”Opin esimerkiksi sen, että kun työnantajan kanssa neuvottelee, niin täytyy kuunnella asioista molemmat puolet”, Markus Laukkanen sanoo.

”Tes-simulaa­tiossa väännet­tiin pari päivää – toden­tun­tuinen harjoitus”

8.12.2022

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

MARKUS LAUKKANEN

Pääluot­ta­mus­mies, telineasentaja
KSPT-Insula­tion Oy
Jyväs­kylä
Eristys­pel­ti­sep­pien ao. 155

Yksi hyödyl­li­sim­mistä harjoi­tuk­sista Murikka-opiston Muutoksen eväät – kolmen kuukauden kurssilla oli Markus Laukkasen mielestä tes-simulaatio. Siinä opiske­lijat jäljit­te­livät mahdol­li­simman tarkoin työeh­to­so­pi­muk­sesta käytäviä neuvotteluja.

– Osa meistä edusti työnan­tajaa, osa työnte­ki­jöitä. Minun roolini oli työnte­ki­jä­puolen lakimies. Yritet­tiin sopia palkoista ja muista työeh­doista, ja pari päivää siinä väännettiin.

Teolli­suus­liiton toimis­tolta harjoi­tuk­seen osallistui muun muassa monet tes-neuvot­telut läpi tahkonnut työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen. Opettaja Marjo Nurmi julkaisi välillä kirjoit­ta­miaan ”lehti­jut­tuja” neuvot­te­lujen etene­mi­sestä, joten neuvot­te­lijat saivat kokea myös julki­suuden painetta.

– Oli hyvin toden­tun­tuinen harjoitus. Siinä oppi esimer­kiksi sen, että kun työnan­tajan kanssa neuvot­telee, niin täytyy kuunnella asioista molemmat puolet. Sovussa saatiin lopulta ratkaisu aikaan.

Myös kurssiin kuuluva lopputyö on antanut Laukka­selle tukea luotta­mus­teh­tävän hoita­mi­sessa. Hän toimii toista kauttaan pääluot­ta­mus­mie­henä pelti- ja teolli­suuse­ris­ty­salan työeh­to­so­pi­musta noudat­ta­vassa KSPT-Insula­tio­nissa, ja loppu­työn aiheena oli paikal­lisen sopimisen käytännöt sopimusalalla.

– Soittelin peltialan muita pääluot­ta­mus­miehiä läpi ja kyselin, millaisia sopimuksia he ovat tehneet. Tein vajaat kymmenen puhelin­haas­tat­telua. Tämähän on aika pieni sopimusala, niin siinä jo tuli aika kattavasti.

Kävi ilmi, että alalla käytännöt vaihte­livat laidasta laitaan. Eräissä yrityk­sissä paikal­lista sopimista ei ollut lainkaan, toisissa paljonkin.

– Ei se yleensä luotta­mus­mie­histä kiinni ollut vaan työnan­ta­jasta. Toimi­tus­joh­taja usein on selit­tävä tekijä siinä, onko paikal­lista sopimista vai ei, Laukkanen tiivistää loppu­työnsä tuloksia.

KSPT-Insula­tio­nissa on tehty paikal­linen sopimus työaikapankista.

– Se oli vakiin­tu­neena käytän­tönä meillä jo aiemmin, mutta ei kirjat­tuna paperille. Kirjoitin sopimus­luon­noksen, ja se meni työnan­ta­jalle läpi käytän­nössä sellaisenaan.

Kurssi pidet­tiin korona­ke­väänä 2020. Opiske­lijat olivat fyysi­sesti Murikassa, mutta omissa huoneis­saan ja kontak­tissa video­yh­teyden välityk­sellä. Poikkeus­jär­jes­te­lyistä huoli­matta keskus­te­luja käytiin runsaasti, ja niiden myötä Laukka­sella syttyi uuden­lainen kipinä edunval­von­taan ja poliit­ti­seenkin vaikuttamiseen.

– Ennen politiikka ei kiinnos­tanut minua, mutta kurssilla oli valveu­tu­nutta porukkaa. Jutel­tiin asioista, minä kyselin ja sain vastauksia ja tietoa.