Vihreän kaapelin kelaajat

Reka Kaapeli Oy:n Riihi­mäen kaape­li­teh­taalla käy tasainen humina, kun linjastot pyörivät. Työnte­kijät kuljet­tavat kaape­li­ke­loja seuraa­viin tuotan­to­vai­hei­siin ja valvovat prosessin toimintaa.

Riihi­mäen ja Hyvin­kään tehtaiden pääluot­ta­mus­mies Riku-Petteri Soininen kertoo, että vihreät arvot ohjaavat Rekan toimintaa.

– Vihreä siirtymä on megat­rendi, jossa olemme vahvasti mukana, Soininen sanoo.

Käytän­nössä vihreys tarkoittaa, että yrityksen oma toiminta on hiili­neut­raalia ja tehtailla käyte­tään vain vihreää energiaa. Esimer­kiksi Riihi­mäen tehtaan seinillä on pitkät rivit aurinkopaneeleja.

Kaape­leita valmis­te­taan muun muassa vihreän energian­tuo­tannon käyttöön esimer­kiksi aurinko- ja tuuli­voi­ma­loihin. Reka Kaapeli myös katsoo, että käyttö­koh­teet ovat vihreitä. Yritys ei myy kaape­leita uusiin fossii­lisen polttoai­neen voimalaitosprojekteihin.

– Emme toimita kaapelia kivihii­li­voi­ma­loihin, Soininen antaa esimerkin.

Yrityksen kilpai­lu­valtti on perin­tei­sesti ollut laatu. Kaapelin koko valmis­tus­pro­sessi on omissa käsissä, joten laaduk­kaan tuotteen tekemi­seen on hyvät edellytykset.

– Laatu tulee osaami­sesta, materi­aa­leista ja laadun­val­von­nasta. Pidetään kiinni standar­deista, Soininen kertoo.

TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI

Sähkö­verk­kojen maakaa­pe­lointi on yleis­tynyt, ja vihreä energian­tuo­tanto on lisään­tynyt, joten Rekalla on riittänyt töitä.

– Markki­na­ti­lanne on ollut erittäin hyvä. Töitä on ollut useita vuosia tasai­sesti, Soininen kertoo.

Työvoiman saata­vuu­dessa on ollut haasteita. Pitkät työsuh­teet ovat Reka Kaape­lilla yleisiä, mutta vaihtu­vuut­takin on.

– Tämä on niin harvi­nainen ala, ettei löydy valmista tekijää, Soininen sanoo.

Uusien työnte­ki­jöiden koulut­ta­minen on pitkä prosessi. Työnkuvat ovat laajoja ja vaativat paljon osaamista, joten opetusaika voi olla jopa vuoden mittainen.

– Koko prosessi pitää osata, jos tulee vika, Soininen kertoo.

RAAKA-AINEESTA KAAPELIKSI

Kaape­lien alumii­ni­raaka-aine tulee tehtaalle valssi­lan­kana. Aluksi valssi­lan­gasta vedetään ohuita lankoja. Seuraa­vassa vaiheessa koriker­taus­ko­neella kerra­taan langoista johdinköysiä.

Kertaus­ko­neesta tuleva johdin jatkaa eriste­lin­jalle. Vanha linja on 558 metriä pitkä ja uudempi 736-metrinen. Linjalla johtimen päälle puris­te­taan kolme muovi­ker­rosta, joista keskim­mäinen on eriste.

Eristyksen jälkeen kaapelin seuraavia työstö­vai­heita ovat vaippaus, nollaus ja kertaus.

Vaippauk­sessa kaapelin päälle puris­te­taan mekaa­nista suojaa antava muovi. Nollauk­seen meneviin kaape­leihin lisätään eristeen ulkopuo­lelle maadoit­tavaa metal­li­lankaa. Kertauk­sessa kaape­li­vai­heet kerra­taan valmiiksi kaapeliksi.

Valmiit kaapelit viedään keloilla koestuk­seen, jossa varmis­te­taan laatu. Tämän jälkeen kaapelit ovat valmiita toimi­tet­ta­vaksi asiakkaalle.

ILMAPIIRI MIELLYTTÄÄ

Kaape­li­työn­te­kijä Karim Laamrani ajaa vierelle trukilla ja pysähtyy jututettavaksi.

– Vahdin, että koneet toimivat ja vaihdan alumii­ni­nip­puja, Laamrani kertoo työnkuvastaan.

