Saako eläkettä vielä 2080-luvulla?

Nuoret työssäkäyvät eivät juuri pohdi eläkeasioita. Syy tähän on raadollinen.

– Monet nuoret sanovat, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo.

Syynä nuorten näkemykseen ei ole huoli eläkeiän nostosta. Nuoret uskovat, että heille ei riitä eläkkeitä.

Syyt pelkoon eivät ole tuulesta temmattuja. Suomen työeläkejärjestelmän toimivuus on neljän tukipilarin varassa. Näitä ovat työikäisten määrä, työeläkemaksut, talouskasvu ja eläkeyhtiöiden sijoitustuotot.

Kun jokin tukipilari heikkenee, järjestelmää voi vakauttaa vahvistamalla toisia tukipilareita. Pitkällä aikajänteellä kaikissa näissä tukipilareissa on heikkouksia.

Suomessa jokainen työssäkäyvä maksaa eläkemaksujen kautta nykyisten eläkeläisten työeläkkeitä. Siksi jokaisen työssäkäyvän mahdollisuus saada eläkkeitä riippuu siitä, että uusia työläisiä tulee riittävästi.

Suomessa syntyvyys on kuitenkin ollut alhaista jo pitkään eikä maahanmuuttajia ole saatu Suomeen riittävästi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa onkin vuonna 2050 vähemmän työllisiä kuin nykyisin.

Ensimmäisessä pilarissa näkyy siis halkeamia.

Monet nuoret sanovat, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle.

Työeläkemaksuja maksavat kaikki työssäkäyvät sekä heidän työnantajansa. Viime vuonna työeläkemaksun suhde yksityisellä sektorilla työskentelevän henkilön palkkaan oli yhteensä 24,85 prosenttia.

Se on niin suuri osuus, että varsinkin työnantajajärjestöjen arvion mukaan se heikentää yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Eläkemaksujen nousuvaraa ei siis juuri ole.

Toinen pilari näyttää taipuvan.

Talouskasvu on mittari, joka paremman mittarin puutteessa on valittu kuvaamaan palkkakehitystä ja tuottavuuden kasvua. Jos työeläkemaksuja ei haluta korottaa eikä työllisiä tule nykyistä enempää, täytyy nykyisille työntekijöille maksaa enemmän, jotta eläkemaksutuloa kertyisi enemmän.

Euroopan osalta talouskasvun on arveltu olevan lähivuosina vaisua. Lisäongelmia ovat aiheuttaneet Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama inflaatio, joka vienee euroalueen taantumaan.

Kolmas pilarikin näyttää siis arveluttavalta.

Neljäs pilari vaikuttaa pintatarkastelun perusteella hyvältä. Eläketurvakeskuksen (ETK) viimeisimmän laskelman mukaan merkittäviä paineita eläkemaksujen nostamiseen ei ole ennen 2050-lukua, jos sijoitustuotot pysyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana vuosittain 2,5 prosentissa ja sen jälkeen 3,5 prosentissa.

Toisaalta jos sijoitustuotot jäävät matalammaksi jo seuraavien lähivuosien ajan, eläkemaksuja täytyy korottaa ehkä jo 2020-luvulla.

ETK varoittikin lokakuussa, että eläkejärjestelmän toimivuus on jatkossa entistä riippuvaisempi sijoitustuotoista.

Syitä eläkejärjestelmän kehittämiseen siis riittää.

Onko kiirettä vai ei?

Meillä työeläkemaksuista pieni osa menee rahastoihin. Rahastojen varoja käytetään vuosittain hieman nykyisten eläkkeiden maksamiseen.

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa.

– Suomen työeläkejärjestelmä on arvioitu viidenneksi parhaaksi kestävyydeltään ja luotettavuudeltaan, kertoo Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi.

Lumijärven mielestä kansainväliset vertailut sekä ETK:n lokakuinen laskelma osoittavat, että työeläkejärjestelmän kehittämiseen ei ole suurta tarvetta ainakaan ennen 2030-lukua.

Lumijärvi lähtisi parantamaan työeläkejärjestelmän kestävyyttä työurien pidentämisestä. Ei eläkeikää nostamalla, vaan varmistamalla, että töissä ollaan eläkeikään asti. Käytännössä nämä toimet voisivat olla kuntoutustoiminnan ja työhyvinvoinnin tukemista.

Suomen työeläkejärjestelmä on arvioitu viidenneksi parhaaksi kestävyydeltään ja luotettavuudeltaan.

Lumijärvi muistuttaa, että erilaisilla työhyvinvoinnin toimilla on jo saatu nostettua eläköitymisikää. Myös työllisyysasteen nostamisen toimet saavat häneltä kannatusta.

– Tällaisista pienistä puroista tulee ehkä tarpeeksi vaikutusta, jotta eläkemaksuja ei tarvitse korottaa.

ETK HALUAA KEHITTÄÄ

ETK:ssa laajempia uudistumistarpeita nähdään monestakin syystä.

– Ei ole realistista olettaa, että työllisten määrä kasvaisi. Vaikka kuinka paljon työllisyysastetta parannettaisiin, emme saisi tulevaisuudessa kuin suurin piirtein nykyisen määrän työllisiä, ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto kertoo.

Nähtävillä ei ole, että tuottavuus kasvaisi niin paljon, että yritykset voisivat korottaa palkkoja merkittävästi. Siksi työeläkevakuutuksista saatava maksutulokin kasvanee vaatimattomasti.

– Työnantajat ja palkansaajat eivät näytä haluavan kasvattaa työeläkemaksujen osuutta palkoista.

Eläkkeelle siirtymisen ajankohtaakaan ei olla Kauton mielestä valmiita siirtämään merkittävästi kauemmaksi.

