Yhteis­kun­nal­lisia avauksia tarvitaan

Liitto­ko­kouksen vahvis­ta­massa Teolli­suus­liiton strate­giassa 2023–2028 todetaan, että yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­jana liitto on voimakas ja näkyvä keskus­te­lu­na­vaaja sekä työelämän uudis­taja. Osallis­tu­malla julki­seen keskus­te­luun liitto vaikuttaa päätök­siin yhteis­kun­nassa ja edistää jäsenten etua.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen-valio­kunnan puheen­joh­ta­jana toiminut Tuija Pircklén kertoo, että kyseessä on keskeinen osa liiton toimintaa.

– Lainsää­dän­töön vaikut­ta­minen on yksi tärkeim­mistä osa-alueista. Sillä vaiku­te­taan niin moniin asioihin, Pircklén sanoo.

Strate­gian tavoit­tei­siin on kirjattu, että liitto pyrkii vaikut­ta­maan työlain­sää­dän­töön ja yhteis­kun­nal­li­seen tulon­ja­koon jäsen­tensä eduksi. Tämä onnistuu muun muassa paran­ta­malla työnte­ki­jöiden ja ammat­ti­liit­tojen lakiin kirjat­tuja oikeuksia.

Maan hallitus ja sen ohjelma vaikut­tavat suuresti liiton toimin­taym­pä­ris­töön. Strategia on kirjoi­tettu linjaa­maan toimintaa, olipa vallassa työnte­ki­jä­myön­teinen tai ‑vastainen hallitus.

– Joudu­taanko puolus­ta­maan vai autam­meko kehit­tä­mi­sessä, Pircklén pohtii asetelmia eri halli­tus­poh­jien mukaan.

Poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon on tärkeää vaikuttaa. Pircklén toteaa, että vaikut­ta­mista auttaa, jos liiton sisällä on selkeä ja yhteinen näkemys tavoitteista.

Viestin­tä­alan toimi­hen­ki­löitä edustava Pircklén kuvailee valio­kunnan työsken­telyä avoimen keskus­te­le­vaksi. Aikataulu oli tiukka, mutta valmista tuli määräajassa.

– Pohja­teksti oli hyvin valmis­teltu, ja kokouk­sesta tuli hyviä nostoja, Pircklén kertoo.

Strategia konkre­ti­soituu tulevassa toimin­nassa. Teot puhuvat seuraa­vien viiden vuoden aikana.

Liitto­ko­kouksen hyväk­symän strate­gian pohjalta on hyvä ponnistaa tulevaan.

– Strategia konkre­ti­soituu tulevassa toimin­nassa. Teot puhuvat seuraa­vien viiden vuoden aikana, Pircklén sanoo.

AKTIIVISUUTTA MURROKSESSA

Valio­kunta lisäsi strate­gia­teks­tiin uuden kappa­leen, joka käsit­telee teolli­suuden murrosta. Ilmas­ton­muutos ja roboti­saatio ovat esimerk­kejä ilmiöistä, jotka muuttavat teollista työtä.

Strate­giaan kirjat­tiin liitto­ko­kouksen lähete­kes­kus­te­lussa tehdyn esityksen mukai­sesti, että liitto on aktii­vinen toimija teolli­sessa murrok­sessa ja pyrkii turvaa­maan jäsenten työllisyyttä.

Valio­kunnan jäsen Jorma Saari­mäki kertoo, että automaa­tion lisään­ty­minen näkyy myös hänen omalla alallaan puusepänteollisuudessa.

– Seuraavan viiden vuoden aikana pitää olla kyky reagoida uusiin tilan­tei­siin, Saari­mäki sanoo.

Valtio­vallan toimilla voi olla suoria vaiku­tuksia työlli­syy­teen. Saari­mäen työpai­kalla työt lisään­tyi­sivät, jos valtio päättäisi tukea energia­re­mont­teja enemmän, jolloin ikkunoiden ja ovien menekki kasvaisi.

– Suomessa on paljon korjaus­velkaa ja sanee­raus­koh­teita, Saari­mäki kertoo.

Myös vaikut­ta­misen eri tasot kannattaa pitää mielessä. Teolli­suus­liiton strate­giaan on kirjattu tavoite lisätä yhteis­kun­nal­lista osallis­tu­mista herät­tä­mällä keskus­telua valta­kun­nal­li­sesti ja alueellisesti.

