Marko Käpynen (vasemmalla), Tellervo Sirviö ja Akseli Palojärvi osallistuivat Paikallinen sopiminen ja neuvottelutaito -kursseille Oulussa 28.-30.10.2022.

Neuvottelemaan oppii vain neuvottelemalla – myös inhimillinen yhteys vastapuoleen tärkeää

TEKSTI ANTTI GOMAN
KUVAT VESA RANTA

Työpaikkojen neuvotteluissa korostuvat käytännön taidot, tiedonhankinta ja inhimillinen yhteys vastapuolen kanssa. Teollisuusliiton Pohjois-Suomen alueen luottamushenkilöt hioivat neuvottelutaitojaan Oulussa lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

– Asiat henkilöityvät väkisin, kun ihmiset neuvottelevat, sanoo Kraton Chemicalin Oulun tehtaan pääluottamusmies Marko Käpynen. Parhaimmillaan henkilösuhteet työnantajaan ovat luontevat, ja yhteys toimii mutkattomasti. Sitten on ollut niitäkin johtajia, joiden kanssa on tuntunut siltä kuin seinälle puhuisi.

– Yksin ei voi neuvotella, Käpynen sanoo.

Hyvän neuvottelusuhteen luominen edellyttää, että molemmilla puolilla on siihen halua ja kykyä. Lisäksi vaaditaan oikeaa otetta.

– Neuvottelutilanteessa tarvitaan inhimillistä yhteyttä. Ilman sitä ei ole neuvottelua, sanoo pääluottamusmies Tellervo Sirviö. Hän työskentelee Darekonin Haapaveden tehtaalla, joka tekee elektroniikan alihankintaa teollisuudelle.

Koulutuksessa oppii paljon uutta ja saa neuvottelutaitoja myös elämää varten.

Sirviö kertoo menevänsä neuvotteluihin aina työntekijöiden edustajana mutta ilman sen kummempaa roolia.

– En mene esittämään omia ajatuksiani vaan sen, mitä on yhdessä päätetty. Olen kuitenkin oma itseni.

Myös Akseli Polojärvi on sitä mieltä, ettei neuvotteluissa voi esittää mitään muuta kuin on. Hän toimii varapääluottamusmiehenä Pölkky Oy:n Taivalkosken tehtaalla. Polojärvi ei ole vielä edustanut työntekijöitä pääneuvottelijana, mutta pitää valmistautumista tärkeänä.

– Koulutuksessa oppii paljon uutta ja saa neuvottelutaitoja myös elämää varten.

Ryhmissä ratkottiin kuvitteellisten yritysten ongelmia.

KÄYTÄNTÖ OPETTAA

Teollisuusliiton Pohjois-Suomen alueen pääluottamusmiehet kertasivat paikallisen sopimisen kiemuroita ja hioivat neuvottelutaitojaan Oulussa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Koulutuksen parasta antia olivat useimpien mielestä ryhmätyöt, joissa harjoiteltiin käytännön neuvottelutilanteita pöydän eri puolilla.

Käpynen sanoo kehittyneensä neuvottelijana valtavasti kymmenessä vuodessa.

– Minulle on sanottu, että olen temperamenttinen tyyppi ja kiihdyn hetkessä nollasta sataan. Olen oppinut hillitsemään tätä ominaisuutta. Jos neuvottelut alkavat mennä niin sanotusti vihkoon, sanon, että jatketaan tästä ensi kerralla.

Jos neuvottelut alkavat mennä niin sanotusti vihkoon, sanon, että jatketaan tästä ensi kerralla.

Sirviö pitää itseään rauhallisena ja ratkaisukeskeisenä. Sirviö korostaa, ettei riitaa haastamalla voita mitään, vaan asiat pitää ratkaista muilla tavoilla.

Käpysellä on takanaan kova neuvotteluputki, sillä Kratonin tehtaalla siirryttiin metsäteollisuuden työehtosopimuksesta kemian alan tessiin. Tiukimman tulkinnan mukaan muutos olisi tarkoittanut ylimmässä palkkaluokassa jopa 20 000 euron laskua vuosiansioihin.

– Onneksi työnantaja ymmärsi tilanteen, ja olemme alustavasti sopineet asioista. Neuvottelut jatkuvat edelleen, ja molemmilla on yhteinen tavoite, että sama ansiotaso ja työehdot säilyvät.

Hän haluaa kiittää erikseen Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokasta ja aluetoimitsija Asko Alasalmea, joista oli suuri apu neuvottelujen taustatukena.

Ryhmätyöt olivat useimpien mielestä kurssin parasta antia. Kuvassa ovat Esa Enilahti (vasemmalla), Tellervo Sirviö, Mallu Pollari ja Janne Leinonen.

PORUKAN TUKI TÄRKEINTÄ

Kaikki luottamushenkilöt sanovat, että neuvottelussa pitää olla varma oman porukan tuesta. Jos keskusteluissa tulee vastaan isoja uusia asioita, pitää ottaa tauko ja kysyä muiden mielipidettä. Pienistä asioista, kuten kahviautomaatin paikasta, pitää pystyä päättämään itse senkin uhalla, että saa haukut työkavereilta.

Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus työpaikan ilmapiirille ja neuvotteluyhteydelle.

– Hyvä esimerkki on firman yhteinen sählyvuoro. Siinä oppi tuntemaan toimihenkilöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Käpynen sanoo.

Sirviö kertoo, että työntekijät arvostavat työnantajan järjestämää tyky-toimintaa ja osallistuvat siihen mielellään. Sillä on positiivinen vaikutus työpaikan ilmapiiriin.

Työväen sivistysliiton kouluttaja Jari Toivo.

“USKALLA NEUVOTELLA”

Työväen sivistysliiton kouluttaja Jari Toivo korostaa uskallusta ja aloitteellisuutta. Neuvotteluja kannattaa käydä myös pienistä asioista.

– Toimitusjohtajan huoneeseen ei mennä kovin helposti, mutta on hyvä muistaa, ettei työnantaja päätä asioista yksin.

Vähintään yhtä tärkeää on tiedonhaku ja valmistautuminen. Luottamushenkilöiden pitäisi ottaa taustatyölle aikaa, sillä tieto lisää valmiuksia argumentoida uskottavasti ja saavuttaa hyvä lopputulos.

Tärkeintä on kuitenkin harjaantuminen.

– Neuvottelemaan ei opi kuin neuvottelemalla.

Pienryhmissä harjoiteltiin käytännön neuvottelutilanteita eri tilanteissa ja rooleissa. Kuvassa ovat Akseli Palojärvi (vasemmalla), Pasi Länkinen, Jari Paldan, Arto Leiviskä, Heini Portimo ja kouluttaja Jari Toivo.

KESTÄVYYSLAJI

Sirviö muistuttaa, että työnantajalla on lopulta viimeinen sana siinä, miten työt järjestetään. Käpysellä on asiasta hieman eri näkemys:

– Jos ollaan isosta asiasta eri mieltä, pitää neuvotella vielä lisää ja katsoa, voitaisiinko asiaan saada muutoksia.

Diplomaattien mukaan neuvotteluja kannattaa jatkaa niin kauan kuin se on mahdollista. Lopputulos ei ole välttämättä kenenkään mieleen, mutta sen kanssa voi elää.

– Eikö se ole niin, että asiat ovat menneet ihan hyvin, jos lopputulos harmittaa kaikkia vähän, Käpynen sanoo.

 

Katso liiton koulutukset ja tapahtumat: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat