Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa – ”Stressaava syksy tulossa”

– Vak­i­tu­inen työ­paik­ka olisi suuri unel­ma. Haaveilen taloudel­lis­es­ta riip­pumat­to­muud­es­ta, ker­too helsinkiläi­nen Inga Jasko­la-Ihal­mo.

Hän on Teol­lisu­us­li­iton jäsen viestin­täalan toim­i­henkilöi­den Grafinet ry:ssä.

Jasko­la-Ihal­mo työsken­telee hallinnon assis­tent­ti­na Vihreä Kei­das ry:ssä, joka tukee haas­tavas­sa elämän­ti­lanteessa ole­via sekä syr­jäy­tyneitä. Aiem­min hän on tehnyt töitä muun muas­sa puhe­lin­palvelus­sa ja henkilöstöas­sis­tent­ti­na.

Jasko­la-Ihal­mol­la on todet­tu akti­ivi­su­u­den ja tarkkaavu­u­den häir­iö ADHD sekä suolis­to­sairaus, jot­ka rajoit­ta­vat työl­listymistä. Nyky­i­sis­sä töis­sä hän muun muas­sa val­oku­vaa ja tekee päiv­i­tyk­siä sosi­aalisen medi­an kanavi­in.

Jouluku­us­sa 2022 alka­nut työ on palkkat­uet­tua. Jasko­la-Ihal­mo ker­too, että täl­lä het­kel­lä pääl­lim­mäisenä selvitet­tävänä asiana on, voiko hän saa­da jatkoa tuelle ja pysyä nykyisessä mieluisas­sa työ­paikas­sa. Tuk­i­jär­jestelmien pykälien tulk­in­ta ei ole aina help­poa.

– Pitää lukea pienet prän­tit ja selvit­tää itse.

TULEVAISUUS HUOLENA

Jasko­la-Ihal­mon ruokakun­taan kuu­lu­vat aviomies, 10- ja 15-vuo­ti­aat tyt­täret sekä kak­si kissaa.

Venäjän Ukrainas­sa aloit­ta­man hyökkäys­so­dan seu­rauk­set ovat tun­tuneet arjes­sa.

– Hin­to­jen nousu stres­saa.

Per­he on tehnyt val­in­to­ja, jot­ta rahat riit­tävät. Ves­s­apa­peri on vai­hdet­tu halvem­paan ja suosikkivir­voitusjuo­ma on pitänyt vai­h­taa edullisem­paan vai­h­toe­htoon. Mak­sut­tomista har­ras­tuk­sista on otet­tu ilo irti.

– On ihanaa, että jär­jestetään ilmaisia tapah­tu­mia ja kult­tuuria.

Pet­teri Orpon johta­man oikeis­to­hal­li­tuk­sen alku­taival­ta Jasko­la-Ihal­mo on seu­ran­nut kiel­teisin tun­tein. Suun­nitel­lut leikkauk­set esimerkik­si sosi­aal­i­tur­vaan ovat puhut­ta­neet hänen lähipi­iris­sään.

– Lähin­nä olen ollut järkyt­tynyt ja pahoil­la mielin.

Välil­lä puhe­lin on täy­tynyt lait­taa pois ja vält­tää uutis­ten lukemista.

– Pitää miet­tiä las­ten tule­vaisu­ut­ta, sik­si muu­tok­set stres­saa­vat eniten. Hul­luk­si tulee, jos koko ajan miet­tii näitä asioi­ta.

KIRISTYKSET VOIVAT PASSIVOIDA

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lin­jataan, että vuo­den määräaikaiset työ­suh­teet mah­dol­lis­te­taan ilman perustelu­ja. Aiem­min määräaikaisu­udelle on pitänyt ker­toa syy.

Ohjel­mas­sa myös asete­taan tavoit­teek­si, että ensim­mäi­nen sairaus­lomapäivä on palkaton, jollei työe­htosopimuk­ses­sa sovi­ta toisin. Lisäk­si hal­li­tus suun­nit­telee helpot­ta­vansa työn­tek­i­jöi­den irti­san­omista.

Pitää miet­tiä las­ten tule­vaisu­ut­ta, sik­si muu­tok­set stres­saa­vat eniten.

Jasko­la-Ihal­mo pohtii, että palkaton sairaus­lomapäivä voi johtaa kipeänä työsken­te­lyyn. Varsinkin pien­ten las­ten van­hem­mille pois­saolo­ja voi ker­tyä paljonkin las­ten sairas­tamis­ten takia.

Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on purkaa työl­listymisen esteitä. Jasko­la-Ihal­mo pohtii, että työ­suh­teen ehto­jen heiken­tämi­nen voi päin­vas­toin pas­sivoi­da.