Hän on työsken­nellyt kaksi vuotta Riihi­mäen tehtaalla ja sitä ennen puoli vuotta Hyvin­kään tehtaalla.

– Tykkään työstä. Ilmapiiri on hyvä, Laamrani kertoo.

Aiemmin puuteol­li­suu­dessa työsken­nellyt Laamrani vertailee, että nykyteh­tä­vissä pääsee pienem­mällä fyysi­sellä rasituksella.

– Työpäivän jälkeen ei ole rikki, Laamrani sanoo.

Tehdas pyörii kellon ympäri, joten työ on viisi­vuo­ro­työtä. Vuoro­kier­rossa on kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja neljä vapaata.

– Neljässä päivässä ehtii palautua, Laamrani toteaa.

TYÖSUOJELU KEHITTYY

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Koskelin on työsken­nellyt Reka Kaape­lilla 21 vuotta.

Työsuo­je­lu­teh­tä­vissä hän on ollut noin kymmenen vuotta. Työta­pa­tur­mista yleisin on viilto­haava, jollaisia on tullut kaape­leita kuorittaessa.

Viilto­suo­ja­hanskat ja muut helposti tarjolla olevat suoja­vä­li­neet sekä kehit­ty­neet työtavat ovat paran­ta­neet työturvallisuutta.

– Todella paljon on menty eteen­päin työsuo­je­lussa, Koskelin pohtii.

Olisi kiva, että jokainen olisi kunnossa, kun joskus jää eläkkeelle.

Tehdas­työn pitkä­ai­kaisten haital­listen vaiku­tusten vähen­tä­minen on tärkeää.

– Olisi kiva, että jokainen olisi kunnossa, kun joskus jää eläkkeelle, Koskelin sanoo.

KOLMAS POLVI REKALLA

Koskelin sai aikanaan tiedon Reka Kaapelin töistä yrityk­sessä työsken­nel­leen isänsä kautta. Nykyään hänen veljensä työsken­telee yrityk­sessä projek­ti­pääl­lik­könä ja poika on töissä tuotannossa.

– Kolme sukupolvea on ollut Rekalla töissä, Koskelin sanoo.

Pitkä rupeama tuotannon töissä sai Koske­linin halua­maan vaihtelua. Nyt hän opiskelee sähkö­alan tutkintoa.

– Onhan siinä palaut­te­le­mista, kun en ole opiskellut 20 vuoteen, mutta virkis­tävää on ollut palata kouluun. Firma maksaa palkan koulu­päi­viltä, Koskelin kertoo.

Myös työteh­tävät ovat muutok­sessa, sillä Koskelin harjoit­telee tehtaalla kunnos­sa­pidon töihin, jotka vaihte­levat päivittäin.

– Työvuoron aluksi katso­taan järjes­tel­mästä, onko vikail­moi­tuksia ja reagoi­daan niihin, Koskelin kertoo.

AINA TULEE JOTAIN UUTTA

Kaape­li­työn­te­kijä Joonas Hiltunen seuraa vaippauk­sessa edellisen kaapelin jäljiltä pois valuvaa sulaa muovia.

– Menossa on kaapelin laadun­vaihto, Hiltunen kertoo.

Edellinen kaapeli pinnoi­tet­tiin mustalla muovilla ja seuraa­vaksi vuorossa on punainen. Muovia valute­taan pois, kunnes kaikki musta väri on hävinnyt.

Hiltunen on työsken­nellyt Reka Kaape­lilla kahdeksan vuotta. Kaape­li­laa­tuja tehdään paljon, joten työhön liittyy jatkuvaa oppimista.

– Perus­asiat oppii nopeasti, mutta aina tulee jotain uutta, Hiltunen sanoo

Riihi­mäen tehtaalla alusta asti työsken­nellyt Timo Karhunen kertoo, että reilun 20 vuoden aikana toiminta on laajen­tunut monin tavoin.

– Alun perin Riihi­mäellä oli kymmenen työnte­kijää, Karhunen kertoo.

Nykyään Riihi­mäellä on tuotan­nossa 86 työntekijää.

– Tahti on tiukempi. Tuotanto on lisään­tynyt huomat­ta­vasti, Karhunen kertoo.

Myös työtavat ja ‑välineet ovat kehit­ty­neet vuosien aikana.

– En ole kokenut työtä kuormit­ta­vaksi, mutta hyvä, että on tullut apuvä­li­neitä, Karhunen sanoo.

