Ajassa
Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa – ”Stressaava syksy tulossa”
Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttamistyö pitää jäsenten puolta avaamalla keskusteluja, ottamalla kantaa ja vaikuttamalla päätöksentekoon. Liiton jäsen Inga Jaskola-Ihalmo kertoo, että oikeistohallituksen suunnitelmat aiheuttavat epävarmuutta työelämään ja toimeentuloon. Liitolta hän toivoo jämäkkyyttä sosiaaliturvan ja työelämän heikennysten torjuntaan.
– Vakituinen työpaikka olisi suuri unelma. Haaveilen taloudellisesta riippumattomuudesta, kertoo helsinkiläinen Inga Jaskola-Ihalmo.
Hän on Teollisuusliiton jäsen viestintäalan toimihenkilöiden Grafinet ry:ssä.
Jaskola-Ihalmo työskentelee hallinnon assistenttina Vihreä Keidas ry:ssä, joka tukee haastavassa elämäntilanteessa olevia sekä syrjäytyneitä. Aiemmin hän on tehnyt töitä muun muassa puhelinpalvelussa ja henkilöstöassistenttina.
Jaskola-Ihalmolla on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD sekä suolistosairaus, jotka rajoittavat työllistymistä. Nykyisissä töissä hän muun muassa valokuvaa ja tekee päivityksiä sosiaalisen median kanaviin.
Joulukuussa 2022 alkanut työ on palkkatuettua. Jaskola-Ihalmo kertoo, että tällä hetkellä päällimmäisenä selvitettävänä asiana on, voiko hän saada jatkoa tuelle ja pysyä nykyisessä mieluisassa työpaikassa. Tukijärjestelmien pykälien tulkinta ei ole aina helppoa.
– Pitää lukea pienet präntit ja selvittää itse.
TULEVAISUUS HUOLENA
Jaskola-Ihalmon ruokakuntaan kuuluvat aviomies, 10- ja 15-vuotiaat tyttäret sekä kaksi kissaa.
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset ovat tuntuneet arjessa.
– Hintojen nousu stressaa.
Perhe on tehnyt valintoja, jotta rahat riittävät. Vessapaperi on vaihdettu halvempaan ja suosikkivirvoitusjuoma on pitänyt vaihtaa edullisempaan vaihtoehtoon. Maksuttomista harrastuksista on otettu ilo irti.
– On ihanaa, että järjestetään ilmaisia tapahtumia ja kulttuuria.
Petteri Orpon johtaman oikeistohallituksen alkutaivalta Jaskola-Ihalmo on seurannut kielteisin tuntein. Suunnitellut leikkaukset esimerkiksi sosiaaliturvaan ovat puhuttaneet hänen lähipiirissään.
– Lähinnä olen ollut järkyttynyt ja pahoilla mielin.
Välillä puhelin on täytynyt laittaa pois ja välttää uutisten lukemista.
– Pitää miettiä lasten tulevaisuutta, siksi muutokset stressaavat eniten. Hulluksi tulee, jos koko ajan miettii näitä asioita.
KIRISTYKSET VOIVAT PASSIVOIDA
Hallitusohjelmassa linjataan, että vuoden määräaikaiset työsuhteet mahdollistetaan ilman perusteluja. Aiemmin määräaikaisuudelle on pitänyt kertoa syy.
Ohjelmassa myös asetetaan tavoitteeksi, että ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, jollei työehtosopimuksessa sovita toisin. Lisäksi hallitus suunnittelee helpottavansa työntekijöiden irtisanomista.
Pitää miettiä lasten tulevaisuutta, siksi muutokset stressaavat eniten.
Jaskola-Ihalmo pohtii, että palkaton sairauslomapäivä voi johtaa kipeänä työskentelyyn. Varsinkin pienten lasten vanhemmille poissaoloja voi kertyä paljonkin lasten sairastamisten takia.
Hallituksen tavoitteena on purkaa työllistymisen esteitä. Jaskola-Ihalmo pohtii, että työsuhteen ehtojen heikentäminen voi päinvastoin passivoida.
– Jos on muutenkin vaikeaa, saattaa tulla pelkoa pärjäämisestä ja ihminen jää kotiin.
HEIKKOJA PAINETAAN MAAHAN
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Nykyisin ansiosidonnaista päivärahaa on saanut oltuaan noin 6 kuukautta töissä edellisen 28 kuukauden aikana.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa on tarkoitus myös porrastaa. Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen päivärahaa leikataan 20 prosenttia ja myöhemmin vielä 5 prosenttia lisää.
Jaskola-Ihalmo kertoo, että hänellä on nyt kuuden kuukauden työssäoloehto täynnä, mikä antaa turvaa tulevaisuuteen. Pätkätöitä tekeville työssäoloehdon tiukentaminen tuo epävarmuutta.