– Jos on muutenkin vaikeaa, saat­taa tul­la pelkoa pär­jäämis­es­tä ja ihmi­nen jää koti­in.

HEIKKOJA PAINETAAN MAAHAN

Hal­li­tu­so­hjel­maan on kir­jat­tu, että ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van työssäoloe­hto pite­nee 12 kuukau­teen. Nyky­isin ansiosi­don­naista päivära­haa on saanut oltuaan noin 6 kuukaut­ta töis­sä edel­lisen 28 kuukau­den aikana.

Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van tasoa on tarkoi­tus myös por­ras­taa. Kah­den kuukau­den työt­tömyy­den jäl­keen päivära­haa leikataan 20 pros­ent­tia ja myöhem­min vielä 5 pros­ent­tia lisää.

Jasko­la-Ihal­mo ker­too, että hänel­lä on nyt kuu­den kuukau­den työssäoloe­hto täyn­nä, mikä antaa tur­vaa tule­vaisu­u­teen. Pätkätöitä tekeville työssäoloe­hdon tiuken­t­a­mi­nen tuo epä­var­muut­ta.

– Jos et saa päiviä täy­teen, tulee painei­ta.

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa myös lin­jataan muu­tok­sia muuhun sosi­aal­i­tur­vaan. Perus­tur­van saamiseen halu­taan lisää velvoit­tei­ta ja asum­is­tukea leikataan. Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on luo­da yksi yleis­tur­va, joka yhdis­tää nyky­isiä sosi­aal­i­tur­van muo­to­ja.

Jasko­la-Ihal­mo arvioi, että leikkauk­set ja ehto­jen kiristyk­set iskevät juuri heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vi­in.

– Muu­tok­sista kär­sivät eniten ne, joil­la on talousongelmia. Ihmiset, jot­ka ovat valmi­ik­si masen­tunei­ta, ovat var­masti ihan maas­sa.

Hal­li­tu­so­hjel­maan on kir­jat­tu myös jotain myön­teistä.

– Lap­sil­isän nos­to tot­ta kai läm­mit­tää sydän­tä.

EI HILJAISTA HYVÄKSYNTÄÄ

Hal­li­tu­so­hjel­maan on kir­joitet­tu monia työ­markki­noiden perustei­ta keikut­tavia lin­jauk­sia. Lakko-oikeut­ta halu­taan rajoit­taa ja säätää työn­tek­i­jöille henkilöko­htaisia sakko­ja lait­tomak­si todet­tui­hin lakkoi­hin osal­lis­tu­mi­sista.

Hal­li­tus myös halu­aa mah­dol­lis­taa työ­paikoil­la tehtävän paikallisen sopimisen ohi ammat­tili­it­to­jen ja luot­ta­mus­miesjär­jestelmän.

Jasko­la-Ihal­mo toivoo, että Teol­lisu­us­li­it­to vas­tus­taa työn­tek­i­jöi­den ase­man heiken­nyk­siä ja pitää jäsen­ten­sä puol­ta tas­a­puolis­es­ti.

– Halu­an uskoa, että liit­to vaikut­taa, eikä hyväksy asioi­ta hil­jaa. Teol­lisu­us­li­it­to on näkyvä näis­sä asiois­sa, mut­ta mon­et asi­at voisi tehdä isom­minkin.

Vaikut­tamista tarvi­taan kaikil­la tasoil­la. Jasko­la-Ihal­mo ker­too anta­vansa haas­tat­telu­ja vaikut­taak­seen ja tuo­dak­seen näkökul­mia esi­in.

Jos oikeis­to­hal­li­tus pysyy kasas­sa, se alkaa toteut­taa ohjel­maansa eduskun­nas­sa kesän istun­to­tauon jäl­keen.

– Stres­saa­va syksy on tulos­sa. Pitää vain men­nä eteen­päin.

Yhteiskuntavaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä

Yhteiskun­tavaikut­ta­mi­nen on pitkäjän­teistä työtä, jos­sa pikavoitot ovat harv­inaisia, mut­ta sin­nikkyys yleen­sä palk­i­taan.

Teol­lisu­us­li­iton yhteiskun­ta­suhde­pääl­likkö Timo Nevaran­ta ja ulkoisen viestin­nän pääl­likkö Eetu Kin­nunen ker­to­vat, että eduskun­tavaalei­hin liit­tynyt kam­pan­jatyö laitet­ti­in kun­nol­la vauhti­in vuot­ta ennen kevään 2023 vaale­ja.

