”Työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole hyväksyttävää syytä” – luoko oikeistohallitus työrauhaa vai työräyhää?

Suomen oikeis­to­hal­li­tus antoi 23.10.2023 lausun­tok­ier­rokselle lakimuu­tok­set, joil­la se aikoo rajoit­taa työn­tek­i­jöi­den lakko-oikeut­ta.

Hal­li­tuk­sen suun­nitel­mana on raja­ta poli­it­tiset lakot mak­simis­saan vuorokau­den mit­taisik­si, korot­taa tun­tu­vasti lakkosakko­ja ja säätää lait­tomaan lakkoon osal­lis­tuville työn­tek­i­jöille henkilöko­htainen 200 euron sakko. Hal­li­tus on rajoit­ta­mas­sa myös myötä­tun­to­työ­tais­telu­ja.

Lakimuu­tok­sia valmis­telleen työryh­män miet­intö ja lakimuu­tosten luon­nos ovat lausun­tok­ier­roksel­la 4. jouluku­u­ta saak­ka. Orpon-Purran hal­li­tuk­sen tavoit­teena on antaa lakiesi­tyk­set eduskun­nalle 1.2.2024.

Lakimuu­tos­ta valmis­telleessa työryh­mässä oli­vat mukana työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien edus­ta­jat. Molem­mat työ­markki­naos­a­puo­let jät­tivät työryh­män muis­tios­ta eriävät mielip­i­teet.

LOPULTA KYSE LUOTTAMUKSESTA

Työn­tek­i­jäpuolel­la kolmikan­taista valmis­telua on pidet­ty teat­te­ri­na, jos­sa lop­putu­lok­seen ei aidosti voin­ut vaikut­taa.

“Hal­li­tu­so­hjel­man tarkat kir­jauk­set työ­tais­telu­oikeu­den rajoit­tamiseen eivät mah­dol­lis­ta­neet aitoa kolmikan­taista ja neu­vot­tel­e­vaa lain­valmis­telua”, totea­vat palka­nsaa­jakeskusjär­jestöt SAK, Aka­va ja STTK eriävässä mielip­i­teessään.

Työn­tek­i­jät sai­vat esit­tää näkökan­tansa, mut­ta lain­valmis­telu­un mielip­iteil­lä ei ollut vaiku­tus­ta, sil­lä lop­putu­los oli jo kir­jat­tuna hal­li­tu­so­hjel­maan.

“Työryh­mä­työn edetessä kävi selväk­si, että yksi­tyisko­htais­ten hal­li­tu­so­hjel­makir­jausten vuok­si virkakun­nal­la ei ollut tosi­asial­lisia mah­dol­lisuuk­sia valmis­tel­la vai­h­toe­htoisia jär­jestämistapo­ja työ­tais­telu­oikeu­den rajoituk­sista.”

Hal­li­tu­so­hjel­man työlain­säädän­tö­muu­tok­sil­la ei edis­tetä työrauhan kannal­ta keskeistä luot­ta­muk­sen rak­en­tamista.

Työn­tek­i­jäpuolen johtopäätös on, että lakimuu­tok­sille ei ole osoitet­tavis­sa kun­nol­lista syytä.

“Työ­tais­telu­oikeu­den rajoituk­sille ei ole peru­soikeusjär­jestelmän kannal­ta hyväksyt­tävää syytä eikä niil­lä ole edes väitet­ty ole­van juurikaan julkiseen talouteen tai työl­lisyy­teen liit­tyviä vaiku­tuk­sia.”

Oikeis­to­hal­li­tus aikoo edis­tää työrauhaa pakkokeinoin. Työn­tek­i­jäpuoli muis­tut­taa, että työrauha rak­en­tuu yri­tys­ta­son yhteis­toimin­nas­ta, reiluista työe­hdoista ja tas­a­puolis­es­ta neu­vot­telus­ta.

“Lop­ul­ta kyse on luot­ta­muk­ses­ta. Hal­li­tu­so­hjel­man työlain­säädän­tö­muu­tok­sil­la ei edis­tetä työrauhan kannal­ta keskeistä luot­ta­muk­sen rak­en­tamista.”

TYÖNANTAJAT HALUAVAT RAJUMPIA RAJAUKSIA

Työ­nan­ta­japuolen eriävän mielip­i­teen jät­tivät Kun­ta- ja hyv­in­voin­tialue­työ­nan­ta­ja, Suomen Yrit­täjät ja Elinkei­noelämän keskus­li­it­to. Niiden mukaan lakko-oikeut­ta pitäisi raja­ta hal­li­tuk­sen suun­nitelmia rajum­min.

Poli­it­tis­ten lakko­jen rajoit­ta­mi­nen korkein­taan vuorokau­den mit­taisik­si ei riitä työ­nan­ta­jille.

“Rajan pitäisi olla selvästi lyhyem­pi, korkein­taan muu­ta­man tun­nin pitu­inen”, työ­nan­ta­japuolen eriävässä mielip­i­teessä tode­taan.

Työ­nan­ta­jien mukaan suun­ta on oikea, mut­ta hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­set ovat osit­tain ongel­mallisia, puut­teel­lisia ja epä­selviä.

“Mietinnön ehdo­tuk­set eivät sel­l­aise­naan kokon­aisu­udessaan toteu­ta hal­li­tu­so­hjel­man tavoit­tei­ta.”

MIKSI LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN?

Yleisel­lä tasol­la hal­li­tuk­sen tavoit­teena on vakaam­mat työ­markki­nat, jot­ka tur­vaa­vat yri­tys­ten tuot­tavu­ut­ta ja parem­paa kil­pailukykyä suh­teessa keskeisi­in kil­pail­i­ja­mai­hin.

