Kari Hyytiä: Koulu­tus mukaan yritys­ten strategioihin

Suomen väes­tön vanhe­tessa siir­tyy paljon osaa­mista pois työelä­mästä, mikä aiheut­taa laaja­mit­taista osaa­ja­pu­laa. Samaan aikaan koetamme saada teknis­ten alojen veto­voi­maa paran­net­tua kaikin keinoin. Tekno­lo­gia­teol­li­suus on lähes­ty­nyt omilla lähet­ti­läil­lään perus­kou­luja, ja kemian­teol­li­suus on löytä­nyt sopi­mus­pöy­däs­sään uuden oppi­so­pi­mus­mal­lin, jonka avulla nuoria tule­via ammat­ti­lai­sia pyri­tään rekrytoimaan.

Osaa­ja­pula on todel­lista, sillä synty­vyys Suomessa ei riitä katta­maan vajetta. Samalla kamp­pai­lemme töiden ja teki­jöi­den kohtaanto-ongel­mien kanssa. On kiin­nos­ta­vaa seurata, miten esimer­kiksi Kajaa­nissa Otan­mäen kylällä toimiva Skoda Trans­tech onnis­tuu koulut­taes­saan filip­pii­ni­läi­siä hitsareiksi.

Oma koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ei pysty tuot­ta­maan nykyi­sel­lään riit­tä­västi osaa­jia vasta­maan teol­li­suu­den tarpeita. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min yhtenä tarkoi­tuk­sena oli mieles­täni kehit­tää oppi­vaa orga­ni­saa­tiota, jossa opitaan aidossa työympä­ristössä koko työyh­tei­sön ohjauksessa.

Erityi­sesti olen huolis­sani suoma­lais­ten oppi­mis­ta­son laskusta, josta Pisa-tutki­mus­ten tulok­set kerto­vat. Koulu­tuk­sen resurs­sit, joista on vuosien saatossa voimak­kaasti leikattu, eivät palaudu enti­sel­leen hetkessä, jos koskaan. Teol­li­suus­liitto haluaa omalla panok­sel­laan turvata opetuk­sen resurs­seja niin lähio­pe­tuk­sessa kuin teoriao­pe­tuk­sessa. Samalla on myös turvat­tava jatku­van oppi­mi­sen mahdol­li­suu­det ja kehit­ty­mi­nen koko työuran varrella.

Osaa­ja­pula on todel­lista, sillä synty­vyys Suomessa ei riitä katta­maan vajetta.

Oma vies­tini yritys­ten suun­taan on, että koulu­tus otet­tai­siin vahvasti mukaan yritys­ten stra­te­gioi­hin. Yrityk­sellä on vastuu henki­lös­tön kehit­tä­mi­sestä ja osaa­mi­sen turvaa­mi­sesta lyhyellä ja pitkällä aika­vä­lillä. Oppi­valla orga­ni­saa­tiolla kehi­te­tään tuot­ta­vuutta sekä kilpai­lu­ky­kyä, mikä paran­taa myös töiden vetovoimaa.

Edus­kun­ta­vaa­lien lähes­tyessä olen huolis­sani amma­til­li­sesta koulu­tuk­sen rahoi­tuk­sesta. Toivot­ta­vasti koulu­tuk­seen panos­ta­mista pide­tään pitkän ajan sijoi­tuk­sena, kun Suomen taloutta pyri­tään lait­ta­maan kuntoon. Toivot­ta­vasti koulu­tuk­sen ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tus toteu­te­taan osana kilpai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mistä, ja käden­tai­to­jen opetusta arvos­te­taan tasa­ver­tai­sesti lukio-opetuk­sen kanssa. Vaalien alla on syytä muis­taa, mitä koulu­tuk­sen leik­kauk­set ovat merkin­neet. Nyt tarvi­taan rahoi­tus, jolla turva­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­mi­nen 10–15 vuodeksi.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton amma­til­li­sen koulu­tuk­sen asiantuntija.