Vihreän kaape­lin kelaajat

Reka Kaapeli Oy:n Riihi­mäen kaape­li­teh­taalla käy tasai­nen humina, kun linjas­tot pyöri­vät. Työn­te­ki­jät kuljet­ta­vat kaape­li­ke­loja seuraa­viin tuotan­to­vai­hei­siin ja valvo­vat proses­sin toimintaa.

Riihi­mäen ja Hyvin­kään tehtai­den pääluot­ta­mus­mies Riku-Petteri Soini­nen kertoo, että vihreät arvot ohjaa­vat Rekan toimintaa.

– Vihreä siir­tymä on megat­rendi, jossa olemme vahvasti mukana, Soini­nen sanoo.

Käytän­nössä vihreys tarkoit­taa, että yrityk­sen oma toiminta on hiili­neut­raa­lia ja tehtailla käyte­tään vain vihreää ener­giaa. Esimer­kiksi Riihi­mäen tehtaan seinillä on pitkät rivit aurinkopaneeleja.

Kaape­leita valmis­te­taan muun muassa vihreän ener­gian­tuo­tan­non käyt­töön esimer­kiksi aurinko- ja tuuli­voi­ma­loi­hin. Reka Kaapeli myös katsoo, että käyt­tö­koh­teet ovat vihreitä. Yritys ei myy kaape­leita uusiin fossii­li­sen polt­toai­neen voimalaitosprojekteihin.

– Emme toimita kaape­lia kivi­hii­li­voi­ma­loi­hin, Soini­nen antaa esimerkin.

Yrityk­sen kilpai­lu­valtti on perin­tei­sesti ollut laatu. Kaape­lin koko valmis­tus­pro­sessi on omissa käsissä, joten laaduk­kaan tuot­teen teke­mi­seen on hyvät edellytykset.

– Laatu tulee osaa­mi­sesta, mate­ri­aa­leista ja laadun­val­von­nasta. Pide­tään kiinni stan­dar­deista, Soini­nen kertoo.

TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI

Sähkö­verk­ko­jen maakaa­pe­lointi on yleis­ty­nyt, ja vihreä ener­gian­tuo­tanto on lisään­ty­nyt, joten Rekalla on riit­tä­nyt töitä.

– Mark­ki­na­ti­lanne on ollut erit­täin hyvä. Töitä on ollut useita vuosia tasai­sesti, Soini­nen kertoo.

Työvoi­man saata­vuu­dessa on ollut haas­teita. Pitkät työsuh­teet ovat Reka Kaape­lilla ylei­siä, mutta vaih­tu­vuut­ta­kin on.

– Tämä on niin harvi­nai­nen ala, ettei löydy valmista teki­jää, Soini­nen sanoo.

Uusien työn­te­ki­jöi­den koulut­ta­mi­nen on pitkä prosessi. Työn­ku­vat ovat laajoja ja vaati­vat paljon osaa­mista, joten opetusaika voi olla jopa vuoden mittainen.

– Koko prosessi pitää osata, jos tulee vika, Soini­nen kertoo.

RAAKA-AINEESTA KAAPELIKSI

Kaape­lien alumii­ni­raaka-aine tulee tehtaalle vals­si­lan­kana. Aluksi vals­si­lan­gasta vede­tään ohuita lankoja. Seuraa­vassa vaiheessa kori­ker­taus­ko­neella kerra­taan langoista johdinköysiä.

Kertaus­ko­neesta tuleva johdin jatkaa eris­te­lin­jalle. Vanha linja on 558 metriä pitkä ja uudempi 736-metri­nen. Linjalla johti­men päälle puris­te­taan kolme muovi­ker­rosta, joista keskim­mäi­nen on eriste.

Eris­tyk­sen jälkeen kaape­lin seuraa­via työs­tö­vai­heita ovat vaip­paus, nollaus ja kertaus.

Vaip­pauk­sessa kaape­lin päälle puris­te­taan mekaa­nista suojaa antava muovi. Nollauk­seen mene­viin kaape­lei­hin lisä­tään eris­teen ulko­puo­lelle maadoit­ta­vaa metal­li­lan­kaa. Kertauk­sessa kaape­li­vai­heet kerra­taan valmiiksi kaapeliksi.

Valmiit kaape­lit viedään keloilla koes­tuk­seen, jossa varmis­te­taan laatu. Tämän jälkeen kaape­lit ovat valmiita toimi­tet­ta­vaksi asiakkaalle.

ILMAPIIRI MIELLYTTÄÄ

Kaape­li­työn­te­kijä Karim Laam­rani ajaa vierelle trukilla ja pysäh­tyy jututettavaksi.

– Vahdin, että koneet toimi­vat ja vaih­dan alumii­ni­nip­puja, Laam­rani kertoo työnkuvastaan.