Hal­li­tuk­sen lakiesi­tyk­sen täs­mäl­lisem­mistä perusteluista ei syn­ny selvää kuvaa, mik­si lakko-oikeut­ta rajoit­ta­vat lakiesi­tyk­set on tehty. Perusteluis­sa tode­taan muun muas­sa, että tyyp­il­lis­es­ti Suomes­sa lakot ovat val­takun­nal­lisia työ­tais­telu­ja, jot­ka liit­tyvät työe­htosopimus­neu­vot­telui­hin.

“Työ­tais­telui­hin menete­tyis­sä työpäivis­sä mitat­tuna val­taosa kaik­ista työ­tais­teluista on työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön arvion mukaan lail­lisia”, perusteluis­sa ker­ro­taan.

Seu­rauk­se­na voi olla jois­sain tapauk­sis­sa palka­nsaa­jien näkökul­mas­ta heikom­mat työe­hdot.

Perusteluista saa kuvan, että lakko-oikeut­ta rajoite­taan mah­dol­lisia tule­via poli­it­tisia lakko­ja silmäl­lä pitäen, sil­lä hal­li­tu­so­hjel­maan on kir­jat­tu myös työt­tömyys­tur­van ja muun sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia sekä työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien heiken­nyk­siä työ­markki­noil­la ja työ­paikoil­la.

“Yhteiskun­nan haas­teet voivat tule­vaisu­udessa olla mit­tavia, kuten esimerkik­si val­tion­talouden tilanne ja Suomen velka­ke­hi­tys, mis­tä voi johtua tarvet­ta tehdä kansalais­ten etu­i­hin vaikut­tavia poli­it­tisia ratkaisu­ja.”

Lakimuu­tosten yksi seu­raus on työe­hto­jen heiken­tymi­nen. Varsinkin myötä­tun­to­lakko­jen rajoit­ta­mi­nen heiken­täisi työn­tek­i­jäpuolen yhteistä rin­ta­maa.

“Seu­rauk­se­na voi olla jois­sain tapauk­sis­sa palka­nsaa­jien näkökul­mas­ta heikom­mat työe­hdot, varsinkin heikosti jär­jestäy­tyneil­lä aloil­la tai aloil­la, joil­la oman työ­tais­telun pain­os­tusar­vo ei ole riit­tävää”, lakiesi­tyk­sen perustelu­osas­sa tode­taan.

KILPAILIJOILLA MONTA KÄYTÄNTÖÄ

Lakiesi­tyk­sen perusteluis­sa tehdään myös kat­saus Suomen kil­pail­i­ja­maid­en lakko­lain­säädän­töi­hin ja oikeuskäytän­töi­hin.

Kat­saus ker­too, että Ruotsin, Tan­skan, Nor­jan, Sak­san, Ran­skan ja Alanko­maid­en lait ja käytän­nöt ovat keskenään hyvin eri­laisia. Yhteistä on, että lakko­ja sään­nel­lään enem­män oikeuskäytän­nön kuin suo­ran lain­säädän­nön kaut­ta.

Ruot­sis­sa poli­it­tis­ten työ­tais­telu­jen lail­lisu­us on epä­selvä, ja ne ovat harv­inaisia. Lais­sa tai useim­mis­sa jär­jestö­jen väli­sis­sä perus­sopimuk­sis­sa ei ole rajoitet­tu poli­it­tisia työ­tais­telui­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la.

Tan­skas­sa poli­it­tis­ten lakko­jen kat­so­taan peri­aat­teessa rikko­van työrauhavelvol­lisu­ut­ta, mut­ta ne ovat kuitenkin käytän­nössä sal­lit­tu­ja lyhy­inä muu­ta­man tun­nin mie­le­nil­maisuina. Tan­skas­sa myötä­tun­to­lakot ovat lail­lisia ja yleisiä.

Tan­skas­sa myötä­tun­to­lakot ovat lail­lisia ja yleisiä.

Nor­jas­sa poli­it­tiset työ­tais­te­lut ovat sal­lit­tu­ja, eikä niistä ole lain­säädän­töä. Poli­it­ti­sista työ­tais­teluista on kuitenkin sovit­tu työ­markki­na­jär­jestö­jen välisessä pää­sopimuk­ses­sa ja niistä on työ­tuomiois­tu­imen oikeuskäytän­tö.

Sak­sas­sa oikeuskäytän­nön mukaan poli­it­tiset työ­tais­te­lut ovat kiel­let­tyjä. Työ­tais­teluista ei ole juurikaan sään­nök­siä Sak­san lais­sa.

Ran­skas­sa oikeuskäytän­nön mukaan poli­it­tiset lakot ja myötä­tun­to­lakot ovat lähtöko­htais­es­ti lait­to­mia. Lakko-oikeus on kuitenkin peru­soikeus, jota ei voi­da rajoit­taa työe­htosopimuk­sil­lakaan.

Alanko­mais­sa ei ole lakko-oikeut­ta koske­vaa lain­säädän­töä. Oikeuskäytän­nön ja sosi­aalisen peruskir­jan mukaan työhön liit­tymät­tömät poli­it­tiset lakot ovat lait­to­mia.

Lue lisää: Lakot alka­vat hal­li­tuk­sen kur­jis­tamis­poli­ti­ikkaa vas­taan – ”Pysäytetään tuotan­to­laitok­sia” (Tek­i­jä 31.10.2023)