Raha kasvaa tukeissa

Tukeiksi sanotaan kaadettuja puita, jotka ovat vähintään 3,1 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan vähintään 15 senttimetriä. Tukeista tehdään erilaisia sahatuotteita, kuten kakkosnelosta ja lautaa.

Koska Suomesta viedään paljon sahatavaraa ulkomaille, sahatavaran maailmanmarkkinahinta vaikuttaa suoraan tukeista maksettuun hintaan.

Maailmanmarkkinahinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun rakentaminen on vilkasta, sahatavaran hinta nousee.

Jos puolestaan laajoilla alueilla on myrskyjen jäljiltä paljon puita korjattavana, sahatavaran hinta laskee.

Tukkeja ohuemmat puunrungot tai runkojen ohuimmat osat hyödynnetään pääosin sellun valmistuksessa. Niistä käytetään nimitystä kuitupuu.

Perinteisesti kuitupuun hinta on vaihdellut maltillisemmin kuin tukin, mutta Ukrainan sota muutti tilanteen. Kun kuitupuuta ei enää tuoda Venäjältä, hinta nousi selvästi.

Perinteisesti kuitupuun hinta on vaihdellut maltillisemmin kuin tukin.

Joissain tapauksissa metsästä hakatut puut voidaan lajitella pikkutukkeihin, jotka ovat kooltaan tukin ja kuitupuun välissä. Energiapuusta puhutaan, kun puista kerätään talteen latvuksetkin.

Puiden lajittelu vie aikaa ja lisää kustannuksia. Isoimmissa metsäkohteissa on kannattavaa erotella eri puutavaralajit, kuten tukit, pikkutukit, kuitupuut ja energiapuut.

Jos metsän puut ja hakattava alue ovat pieniä, voi olla järkevintä myydä kaikki energiapuina, vaikka metsästä saisi jonkin verran kuitupuitakin.

Metsänomistaja myy puunsa useimmiten niin sanottuna pystykauppana. Tällöin ostaja vastaa kaikista korjuu- ja kuljetuskustannuksista, eli maksaa puista kantohintaa.

Koska pystykauppa on vaivattomampi ja riskittömämpi vaihtoehto, sitä käytetään noin 75 prosentissa Suomessa tehdyistä puukaupoista.

Pystykauppaa käytetään noin 75 prosentissa Suomessa tehdyistä puukaupoista.

Toinen tapa on nimeltään hankintakauppa. Siinä myyjä vastaa kaikista korjuukustannuksista ja puiden kuljettamisesta esimerkiksi tien varteen.

Hankintakaupoiksi lasketaan myös metsänhoitoyhdistysten valtakirjalla tehdyt puunkorjuupalvelut. Niissä metsänhoitoyhdistykset tarjoavat korjuu- ja kuljetuspalvelua myyjälle sekä toimivat puukaupan välittäjänä ja asiantuntijana.

Tilastoissa kolme hakkuuta

Suurimmassa osassa talousmetsiä käytetään Suomessa jaksollista kasvatusta. Tässä metsänhoitomallissa metsästä poistetaan yleensä pienimmät ja huonolaatuisimmat puut, kunnes puut ovat kasvaneet niin pitkiksi, että metsä voidaan uudistushakata.

Uudistushakkuulla tarkoitetaan avohakkuuta tai siemenpuuhakkuuta.

Avohakkuun jälkeen alueelle istutetaan uudet taimet. Siemenpuuhakkuussa metsän uusiutumisen hoitavat siemenpuiksi jätetyt puut.

Koska puista maksetaan pääasiassa tukkien koon mukaan, puukauppatilastoissa tukeista, pikkutukeista, kuitupuusta ja energiapuusta maksetut hinnat tilastoidaan ensiharvennukseksi, harvennukseksi tai uudistushakkuuksi.

Nämä kertovat karkeasti millaisia puita metsästä on kussakin kaupassa kaadettu.

Välimatkat vaikuttavat

Laatu vaikuttaa puun hintaan. Käyristä, oksaisista tai lahopuista maksetaan vähemmän kuin suorista, hyvälaatuisista tukeista.

Puista maksettavaan hintaan vaikuttavat myös hakkuiden ajankohta ja kohteen saavutettavuus. Esimerkiksi jos metsän pohja kestää sen, että puut kaadetaan syksyllä ja puut voi hakea kelirikkoaikana, tukeista maksetaan enemmän.

Koska Etelä-Suomessa puut kasvavat pidemmiksi ja metsät ovat keskimäärin lähempänä sahoja ja sellutehtaita, puista maksetaan enemmän kuin Pohjois-Suomessa.