Uutinen
”Työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole hyväksyttävää syytä” – luoko oikeistohallitus työrauhaa vai työräyhää?
Maan hallituksen tavoitteena on antaa työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittavat lakiesitykset eduskunnan käsittelyyn helmikuussa 2024. Sekä työntekijöiden että työnantajien edustajat jättivät eriävät mielipiteet lakimuutoksia valmistelleen työryhmän mietintöön.
Suomen oikeistohallitus antoi 23.10.2023 lausuntokierrokselle lakimuutokset, joilla se aikoo rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta.
Hallituksen suunnitelmana on rajata poliittiset lakot maksimissaan vuorokauden mittaisiksi, korottaa tuntuvasti lakkosakkoja ja säätää laittomaan lakkoon osallistuville työntekijöille henkilökohtainen 200 euron sakko. Hallitus on rajoittamassa myös myötätuntotyötaisteluja.
Lakimuutoksia valmistelleen työryhmän mietintö ja lakimuutosten luonnos ovat lausuntokierroksella 4. joulukuuta saakka. Orpon-Purran hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitykset eduskunnalle 1.2.2024.
Lakimuutosta valmistelleessa työryhmässä olivat mukana työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Molemmat työmarkkinaosapuolet jättivät työryhmän muistiosta eriävät mielipiteet.
LOPULTA KYSE LUOTTAMUKSESTA
Työntekijäpuolella kolmikantaista valmistelua on pidetty teatterina, jossa lopputulokseen ei aidosti voinut vaikuttaa.
“Hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseen eivät mahdollistaneet aitoa kolmikantaista ja neuvottelevaa lainvalmistelua”, toteavat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eriävässä mielipiteessään.
Työntekijät saivat esittää näkökantansa, mutta lainvalmisteluun mielipiteillä ei ollut vaikutusta, sillä lopputulos oli jo kirjattuna hallitusohjelmaan.
“Työryhmätyön edetessä kävi selväksi, että yksityiskohtaisten hallitusohjelmakirjausten vuoksi virkakunnalla ei ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia valmistella vaihtoehtoisia järjestämistapoja työtaisteluoikeuden rajoituksista.”
Hallitusohjelman työlainsäädäntömuutoksilla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luottamuksen rakentamista.
Työntekijäpuolen johtopäätös on, että lakimuutoksille ei ole osoitettavissa kunnollista syytä.
“Työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää syytä eikä niillä ole edes väitetty olevan juurikaan julkiseen talouteen tai työllisyyteen liittyviä vaikutuksia.”
Oikeistohallitus aikoo edistää työrauhaa pakkokeinoin. Työntekijäpuoli muistuttaa, että työrauha rakentuu yritystason yhteistoiminnasta, reiluista työehdoista ja tasapuolisesta neuvottelusta.
“Lopulta kyse on luottamuksesta. Hallitusohjelman työlainsäädäntömuutoksilla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luottamuksen rakentamista.”
TYÖNANTAJAT HALUAVAT RAJUMPIA RAJAUKSIA
Työnantajapuolen eriävän mielipiteen jättivät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan lakko-oikeutta pitäisi rajata hallituksen suunnitelmia rajummin.
Poliittisten lakkojen rajoittaminen korkeintaan vuorokauden mittaisiksi ei riitä työnantajille.
“Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen”, työnantajapuolen eriävässä mielipiteessä todetaan.
Työnantajien mukaan suunta on oikea, mutta hallituksen ehdotukset ovat osittain ongelmallisia, puutteellisia ja epäselviä.
“Mietinnön ehdotukset eivät sellaisenaan kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelman tavoitteita.”
MIKSI LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN?
Yleisellä tasolla hallituksen tavoitteena on vakaammat työmarkkinat, jotka turvaavat yritysten tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
Hallituksen lakiesityksen täsmällisemmistä perusteluista ei synny selvää kuvaa, miksi lakko-oikeutta rajoittavat lakiesitykset on tehty. Perusteluissa todetaan muun muassa, että tyypillisesti Suomessa lakot ovat valtakunnallisia työtaisteluja, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin.
“Työtaisteluihin menetetyissä työpäivissä mitattuna valtaosa kaikista työtaisteluista on työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan laillisia”, perusteluissa kerrotaan.
Seurauksena voi olla joissain tapauksissa palkansaajien näkökulmasta heikommat työehdot.
Perusteluista saa kuvan, että lakko-oikeutta rajoitetaan mahdollisia tulevia poliittisia lakkoja silmällä pitäen, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu myös työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksia sekä työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä työmarkkinoilla ja työpaikoilla.
“Yhteiskunnan haasteet voivat tulevaisuudessa olla mittavia, kuten esimerkiksi valtiontalouden tilanne ja Suomen velkakehitys, mistä voi johtua tarvetta tehdä kansalaisten etuihin vaikuttavia poliittisia ratkaisuja.”
Lakimuutosten yksi seuraus on työehtojen heikentyminen. Varsinkin myötätuntolakkojen rajoittaminen heikentäisi työntekijäpuolen yhteistä rintamaa.
“Seurauksena voi olla joissain tapauksissa palkansaajien näkökulmasta heikommat työehdot, varsinkin heikosti järjestäytyneillä aloilla tai aloilla, joilla oman työtaistelun painostusarvo ei ole riittävää”, lakiesityksen perusteluosassa todetaan.
KILPAILIJOILLA MONTA KÄYTÄNTÖÄ
Lakiesityksen perusteluissa tehdään myös katsaus Suomen kilpailijamaiden lakkolainsäädäntöihin ja oikeuskäytäntöihin.
Katsaus kertoo, että Ruotsin, Tanskan, Norjan, Saksan, Ranskan ja Alankomaiden lait ja käytännöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Yhteistä on, että lakkoja säännellään enemmän oikeuskäytännön kuin suoran lainsäädännön kautta.
Ruotsissa poliittisten työtaistelujen laillisuus on epäselvä, ja ne ovat harvinaisia. Laissa tai useimmissa järjestöjen välisissä perussopimuksissa ei ole rajoitettu poliittisia työtaisteluita yksityisellä sektorilla.
Tanskassa poliittisten lakkojen katsotaan periaatteessa rikkovan työrauhavelvollisuutta, mutta ne ovat kuitenkin käytännössä sallittuja lyhyinä muutaman tunnin mielenilmaisuina. Tanskassa myötätuntolakot ovat laillisia ja yleisiä.
Tanskassa myötätuntolakot ovat laillisia ja yleisiä.
Norjassa poliittiset työtaistelut ovat sallittuja, eikä niistä ole lainsäädäntöä. Poliittisista työtaisteluista on kuitenkin sovittu työmarkkinajärjestöjen välisessä pääsopimuksessa ja niistä on työtuomioistuimen oikeuskäytäntö.
Saksassa oikeuskäytännön mukaan poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä. Työtaisteluista ei ole juurikaan säännöksiä Saksan laissa.
Ranskassa oikeuskäytännön mukaan poliittiset lakot ja myötätuntolakot ovat lähtökohtaisesti laittomia. Lakko-oikeus on kuitenkin perusoikeus, jota ei voida rajoittaa työehtosopimuksillakaan.
Alankomaissa ei ole lakko-oikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Oikeuskäytännön ja sosiaalisen peruskirjan mukaan työhön liittymättömät poliittiset lakot ovat laittomia.