KAIKKI TESTATAAN

Koestaja Marko Sahala kuskaa trukilla kaape­li­kelan ulos koestus­huo­neesta, jonka seinät ja katto ovat kiiltävää metallia. Huone on eristetty, jotta testien tulokset ovat luotettavia.

– Kaikki kaapelit koeste­taan ennen asiak­kaalle lähet­tä­mistä, Sahala kertoo.

Koestuk­sessa kaapelin molemmat päät kuori­taan ja liite­tään testaus­lait­tee­seen, joka syöttää kaape­liin virran. Testi­tu­lokset kertovat, onko kaapeli vaati­musten mukainen.

Kolmi­vuo­ro­työtä tekevä Sahala kertoo, että koestuk­sessa on taval­li­sesti töissä kolme henkeä. Seitsemän työvuoden aikana suurin muutos on ollut, että kaape­li­tyyp­pien kirjo on kasvanut.

– Olen ollut alusta alkaen koestaja. Tämä on ollut hyvä työpaikka, Sahala sanoo.

Kaape­leita joka lähtöön

Kaape­li­val­mistus laajeni vuonna 1973, kun Keuruun tehdas avattiin. Keuruulla valmis­te­taan nykyään muun muassa asennus- ja ohjauskaapeleita.

Vuonna 1999 Reka aloitti keski- ja suurjän­ni­te­kaa­pe­lien valmis­ta­misen, kun ensim­mäinen Riihi­mäen keski­jän­ni­te­kaa­pe­lien eristys­linja asennet­tiin entiseen lasivillatehtaaseen.

Vuonna 2006 aloitet­tujen inves­toin­tien tulok­sena Riihi­mäen tehtaa­seen asennet­tiin toinen eristys­linja ja tehtaan tiloja laajennettiin.

Rekan keski- ja suurjän­ni­te­kaa­pe­leilla voidaan sähköistää tehtaita, asuina­lueita ja kokonaisia kaupunkeja.

Asuin- ja toimis­to­ra­ken­nuk­sissa käyte­tään yrityksen valmis­tamia asennus­kaa­pe­leita. Palve­lin­kes­kuk­sissa puoles­taan käyte­tään halogee­nit­tomia kaapeleita.

Teolli­suu­dessa kaape­leita tarvi­taan laitteiden ohjauk­sessa ja sähkönsyötössä.

Sähkö­au­toi­lija kohtaa Rekan kaape­leita lataus­a­se­milla, joissa käyte­tään pien- ja keskijännitemaakaapeleita.

Reka Kaapelin päämark­kina-alueet ovat Pohjois­maat ja Baltia.

Isoja muutoksia tulossa

Maail­man­laa­jui­sesti toimiva kaapeli- ja valokui­tualan yritys Nexans ilmoitti marras­kuussa 2022 tehneensä Reka Kaapelin osakkeiden ostoso­pi­muksen Reka Industrial ‑konsernin kanssa.

Nexans ostaa Reka Kaapelin 53 miljoonan euron hinnalla. Kaupan odote­taan saavan viran­omaisten hyväk­synnän vuoden 2023 ensim­mäi­sellä puoliskolla.

– Odotukset ovat positii­viset. Jatkossa on leveämmät hartiat toimia, pääluot­ta­mus­mies Riku-Petteri Soininen pohtii omista­jan­vaih­dosta työnte­ki­jöiden näkökulmasta.

Odotukset ovat positii­viset. Jatkossa on leveämmät hartiat toimia.

Reka Kaapelin liike­vaihdon odote­taan olevan vuonna 2022 noin 160 miljoonaa euroa. Nexans toimii 42 maassa ja sen liike­vaihto oli vuonna 2021 yli 6 miljardia euroa.

Toinen muutos liittyy Reka Kaapelin toimi­paik­koihin. Alkupe­räisen Hyvin­kään tehtaan toiminnot ovat siirty­mässä Riihi­mäen tehtaalle. Näillä näkymin muutto valmistuu kesällä 2024.

– Se on tosi iso rypistys, Soininen sanoo.

Tehtaiden välillä on noin 20 kilometriä. Tällä hetkellä on selvi­tyk­sessä, miten Riihi­mäen tehtaan julkisen liiken­teen yhteyksiä saatai­siin paran­nettua, kun toimi­paikan työnte­ki­jä­määrä kasvaa.