Hän on työs­ken­nel­lyt kaksi vuotta Riihi­mäen tehtaalla ja sitä ennen puoli vuotta Hyvin­kään tehtaalla.

– Tykkään työstä. Ilma­piiri on hyvä, Laam­rani kertoo.

Aiem­min puuteol­li­suu­dessa työs­ken­nel­lyt Laam­rani vertai­lee, että nyky­teh­tä­vissä pääsee pienem­mällä fyysi­sellä rasituksella.

– Työpäi­vän jälkeen ei ole rikki, Laam­rani sanoo.

Tehdas pyörii kellon ympäri, joten työ on viisi­vuo­ro­työtä. Vuoro­kier­rossa on kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja neljä vapaata.

– Neljässä päivässä ehtii palau­tua, Laam­rani toteaa.

TYÖSUOJELU KEHITTYY

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Koske­lin on työs­ken­nel­lyt Reka Kaape­lilla 21 vuotta.

Työsuo­je­lu­teh­tä­vissä hän on ollut noin kymme­nen vuotta. Työta­pa­tur­mista ylei­sin on viil­to­haava, jollai­sia on tullut kaape­leita kuorittaessa.

Viil­to­suo­ja­hans­kat ja muut helposti tarjolla olevat suoja­vä­li­neet sekä kehit­ty­neet työta­vat ovat paran­ta­neet työturvallisuutta.

– Todella paljon on menty eteen­päin työsuo­je­lussa, Koske­lin pohtii.

Olisi kiva, että jokai­nen olisi kunnossa, kun joskus jää eläkkeelle.

Tehdas­työn pitkä­ai­kais­ten haital­lis­ten vaiku­tus­ten vähen­tä­mi­nen on tärkeää.

– Olisi kiva, että jokai­nen olisi kunnossa, kun joskus jää eläk­keelle, Koske­lin sanoo.

KOLMAS POLVI REKALLA

Koske­lin sai aika­naan tiedon Reka Kaape­lin töistä yrityk­sessä työs­ken­nel­leen isänsä kautta. Nyky­ään hänen veljensä työs­ken­te­lee yrityk­sessä projek­ti­pääl­lik­könä ja poika on töissä tuotannossa.

– Kolme suku­pol­vea on ollut Rekalla töissä, Koske­lin sanoo.

Pitkä rupeama tuotan­non töissä sai Koske­li­nin halua­maan vaih­te­lua. Nyt hän opis­ke­lee sähkö­alan tutkintoa.

– Onhan siinä palaut­te­le­mista, kun en ole opis­kel­lut 20 vuoteen, mutta virkis­tä­vää on ollut palata kouluun. Firma maksaa palkan koulu­päi­viltä, Koske­lin kertoo.

Myös työteh­tä­vät ovat muutok­sessa, sillä Koske­lin harjoit­te­lee tehtaalla kunnos­sa­pi­don töihin, jotka vaih­te­le­vat päivittäin.

– Työvuo­ron aluksi katso­taan järjes­tel­mästä, onko vikail­moi­tuk­sia ja reagoi­daan niihin, Koske­lin kertoo.

AINA TULEE JOTAIN UUTTA

Kaape­li­työn­te­kijä Joonas Hiltu­nen seuraa vaip­pauk­sessa edel­li­sen kaape­lin jäljiltä pois valu­vaa sulaa muovia.

– Menossa on kaape­lin laadun­vaihto, Hiltu­nen kertoo.

Edel­li­nen kaapeli pinnoi­tet­tiin mustalla muovilla ja seuraa­vaksi vuorossa on punai­nen. Muovia valu­te­taan pois, kunnes kaikki musta väri on hävinnyt.

Hiltu­nen on työs­ken­nel­lyt Reka Kaape­lilla kahdek­san vuotta. Kaape­li­laa­tuja tehdään paljon, joten työhön liit­tyy jatku­vaa oppimista.

– Perus­asiat oppii nopeasti, mutta aina tulee jotain uutta, Hiltu­nen sanoo

Riihi­mäen tehtaalla alusta asti työs­ken­nel­lyt Timo Karhu­nen kertoo, että reilun 20 vuoden aikana toiminta on laajen­tu­nut monin tavoin.

– Alun perin Riihi­mäellä oli kymme­nen työn­te­ki­jää, Karhu­nen kertoo.

Nyky­ään Riihi­mäellä on tuotan­nossa 86 työntekijää.

– Tahti on tiukempi. Tuotanto on lisään­ty­nyt huomat­ta­vasti, Karhu­nen kertoo.

Myös työta­vat ja ‑väli­neet ovat kehit­ty­neet vuosien aikana.

– En ole koke­nut työtä kuor­mit­ta­vaksi, mutta hyvä, että on tullut apuvä­li­neitä, Karhu­nen sanoo.