– Kam­pan­jan on vas­tat­ta­va jol­lain taval­la yhteiskun­tati­lanteeseen, jot­ta sen poh­jal­ta keskustel­laan ja puolueet joutu­vat kom­men­toimaan, Nevaran­ta sanoo.

Eduskun­tavaalien teemo­ja kar­toitet­ti­in liiton sisäl­lä sekä yhdessä muun ay-liik­keen kanssa. Tavoit­teena oli ennakoi­da, mitkä teemat toden­näköis­es­ti nou­se­vat vaalien keskiöön.

– Teimme muiden liit­to­jen kanssa yhteistyössä kyse­lyjä. Ken­tältä nous­sei­ta ajatuk­sia tes­tat­ti­in laa­jem­min työn­tek­i­jäväestöön, Kin­nunen ker­too.

KIKY-MAKSUT KESKUSTELUISSA

Teol­lisu­us­li­iton tavoiteo­hjel­mas­sa vaa­likaudelle 2023–2027 on laa­ja kat­taus muun muas­sa työelämän ja työ­markki­noiden kehit­tämis­es­tä, työvoima­pu­lan ratkaisemis­es­ta, kestävästä kasvus­ta, liiken­ney­hteyk­sien ylläpi­dos­ta ja met­säpoli­ti­ikas­ta.

– Liiton val­tu­us­tossa on käsitel­ty paljon samankaltaisia asioi­ta, jot­ka löy­tyvät ohjel­mas­ta. Ideaal­i­ti­lanteessa ammat­tiosas­toil­ta ja jäse­niltä tulee tah­toti­la ja se hioutuu konkreet­tisek­si esi­tyk­sek­si, Nevaran­ta sanoo.

Teol­lisu­us­li­iton esi­in nos­tamista vaali­teemoista val­takun­nal­liseen keskustelu­un nousi eri­tyis­es­ti niin san­ot­tu­jen kiky-mak­su­jen palaut­ta­mi­nen työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si.

Kyseiset 2,05 pros­entin suu­ruiset työ­nan­ta­ja­mak­sut siir­ret­ti­in vuon­na 2017 työn­tek­i­jöi­den harteille Sip­ilän hal­li­tuk­sen läpi run­no­mas­sa kil­pailukykysopimuk­ses­sa.

Nevaran­ta ja Kin­nunen alle­vi­ivaa­vat, että ohjel­matavoit­tei­den täy­tyy olla aidosti toteut­tamiskelpoisia, jot­ta ohjel­ma on uskot­ta­va. Perus­tus­lain kannal­ta ongel­mallisia tai ilmi­selvästi ylim­i­toitet­tu­ja tavoit­tei­ta ei kan­na­ta lähteä aja­maan.

– Välil­lä täy­tyy hioa omia ter­iä tylsem­mik­si, Nevaran­ta sanoo.

Kevään eduskun­tavaaleis­sa suosi­tu­im­mak­si puolueek­si nousi kokoomus, jon­ka johdol­la muo­dostet­tu oikeis­to­hal­li­tus on odote­tusti osoit­tau­tunut työn­tek­i­jä­vas­taisek­si. Per­in­teiset työväen­puolueet SDP ja vasem­mis­toli­it­to jäivät oppo­si­tioon.

ÄÄNI KUULUI SÄÄTYTALOLLA

– Teol­lisu­us­li­it­to oli usei­ta ker­to­ja kuul­ta­vana hal­li­tus­neu­vot­telu­jen yhtey­dessä, Nevaran­ta ker­too.

Puheen­jo­hta­ja Riku Aal­to ja työ­markki­na­jo­hta­ja Jyr­ki Vir­ta­nen kävivät Sää­ty­talol­la kuul­ta­vana muun muas­sa teol­lisu­us­poli­ti­ikkaan ja paikalliseen sopimiseen liit­tyen.

– Liiton johto on päässyt Sää­ty­talon sisäpuolelle kat­so­maan neu­vot­telijoi­ta silmi­in ja ker­tomaan, miten asi­at ovat, Nevaran­ta sanoo.

Teol­lisu­us­li­iton viesti oli, että val­takun­nalli­nen sopimi­nen on paras keino sopia sääl­li­sistä työe­hdoista ja luo­da yri­tyk­sille reilut kil­pailu­olo­suh­teet. Neu­vot­telijoille tehti­in selväk­si, että liit­to ei kan­na­ta nyt hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­tu­ja heiken­nyk­siä palka­nsaa­javäestölle.

– Täl­lä hal­li­tus­po­h­jal­la olemme enem­män puo­lus­ta­mas­sa palka­nsaa­jien oikeuk­sia kuin kehit­tämässä asioi­ta. Sinipuna­hal­li­tus olisi pystynyt tekemään enem­män uud­is­tuk­sia, Nevaran­ta sanoo.

