Unel­mana Parii­sin olympialaiset

NAIIMO BULHAN

Vantaa
Elekt­ro­niik­ka­työn­te­kijä
Vaisala Oyj

Mieleen­pai­nu­vin hetki nyrk­kei­ly­ke­histä on Naiimo Bulha­nin mukaan se, kun hän varmisti prons­si­mi­ta­lin alle 22-vuotiai­den sarjassa Euroo­pan mesta­ruus­ki­soissa. Ne pidet­tiin viime vuonna Kroa­tiassa, ja hänen vastus­ta­ja­naan oli isän­tä­maan edustaja.

– Ihan ehdot­to­masti arvo­ki­sa­mi­tali on minulle isoin juttu. Se tuli tekni­sellä tyrmäyk­sellä, eli kehä­tuo­mari lait­toi matsin poikki, kun vastus­ta­jalle oli laskettu neljä kertaa lukua.

Nyt hänen tavoit­teensa on päästä ensi kesänä pidet­tä­viin Parii­sin olympiakisoihin.

ULOTTUVA VASURI

Järven­pään Nyrk­kei­ly­aka­te­miaa edus­tava 23-vuotias Bulhan on kotoi­sin Lohjalta. Hän aloitti nyrk­kei­lyn lukiossa isovel­jensä esimer­kin innos­ta­mana ja otti vuonna 2021 Suomen mestaruuden.

Hän kuvaa itse­ään ulot­tu­vaksi nyrkkeilijäksi.

– Käsien pituus riit­tää, ja olen myös aika pitkä tähän painoluokkaan.

Hän on 170-sent­ti­nen ja kilpai­lee alle 63 kilon painoluokassa.

– Mutta kansain­vä­li­sissä kehissä huomaa, että vastus­ta­jat ovat skro­dem­man oloisia.

Aina­kin yksi ihan vartee­no­tet­tava vastus­taja minulla on SM-kisoissa.

Liik­ku­mis­taan­kin hän pitää hyvänä. Erityi­se­tuna on vasen­kä­ti­syys: vastus­ta­jat ovat tottu­neet oikea­kä­ti­siin nyrk­kei­li­jöi­hin eivätkä osaa puolus­taa vasu­rien iskuja samalla rutiinilla.

SM-kisat joulu­kuussa toimi­vat Bulha­nille mitta­rina siitä, mikä on hänen tasonsa ennen alku­vuo­den olym­pia­kar­sin­toja. Koti­maan nyrk­kei­ly­pii­rit tosin ovat pienet ja naisia on vain kourallinen.

– Aina­kin yksi ihan vartee­no­tet­tava vastus­taja minulla on SM-kisoissa. Mutta moni nainen on myös lopet­ta­nut, ja samat tyypit siellä yleensä pyörivät.

SPONSORIT PUUTTUVAT

Bulhan on työs­ken­nel­lyt Vaisa­lassa elekt­ro­nii­kan kokoon­pa­no­teh­tä­vissä kaksi vuotta, ja lukion jälkeen Lohjalla hän oli töissä toisessa elekt­ro­niikka-alan yrityk­sessä Enicsissä.

– Muutin Vantaalle, kun menin naimi­siin vuoden 2020 lopussa.

Hän teki Vaisa­lassa aluksi kolme viik­koa aamu­vuo­roa, sitten viikon ilta­vuo­roa, kunnes sopi esimie­hensä kanssa aamu­vuo­roon siir­ty­mi­sestä. Tämä on nyrk­kei­lyn kannalta parempi vaihtoehto.

– Käyn viikossa 3–4 kertaa salilla, muuten tree­naan lenk­kei­le­mällä. Minulla on kaksi valmentajaa.

Parasta nyrk­kei­ly­uralle toki olisi, että voisi keskit­tyä pelkäs­tään lajiin tai aina­kin vähen­tää työtun­teja. Nyt se ei ole talou­del­li­sesti mahdol­lista, sillä spon­so­reita Bulha­nilla ei ole.

– Onhan tämä raskasta välillä. Pitäisi varmaan olla oma-aloit­tei­nen spon­so­rien suun­taan, somen kautta ja muuten, mutta ei minulla jää aikaa sellaiseen.

ENNAKKOLUULOJEN VASTAPAINOKSI MYÖNTEISTÄKIN HUOMIOTA

Ennak­ko­luu­loilta ja avoi­melta rasis­mil­ta­kaan Bulhan ei ole välttynyt.

– Olen tummai­hoi­nen, somali, muslimi, huivi­päi­nen. Niin monta rajaa ylit­tyy, että joil­le­kin se on liikaa.

Nyrk­kei­ly­pii­reissä hänet on kuiten­kin otettu vastaan hyvin, ja lähi­pii­rin tuki on ollut vank­kaa. Mitä nyt eten­kin äitiä kauhis­tutti hänen ensim­mäi­sissä otte­luis­saan, mutta kyseessä oli vain huoli oman lapsen puolesta.

– Ihmet­te­lyn lisäksi tulee kyllä myös posi­tii­vi­sia komment­teja. Moni haluaa kuulla, miten olen tähän lajiin ryhtynyt.

Olen tummai­hoi­nen, somali, muslimi, huivi­päi­nen. Niin monta rajaa ylit­tyy, että joil­le­kin se on liikaa.

Harvi­nai­nen tapaus hän kiel­tä­mättä on Suomen ja maail­man­kin mittakaavassa.

– Huivi­päi­siä nyrk­kei­li­jöitä on ulko­mai­den kisoissa näky­nyt muuta­mia. Mutta Suomessa ei ole ketään muuta tummai­hoista nais­nyrk­kei­li­jää. Itseni lisäksi tiedän vain Iso-Britan­niasta yhden toisen soma­li­taus­tai­sen naisen, joka nyrk­kei­lee kilpaa.

OLYMPIAPAIKKA KOVAN TYÖN TAKANA

Ensim­mäi­nen karsin­ta­tur­naus olym­pia­lai­siin on helmi–maaliskuussa Italiassa, toinen touko­kuussa Thai­maassa. Niihin osal­lis­tuu nyrk­kei­li­jöitä ympäri maail­man, ja seula on tiukka.

– Jos häviää yhden matsin, on heti ulkona. Kier­rok­sia on monta, ja viisi tai kuusi otte­lua pitäisi voit­taa, että saa lipun Pariisiin.

Lisä­haaste on, että nyrk­keily on arvos­te­lu­laji, eikä tuoma­rointi kansain­vä­li­sissä ympy­röissä ole aina reilua: kotiin­päin­veto ja nimek­käi­den nyrk­kei­li­jöi­den suosi­mi­nen on yleistä. Tämän Bulhan koki turnauk­sessa Bulga­riassa, jossa hänen vastus­ta­jansa oli Euroo­pan mestari ja koke­nut arvokisakävijä.

– Koin että voitin, ja muut­kin olivat sitä mieltä. Mutta minut tuomit­tiin häviä­jäksi. Se kirpaisi kyllä.

Varminta on siis ottaa voitto niin ylivoi­mai­sesti, ettei tuoma­ri­pe­lille jää sijaa. Niin kuin se tyrmäyk­sellä tullut EM-pronssi.