– Pystymme vaikut­ta­maan kunnal­lis­po­li­tii­kas­sakin. Työpaikat sijait­sevat aina jonkin kunnan alueella, Saari­mäki sanoo.

Hän sai tiedon valio­kun­ta­työs­ken­te­lyyn osallis­tu­mi­sesta liitto­ko­kouksen aattona. Sairaus­pois­saolon takia valio­kun­taan tarvit­tiin korvaava jäsen. Pikako­men­nuk­sesta huoli­matta työsken­tely oli sujuvaa.

– Kävimme kaikki esitykset läpi laajasti. Jokainen valio­kunnan jäsen pääsi vaikut­ta­maan tekstiin, Saari­mäki kertoo.

Pystymme vaikut­ta­maan kunnal­lis­po­li­tii­kas­sakin. Työpaikat sijait­sevat aina jonkin kunnan alueella.

Strate­giassa pyritään antamaan suunta­viivat ilman, että liiton käsiä sidotaan yksit­täi­siin toimiin.

Liitto­ko­kouk­sessa yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­misen lähete­kes­kus­te­lussa esitet­tiin strate­giaan kirjat­ta­vaksi, että liitto perustaa vapaa­eh­toispri­kaatin autta­maan Ukrainan jälleen­ra­ken­nuk­sessa sodan jälkeen. Valio­kunta muotoili asian strate­giaan siten, että liitto kehittää uusia tapoja osallistua kansain­vä­li­seen toimintaan.

OMAT ALOITTEET ESIIN

Valio­kunnan jäsen Minja Lääperi puutarha-alalta pohtii, että yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on liiton ydintoi­mintaa, johon kaikilla on mahdol­li­suus antaa panoksensa.

– Jokainen meistä osallistuu omalla pienellä panok­sella yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­seen, kun olemme mukana liiton toimin­nassa, Lääperi sanoo.

Liiton on puolus­tet­tava vahvasti työnte­ki­jöiden oikeuksia ja etuja, kuten lakko-oikeutta ja työttö­myys­turvaa, mutta myös omien aloit­teiden tekeminen on tärkeää.

– Pitää pystyä viesti­mään omaa sanomaa paremmin ilman, että lähde­tään liikkeelle puolus­tus­a­se­masta, Lääperi sanoo.

Isossa salissa pidetyt puheen­vuorot loivat selkeän pohjan valio­kunnan työskentelylle.

– Saimme kokouk­sesta erinomaiset evästeet. Ne olivat meidän työsken­te­lymme ydin, Lääperi sanoo.

Lähete­kes­kus­te­lussa esitet­tiin, että liiton on pyrit­tävä paran­ta­maan teollisen työn arvos­tusta. Valio­kunta teki strate­giaan lisäyksen, jossa koros­te­taan ammat­ti­taidon ja ‑ylpeyden tärkeyttä.

Lääperi kiittää strate­giae­si­tyksen perus­teel­lista valmis­telua sekä valio­kunnan asian­tun­ti­ja­jä­seniä, joilta saatiin lisätietoja.

– Tarkkuus, jolla esitykset käytiin läpi, oli hienoa. Jäsenet ovat pysty­neet vaikut­ta­maan strategiaan.

Lääperi piti kokousta kaikin puolin onnistuneena.

– Jäi sellainen kuva, että olemme yhtei­sellä asialla ja haluamme viedä eteen­päin jäsenille tärkeitä asioita, Lääperi sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouksen asiako­ko­nai­suuksia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liitto­ko­kous perusti liiton halli­tuksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouksen puheen­joh­tajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntö­va­lio­kunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta
– Mahdol­lis­tajat-valio­kunta (sisältää koulu­tuksen, talouden, henki­lös­tö­hal­linnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouksen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­linen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen- ja mahdol­lis­tajat-valio­kunnat käsit­te­livät esityksiä liiton strategiaan.

• Strate­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuksen esitys liiton strate­giaksi. Strate­giae­sitys pohjautui ammat­tio­sas­tojen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsitel­tiin keskus­te­luissa esiin nousseet ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strate­gia­va­lio­kun­tien asiako­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähete­kes­kus­telu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsi­nainen valio­kun­tatyö ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teolli­suus­liiton strategia 2023–2028