– Kun ei ole halua heikentää työeläke-etuuksia ja ei ole kovin suuria haluja korottaa työeläkemaksuja, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa eläkeyhtiöiden hallinnoimia työeläkevaroja ja niille saatavaa tuottoa. Nykysäännöillä niitä ei kuitenkaan pystytä hirveästi kasvattamaan.

RISKIT LISÄÄNTYISIVÄT

Sijoitusriskin nostaminen saa kannatusta muualtakin.

– Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntely rajoittaa liian paljon. Sääntelyä pitäisi keventää siten, että ei tarvitsisi varoa niin paljon tuoton vaihtelua lyhyellä aikavälillä, kertoo työeläkejärjestelmää tutkinut Helsingin taloustieteen professori Niku Määttänen.

Toisaalta vakavaraisuussääntöjen poistaminen lisäisi riskejä. Siksi Teollisuusliiton Lumijärvi ei siitä innostu.

– Vakaa ja tasainen tuotto sijoituksissa on parempi kuin pikavoitot riskisijoituksilla.

Myös ETK:n Kautto myöntää, että korkeampia tuottoja varten pitäisi nostaa riskitasoa. Jos maailmantalous sakkaisi, jäisivät tuotot saamatta.

Professori Määttänen ehdottaa rönsyjen karsimista työeläkejärjestelmästä. Ensimmäisenä hän poistaisi eläkkeen kertymisen korkeakoulututkinnosta.

– Se on todella perusteeton tulonsiirto. Kaikki joutuvat maksamaan sen aiheuttamia kustannuksia, mutta siitä hyötyvät hyvätuloiset.

Vakaa ja tasainen tuotto sijoituksissa on parempi kuin pikavoitot riskisijoituksilla.

Myös toisen asteen tutkinnosta kertyy eläkettä, mutta vähemmän kuin korkeakoulututkinnosta.

Toinen työeläkejärjestelmän kummallisuus on Määttäsen mielestä se, että ansiosidonnaisesta työttömyydestä kertyy eläkettä.

– Näillä muutoksilla saataisiin jo hieman eläkejärjestelmän kustannuksia alas.

Teollisuusliiton Lumijärvi muistuttaa, että eläkkeen kertyminen tutkinnoista ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ovat eläkeneuvotteluissa sovittuja ja saavutettuja asioita, joilla on tarkoitus turvata eläkkeen kertyminen ajalta, jolloin ei tilapäisesti ole työansioita.

– En kutsuisi näitä rönsyiksi. Työttömyyshän on otettu huomioon aikaisemminkin. Keski- ja perusasteelta mennään työhön nuorempana kuin korkea-asteelta. Tämän korvauksen on ajateltu vähän tasaavan eroa elinikäisessä kertymässä.

ONKO ELÄKETASO OIKEA?

Suurten sukupolvien työurat ovat olleet varsin vakaita, minkä ansiosta keskimääräiset eläkkeet ovat kasvaneet jatkuvasti. Suuntaus on luultavasti sama jatkossakin.

Määttäsen mielestä pitäisi keskustella siitä, mikä on sopiva koko työeläkejärjestelmälle ja sitä kautta maksettaville eläkkeille. Esimerkiksi nuoret tarvitsevat usein perhettä perustaessa lainaa asuntoa ja autoa varten.

– Voisi olla järkevämpää, että kaikilla olisi matalammat eläkemaksut ja myöhemmin pienemmät eläkkeet. Vaarana on, että jotkut maksavat nuorena kovia eläkemaksuja juuri silloin, kun on omassa taloudessa tiukinta.

Määttänen muistuttaa, että monet eläkkeellä olevat ovat maksaneet asuntolainansa pois ja voivat muuttaa pienempään asuntoon. Tällöin nykyistä pienempikin eläketaso voisi riittää riittävään elintasoon.

– Pitäisi miettiä mikä on ihmisten hyvinvoinnin kannalta sopiva eläkkeiden ja eläkemaksujen taso useimmille.

SUKUPOLVIEN KAHNAUS

Työeläkejärjestelmä kohtelee eri sukupolvia eri tavalla.

Nykyään yksityisen sektorin työntekijöiden palkasta otetaan eläkemaksuja vajaa 25 prosenttia. 1980-luvun puolessavälissä maksut olivat noin 12 prosenttia palkasta. 1970-luvun puoliväliin maksut olivat noin kuusi prosenttia.

Nykyisten työläisten tulevia eläke-etuuksia myös leikattiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Uudistuksessa nostettiin eläkeikää ja poistettiin työuran loppuvuosien niin sanottu superkarttuma.

Ei olekaan ihme, että nuoret suhtautuvat eläkkeisiin varautuneesti. Samaan aikaan nuoret ovat joutuneet kokemaan työelämän epävarmuuden.

– Viime vuosikymmenien aikana on nähty, että nuoremmat sukupolvet eivät enää nouse vanhempiaan vauraammiksi. Edes hyvä koulutus ei tuota enää automaattisesti parempaa toimeentuloa, Teollisuusliiton Anttila kertoo.

Tämä näkyi liiton vuonna 2020 tekemästä jäsentutkimuksestakin.

– Mitä vanhempi ikäluokka, sitä todennäköisemmin he olivat tehneet työuran yhdellä työnantajalla. Ja mitä nuoremmista oli kyse, sitä useampia lyhyitä työsuhteita heillä oli ollut.

Anttila suhtautuisikin vakavasti nuorten työssäkäyvien huoleen eläkkeelle pääsemisestä. Siksi työntekijäjärjestöt haluavat olla aktiivisesti mukana eläkejärjestelmän kehittämisessä.