Teol­lisu­us­li­it­to oli usei­ta ker­to­ja kuul­ta­vana hal­li­tus­neu­vot­telu­jen yhtey­dessä.

Vaik­ka Pet­teri Orpon hal­li­tus kir­joit­ti monin tavoin työn­tek­i­jä­vas­taisen hal­li­tu­so­hjel­man, sen lin­jauk­si­in on edelleen mah­dol­lista vaikut­taa. Moni perus­suo­ma­laisia äänestänyt työn­tek­i­jä ei vält­tämät­tä allekir­joi­ta sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia tai työelämän heiken­nyk­siä.

– Tämä luo poh­jaa, että on mah­dol­lista vaikut­taa oikeis­to­hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaan vaa­likau­den aikana, Kin­nunen sanoo.

On myös muis­tet­ta­va, että hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set eivät vielä takaa tavoit­tei­den pää­tymistä lain­säädän­töön. Alku­taipaleel­laan rasis­miko­hu­jen keskel­lä olleen hal­li­tuk­sen on myös pysyt­tävä koos­sa, jos se aikoo toteut­taa tavoit­teen­sa.

– Mat­ka Sää­ty­talol­ta eduskun­taan on yllät­tävän pitkä, Nevaran­ta sanoo.

VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA

Yhteiskun­tavaikut­tamises­sa keskeistä on olla yhtey­dessä poli­it­tisi­in puolueisi­in.

– On tärkeää vaikut­taa puoluei­den ohjelmi­in, jol­loin puolueet taval­laan tekevät työn puolestasi, Nevaran­ta sanoo.

Puoluekok­ouk­si­in osal­lis­tu­mi­nen on yksi yhteiskun­tavaikut­tamisen muo­to.

– Kun olet läs­nä, se on osoi­tus, että halu­at olla tekemi­sis­sä puolueen kanssa. Kun toi­s­tat tätä vuodes­ta toiseen, se kan­taa hedelmää, Nevaran­ta ker­too.

Vaikut­tamisen näkyv­in­tä osaa ovat liiton julkiset kan­nan­otot ajanko­htaisi­in aiheisi­in ja liiton jär­jestämien medi­ati­laisuuk­sien perus­teel­la kir­joite­tut jutut eri mediois­sa.

Julk­isu­udessa näkyvät ulostu­lot ovat kuitenkin pieni osa liiton yhteiskun­tavaikut­tamistyön kokon­aisu­udessa. Arvi­ol­ta noin kymme­nen pros­ent­tia näkyy ja lop­ut yhdek­sänkym­men­tä pros­ent­tia tehdään taustal­la.

– Toiveena on, että koko ajan kas­vatet­taisi­in sitä osu­ut­ta, joka näkyy jäsenistölle, Kin­nunen ker­too.

Myös medi­an kanssa toim­imi­nen on pitkäjän­teistä työtä.

– Raken­namme hyviä suhtei­ta ja luot­ta­mus­ta toim­i­tuk­sien edus­ta­ji­in, Nevaran­ta ker­too.

Poli­it­tiset päät­täjät tekevät viimekädessä ratkaisut, mut­ta min­is­ter­iöt tekevät valmis­te­lu­työt päätösten taustal­la. Sik­si myös min­is­ter­iöi­hin on tärkeää pitää yhteyt­tä.

– Hal­li­tuk­set vai­h­tu­vat, mut­ta hallinto jatkuu, Nevaran­ta sanoo.

VAIKUTTAMISTYÖ REKISTERIIN

Ensi vuodes­ta alka­en eduskun­taan ja min­is­ter­iöi­hin kohdis­tu­vas­ta vaikut­tamistyöstä on ilmoitet­ta­va Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton ylläpitämään avoimuus­rek­isteri­in. Uud­is­tuk­sen tavoit­teena on paran­taa päätök­sen­teon läpinäkyvyyt­tä ja tor­jua asi­a­ton­ta vaikut­tamista.

Uud­is­tus vaatii vielä henkilöstön koulus­ta ja käytän­tö­jen täs­men­nys­tä, mut­ta kaikki­aan Nevaran­ta näkee avoimuus­rek­isterin ole­van askel oikeaan suun­taan.

– Mei­dän ei tarvitse pelätä lain velvoit­tei­ta. Olisi erikoista, että meil­lä olisi lob­baamis­tavoit­tei­ta, jot­ka eivät kestäisi päivän­val­oa, Nevaran­ta sanoo.