nut linjan päästä, kertoo pääluot­ta­mus­mies Hannu Loukusa.

Hänen toimin­ta­päi­väänsä kuului lakko­vah­dissa oloa sekä vierailu SAK:n tapah­tu­massa Rova­nie­mellä Kult­tuu­ri­talo Wilja­missa. Loukusan mielestä toimin­ta­päivä sai hyvin näkyvyyttä.

– Kuvia ja videon­pät­kiä jaet­tiin ympäri Suomea todella kiitet­tä­västi, Loukusa arvioi.

ENSIMMÄISET LEIKKAUKSET TAMMIKUUSSA

Kelk­ka­teh­taan työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat #Paina­va­Syy-kampan­jan ensim­mäi­seen vaihee­seen tunnin ulos­mars­silla 26. syys­kuuta. Joiden­kin työn­te­ki­jöi­den mielestä kampanja on eden­nyt verkkaisesti.

– Sekä vanhoilta että uudem­milta työn­te­ki­jöiltä on tullut komment­tia, että mitä tämä puuhas­telu hyövääpi, mentäis kerralla viikoksi lakkoon, Loukusa kertoo.

Toisaalta vaiheit­tain etene­mi­selle on löyty­nyt ymmär­rys­tä­kin. Kampan­jan aikana tehtaalta on liit­ty­nyt huomat­tava määrä uusia jäse­niä Teollisuusliittoon.

– Tilan­netta on tehty selväksi. Ihmi­sillä alkaa silmät aueta, Loukusa sanoo.

Porukka on sano­nut, että eihän tämä tähän jää.

Kelk­ka­teh­taan vuoden­kier­toon kuuluu alku­vuo­den pitkä lomau­tus, jolloin tuotanto ei ole käynnissä.

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van omavas­tuu­ajan piden­nys on tulossa voimaan vuoden 2024 alussa ja lapsi­ko­ro­tuk­sen poisto huhti­kuun alussa. Tammi­kuun puoli­vä­lissä kelk­ka­teh­taalla alkaa kolmen ja puolen kuukau­den lomautus.

Tehtaan vältä tulee vahva kanna­tus poliit­ti­sen työtais­te­lun jatkamiselle.

– Tais­te­lu­tah­toa löytyy. Porukka on sano­nut, että eihän tämä tähän jää. Kun tälle tielle on lähdetty, mennään päätyyn saakka, Loukusa sanoo.

PÄÄLLIMMÄISENÄ LAKKO-OIKEUS

Salossa Orio­nin toimi­pis­teessä toimin­ta­päi­vän lakko pysäytti yhtiön sisäi­sen liiken­teen. Salossa on Orio­nin isoin varasto ja lääke­tuot­tei­den pakkaamo. Pääluot­ta­mus­mies Heli Niemi kertoo, että lakko onnis­tui hyvin. Muuta­mia työn­te­ki­jöitä oli huoltovarmuustöissä.

Helmi­kuussa tehdas oli päivän lakossa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen yhtey­dessä. Niemi arvioi, että lakkointo oli jopa korkeam­malla nyt poliit­ti­sessa työtaistelussa.

Salon toimi­pis­teessä on kaik­ki­aan noin 180 työn­te­ki­jää, joista Niemi edus­taa noin 130:a. Syksyn aikana #Paina­va­Syy-kampan­jan tietoa on jaettu muun muassa tieto­leh­tis­ten avulla.

– Jos yleensä on kiin­nos­ta­nut, riit­tävä tieto on ollut saata­villa, Niemi sanoo.

Toimin­ta­päivä näkyi Niemen arvion mukaan hyvin sosi­aa­li­sessa mediassa. Valta­kun­nan medioissa pals­ta­ti­laa vei samalle päivälle asetettu itära­jan avaaminen.

– Nuoret seuraa­vat sosi­aa­lista mediaa, he saat­toi­vat saada enem­män­kin irti, Niemi pohtii.

Työpai­kalla on kuultu myös kriit­ti­siä näkö­kan­toja, sillä halli­tusta vastus­ta­vat lakot kohdis­tu­vat työnan­ta­jaan. Niemi kertoo, että yleensä ymmär­rystä on löyty­nyt, kun on pohdittu, mitä todel­li­sia keinoja työn­te­ki­jöillä on vastus­taa halli­tuk­sen suunnitelmia.

Hallitus­ohjelma on pitkä lista heiken­nyk­siä työn­te­ki­jöi­den asemaan, toimeen­tu­loon ja oikeuksiin.

– Pääl­lim­mäi­senä on lakko-oikeu­den rajaa­mi­nen. Jos sitä raja­taan, heiken­nyk­siä on tulossa lisää, kun viedään vastus­ta­mi­sen keinot, Niemi sanoo.

KOVEMPIA TOIMIA TARVITAAN

Varkau­dessa Stora Ensolla toimin­ta­päi­vän lakko koski sahaa ja liima­le­vy­lai­tosta. Lakossa oli kaik­ki­aan noin 150 työn­te­ki­jää. Pääluot­ta­mus­mies Isto Mark­ka­nen kertoo, että sahalla ei ollut tuotan­toa, mutta liima­le­vy­lai­tok­sella oli töissä jonkin verran liit­toon kuulu­mat­to­mia ja esihenkilöitä.

– Kaikki liit­toon kuulu­vat seisoi­vat lakon takana, Mark­ka­nen sanoo.

Tehtaan työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat nyt ensim­mäistä kertaa #Paina­va­Syy-kampan­jan miele­nil­mauk­siin. Syksyn ja talven aikana työpai­kan keskus­te­luissa on pohdittu, pitäi­sikö lakkoa­setta käyt­tää enem­män ja nopeammin.

– Tehtaalla on mietitty, että halli­tus ei taida perään­tyä muulla tavalla kuin yleis­la­kolla, Mark­ka­nen sanoo.

#Paina­va­Syy-kampanja on syksyn aikaan näky­nyt eri medioissa, mutta näky­vyyttä voisi aina olla enem­män­kin. Mark­ka­nen pohtii, että työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set ovat halli­tus­oh­jel­man pahim­masta päästä. Myös ensim­mäi­sen sairaus­lo­ma­päi­vän palkat­to­muus huolestuttaa.

Varkau­dessa löytyy tais­te­lu­tah­toa jatkos­sa­kin, jos halli­tus ei suostu neuvot­te­lui­hin ja työtais­te­lu­ruu­via täytyy kään­tää entistä tiukemmalle.

– Periksi ei anneta. Kaikilla on halu näyt­tää, että tällä tavalla ei voi johtaa maata ja kyykyt­tää duuna­ri­kan­saa, Mark­ka­nen sanoo.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt syksyn aikana tunnin mittai­sia ulos­mars­seja ja päivän lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teol­li­suus­liitto.