– Jos et saa päiviä täyteen, tulee paineita.
Hallitusohjelmassa myös linjataan muutoksia muuhun sosiaaliturvaan. Perusturvan saamiseen halutaan lisää velvoitteita ja asumistukea leikataan. Hallituksen tavoitteena on luoda yksi yleisturva, joka yhdistää nykyisiä sosiaaliturvan muotoja.
Jaskola-Ihalmo arvioi, että leikkaukset ja ehtojen kiristykset iskevät juuri heikoimmassa asemassa oleviin.
– Muutoksista kärsivät eniten ne, joilla on talousongelmia. Ihmiset, jotka ovat valmiiksi masentuneita, ovat varmasti ihan maassa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös jotain myönteistä.
– Lapsilisän nosto totta kai lämmittää sydäntä.
EI HILJAISTA HYVÄKSYNTÄÄ
Hallitusohjelmaan on kirjoitettu monia työmarkkinoiden perusteita keikuttavia linjauksia. Lakko-oikeutta halutaan rajoittaa ja säätää työntekijöille henkilökohtaisia sakkoja laittomaksi todettuihin lakkoihin osallistumisista.
Hallitus myös haluaa mahdollistaa työpaikoilla tehtävän paikallisen sopimisen ohi ammattiliittojen ja luottamusmiesjärjestelmän.
Jaskola-Ihalmo toivoo, että Teollisuusliitto vastustaa työntekijöiden aseman heikennyksiä ja pitää jäsentensä puolta tasapuolisesti.
– Haluan uskoa, että liitto vaikuttaa, eikä hyväksy asioita hiljaa. Teollisuusliitto on näkyvä näissä asioissa, mutta monet asiat voisi tehdä isomminkin.
Vaikuttamista tarvitaan kaikilla tasoilla. Jaskola-Ihalmo kertoo antavansa haastatteluja vaikuttaakseen ja tuodakseen näkökulmia esiin.
Jos oikeistohallitus pysyy kasassa, se alkaa toteuttaa ohjelmaansa eduskunnassa kesän istuntotauon jälkeen.
– Stressaava syksy on tulossa. Pitää vain mennä eteenpäin.
Yhteiskuntavaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä
Teollisuusliitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä julkisuudessa että taustalla. Julkisten keskustelujen avaaminen ja vaikuttaminen puolueisiin ovat yhteiskuntavaikuttamisen ydintä.
Yhteiskuntavaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa pikavoitot ovat harvinaisia, mutta sinnikkyys yleensä palkitaan.
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta ja ulkoisen viestinnän päällikkö Eetu Kinnunen kertovat, että eduskuntavaaleihin liittynyt kampanjatyö laitettiin kunnolla vauhtiin vuotta ennen kevään 2023 vaaleja.
– Kampanjan on vastattava jollain tavalla yhteiskuntatilanteeseen, jotta sen pohjalta keskustellaan ja puolueet joutuvat kommentoimaan, Nevaranta sanoo.
Eduskuntavaalien teemoja kartoitettiin liiton sisällä sekä yhdessä muun ay-liikkeen kanssa. Tavoitteena oli ennakoida, mitkä teemat todennäköisesti nousevat vaalien keskiöön.
– Teimme muiden liittojen kanssa yhteistyössä kyselyjä. Kentältä nousseita ajatuksia testattiin laajemmin työntekijäväestöön, Kinnunen kertoo.
KIKY-MAKSUT KESKUSTELUISSA
Teollisuusliiton tavoiteohjelmassa vaalikaudelle 2023–2027 on laaja kattaus muun muassa työelämän ja työmarkkinoiden kehittämisestä, työvoimapulan ratkaisemisesta, kestävästä kasvusta, liikenneyhteyksien ylläpidosta ja metsäpolitiikasta.
– Liiton valtuustossa on käsitelty paljon samankaltaisia asioita, jotka löytyvät ohjelmasta. Ideaalitilanteessa ammattiosastoilta ja jäseniltä tulee tahtotila ja se hioutuu konkreettiseksi esitykseksi, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliiton esiin nostamista vaaliteemoista valtakunnalliseen keskusteluun nousi erityisesti niin sanottujen kiky-maksujen palauttaminen työnantajien maksettavaksi.
Kyseiset 2,05 prosentin suuruiset työnantajamaksut siirrettiin vuonna 2017 työntekijöiden harteille Sipilän hallituksen läpi runnomassa kilpailukykysopimuksessa.
Nevaranta ja Kinnunen alleviivaavat, että ohjelmatavoitteiden täytyy olla aidosti toteuttamiskelpoisia, jotta ohjelma on uskottava. Perustuslain kannalta ongelmallisia tai ilmiselvästi ylimitoitettuja tavoitteita ei kannata lähteä ajamaan.
