Kari Hyytiä: Koulutus mukaan yritysten strategioihin

TEKSTI KARI HYYTIÄ
KUVA KITI HAILA

Suomen väestön vanhe­tessa siirtyy paljon osaamista pois työelä­mästä, mikä aiheuttaa laaja­mit­taista osaaja­pulaa. Samaan aikaan koetamme saada teknisten alojen vetovoimaa paran­nettua kaikin keinoin. Tekno­lo­gia­teol­li­suus on lähes­tynyt omilla lähet­ti­läil­lään perus­kou­luja, ja kemian­teol­li­suus on löytänyt sopimus­pöy­däs­sään uuden oppiso­pi­mus­mallin, jonka avulla nuoria tulevia ammat­ti­laisia pyritään rekrytoimaan.

Osaaja­pula on todel­lista, sillä synty­vyys Suomessa ei riitä katta­maan vajetta. Samalla kamppai­lemme töiden ja tekijöiden kohtaanto-ongel­mien kanssa. On kiinnos­tavaa seurata, miten esimer­kiksi Kajaa­nissa Otanmäen kylällä toimiva Skoda Trans­tech onnistuu koulut­taes­saan filip­pii­ni­läisiä hitsareiksi.

Oma koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ei pysty tuotta­maan nykyi­sel­lään riittä­västi osaajia vasta­maan teolli­suuden tarpeita. Ammatil­lisen koulu­tuksen reformin yhtenä tarkoi­tuk­sena oli mieles­täni kehittää oppivaa organi­saa­tiota, jossa opitaan aidossa työympä­ristössä koko työyh­teisön ohjauksessa.

Erityi­sesti olen huolis­sani suoma­laisten oppimis­tason laskusta, josta Pisa-tutki­musten tulokset kertovat. Koulu­tuksen resurssit, joista on vuosien saatossa voimak­kaasti leikattu, eivät palaudu entisel­leen hetkessä, jos koskaan. Teolli­suus­liitto haluaa omalla panok­sel­laan turvata opetuksen resurs­seja niin lähio­pe­tuk­sessa kuin teoriao­pe­tuk­sessa. Samalla on myös turvat­tava jatkuvan oppimisen mahdol­li­suudet ja kehit­ty­minen koko työuran varrella.

Osaaja­pula on todel­lista, sillä synty­vyys Suomessa ei riitä katta­maan vajetta.

Oma viestini yritysten suuntaan on, että koulutus otettai­siin vahvasti mukaan yritysten strate­gioihin. Yrityk­sellä on vastuu henki­löstön kehit­tä­mi­sestä ja osaamisen turvaa­mi­sesta lyhyellä ja pitkällä aikavä­lillä. Oppivalla organi­saa­tiolla kehite­tään tuotta­vuutta sekä kilpai­lu­kykyä, mikä parantaa myös töiden vetovoimaa.

Eduskun­ta­vaa­lien lähes­tyessä olen huolis­sani ammatil­li­sesta koulu­tuksen rahoi­tuk­sesta. Toivot­ta­vasti koulu­tuk­seen panos­ta­mista pidetään pitkän ajan sijoi­tuk­sena, kun Suomen taloutta pyritään laitta­maan kuntoon. Toivot­ta­vasti koulu­tuksen ja ammatil­lisen koulu­tuksen kunnian­pa­lautus toteu­te­taan osana kilpai­lu­kyvyn ylläpi­tä­mistä, ja käden­tai­tojen opetusta arvos­te­taan tasaver­tai­sesti lukio-opetuksen kanssa. Vaalien alla on syytä muistaa, mitä koulu­tuksen leikkaukset ovat merkin­neet. Nyt tarvi­taan rahoitus, jolla turva­taan ammatil­lisen koulu­tuksen järjes­tä­minen 10–15 vuodeksi.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton ammatil­lisen koulu­tuksen asiantuntija.