KAIKKI TESTATAAN

Koes­taja Marko Sahala kuskaa trukilla kaape­li­ke­lan ulos koes­tus­huo­neesta, jonka seinät ja katto ovat kiil­tä­vää metal­lia. Huone on eris­tetty, jotta testien tulok­set ovat luotettavia.

– Kaikki kaape­lit koes­te­taan ennen asiak­kaalle lähet­tä­mistä, Sahala kertoo.

Koes­tuk­sessa kaape­lin molem­mat päät kuori­taan ja liite­tään testaus­lait­tee­seen, joka syöt­tää kaape­liin virran. Testi­tu­lok­set kerto­vat, onko kaapeli vaati­mus­ten mukainen.

Kolmi­vuo­ro­työtä tekevä Sahala kertoo, että koes­tuk­sessa on taval­li­sesti töissä kolme henkeä. Seit­se­män työvuo­den aikana suurin muutos on ollut, että kaape­li­tyyp­pien kirjo on kasvanut.

– Olen ollut alusta alkaen koes­taja. Tämä on ollut hyvä työpaikka, Sahala sanoo.

Kaape­leita joka lähtöön

Kaape­li­val­mis­tus laajeni vuonna 1973, kun Keuruun tehdas avat­tiin. Keuruulla valmis­te­taan nyky­ään muun muassa asen­nus- ja ohjauskaapeleita.

Vuonna 1999 Reka aloitti keski- ja suur­jän­ni­te­kaa­pe­lien valmis­ta­mi­sen, kun ensim­mäi­nen Riihi­mäen keski­jän­ni­te­kaa­pe­lien eris­tys­linja asen­net­tiin enti­seen lasivillatehtaaseen.

Vuonna 2006 aloi­tet­tu­jen inves­toin­tien tulok­sena Riihi­mäen tehtaa­seen asen­net­tiin toinen eris­tys­linja ja tehtaan tiloja laajennettiin.

Rekan keski- ja suur­jän­ni­te­kaa­pe­leilla voidaan sähköis­tää tehtaita, asui­na­lueita ja koko­nai­sia kaupunkeja.

Asuin- ja toimis­to­ra­ken­nuk­sissa käyte­tään yrityk­sen valmis­ta­mia asen­nus­kaa­pe­leita. Palve­lin­kes­kuk­sissa puoles­taan käyte­tään halo­gee­nit­to­mia kaapeleita.

Teol­li­suu­dessa kaape­leita tarvi­taan lait­tei­den ohjauk­sessa ja sähkönsyötössä.

Sähkö­au­toi­lija kohtaa Rekan kaape­leita lataus­a­se­milla, joissa käyte­tään pien- ja keskijännitemaakaapeleita.

Reka Kaape­lin päämark­kina-alueet ovat Pohjois­maat ja Baltia.

Isoja muutok­sia tulossa

Maail­man­laa­jui­sesti toimiva kaapeli- ja valo­kui­tua­lan yritys Nexans ilmoitti marras­kuussa 2022 tehneensä Reka Kaape­lin osak­kei­den osto­so­pi­muk­sen Reka Industrial ‑konser­nin kanssa.

Nexans ostaa Reka Kaape­lin 53 miljoo­nan euron hinnalla. Kaupan odote­taan saavan viran­omais­ten hyväk­syn­nän vuoden 2023 ensim­mäi­sellä puoliskolla.

– Odotuk­set ovat posi­tii­vi­set. Jatkossa on leveäm­mät hartiat toimia, pääluot­ta­mus­mies Riku-Petteri Soini­nen pohtii omis­ta­jan­vaih­dosta työn­te­ki­jöi­den näkökulmasta.

Odotuk­set ovat posi­tii­vi­set. Jatkossa on leveäm­mät hartiat toimia.

Reka Kaape­lin liike­vaih­don odote­taan olevan vuonna 2022 noin 160 miljoo­naa euroa. Nexans toimii 42 maassa ja sen liike­vaihto oli vuonna 2021 yli 6 miljar­dia euroa.

Toinen muutos liit­tyy Reka Kaape­lin toimi­paik­koi­hin. Alku­pe­räi­sen Hyvin­kään tehtaan toimin­not ovat siir­ty­mässä Riihi­mäen tehtaalle. Näillä näky­min muutto valmis­tuu kesällä 2024.

– Se on tosi iso rypis­tys, Soini­nen sanoo.

Tehtai­den välillä on noin 20 kilo­met­riä. Tällä hetkellä on selvi­tyk­sessä, miten Riihi­mäen tehtaan julki­sen liiken­teen yhteyk­siä saatai­siin paran­net­tua, kun toimi­pai­kan työn­te­ki­jä­määrä kasvaa.