– Välillä täytyy hioa omia teriä tylsemmiksi, Nevaranta sanoo.
Kevään eduskuntavaaleissa suosituimmaksi puolueeksi nousi kokoomus, jonka johdolla muodostettu oikeistohallitus on odotetusti osoittautunut työntekijävastaiseksi. Perinteiset työväenpuolueet SDP ja vasemmistoliitto jäivät oppositioon.
ÄÄNI KUULUI SÄÄTYTALOLLA
– Teollisuusliitto oli useita kertoja kuultavana hallitusneuvottelujen yhteydessä, Nevaranta kertoo.
Puheenjohtaja Riku Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kävivät Säätytalolla kuultavana muun muassa teollisuuspolitiikkaan ja paikalliseen sopimiseen liittyen.
– Liiton johto on päässyt Säätytalon sisäpuolelle katsomaan neuvottelijoita silmiin ja kertomaan, miten asiat ovat, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliiton viesti oli, että valtakunnallinen sopiminen on paras keino sopia säällisistä työehdoista ja luoda yrityksille reilut kilpailuolosuhteet. Neuvottelijoille tehtiin selväksi, että liitto ei kannata nyt hallitusohjelmassa sovittuja heikennyksiä palkansaajaväestölle.
– Tällä hallituspohjalla olemme enemmän puolustamassa palkansaajien oikeuksia kuin kehittämässä asioita. Sinipunahallitus olisi pystynyt tekemään enemmän uudistuksia, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliitto oli useita kertoja kuultavana hallitusneuvottelujen yhteydessä.
Vaikka Petteri Orpon hallitus kirjoitti monin tavoin työntekijävastaisen hallitusohjelman, sen linjauksiin on edelleen mahdollista vaikuttaa. Moni perussuomalaisia äänestänyt työntekijä ei välttämättä allekirjoita sosiaaliturvan leikkauksia tai työelämän heikennyksiä.
– Tämä luo pohjaa, että on mahdollista vaikuttaa oikeistohallituksen politiikkaan vaalikauden aikana, Kinnunen sanoo.
On myös muistettava, että hallitusohjelman kirjaukset eivät vielä takaa tavoitteiden päätymistä lainsäädäntöön. Alkutaipaleellaan rasismikohujen keskellä olleen hallituksen on myös pysyttävä koossa, jos se aikoo toteuttaa tavoitteensa.
– Matka Säätytalolta eduskuntaan on yllättävän pitkä, Nevaranta sanoo.
VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA
Yhteiskuntavaikuttamisessa keskeistä on olla yhteydessä poliittisiin puolueisiin.
– On tärkeää vaikuttaa puolueiden ohjelmiin, jolloin puolueet tavallaan tekevät työn puolestasi, Nevaranta sanoo.
Puoluekokouksiin osallistuminen on yksi yhteiskuntavaikuttamisen muoto.
– Kun olet läsnä, se on osoitus, että haluat olla tekemisissä puolueen kanssa. Kun toistat tätä vuodesta toiseen, se kantaa hedelmää, Nevaranta kertoo.
Vaikuttamisen näkyvintä osaa ovat liiton julkiset kannanotot ajankohtaisiin aiheisiin ja liiton järjestämien mediatilaisuuksien perusteella kirjoitetut jutut eri medioissa.
Julkisuudessa näkyvät ulostulot ovat kuitenkin pieni osa liiton yhteiskuntavaikuttamistyön kokonaisuudessa. Arviolta noin kymmenen prosenttia näkyy ja loput yhdeksänkymmentä prosenttia tehdään taustalla.
– Toiveena on, että koko ajan kasvatettaisiin sitä osuutta, joka näkyy jäsenistölle, Kinnunen kertoo.
Myös median kanssa toimiminen on pitkäjänteistä työtä.
– Rakennamme hyviä suhteita ja luottamusta toimituksien edustajiin, Nevaranta kertoo.
Poliittiset päättäjät tekevät viimekädessä ratkaisut, mutta ministeriöt tekevät valmistelutyöt päätösten taustalla. Siksi myös ministeriöihin on tärkeää pitää yhteyttä.
– Hallitukset vaihtuvat, mutta hallinto jatkuu, Nevaranta sanoo.
VAIKUTTAMISTYÖ REKISTERIIN
Ensi vuodesta alkaen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistyöstä on ilmoitettava Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämään avoimuusrekisteriin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja torjua asiatonta vaikuttamista.
Uudistus vaatii vielä henkilöstön koulusta ja käytäntöjen täsmennystä, mutta kaikkiaan Nevaranta näkee avoimuusrekisterin olevan askel oikeaan suuntaan.
– Meidän ei tarvitse pelätä lain velvoitteita. Olisi erikoista, että meillä olisi lobbaamistavoitteita, jotka eivät kestäisi päivänvaloa, Nevaranta sanoo.
