Palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta

– Kilpai­lu­kyky on viime vuosina paran­tunut. Suoma­laiset yritykset ovat pärjän­neet tarjous­kil­pai­luissa, ja tavarat käyvät kaupaksi, toteaa erikois­tut­kija Timo Eklund Teollisuusliitosta.

Tilastot kertovat, että Suomessa teolli­suuden tuotanto on kasvussa, yritykset jakavat merkit­täviä osinkoja ja työvoi­ma­kus­tan­nukset ovat nousseet hitaammin kuin keskei­sissä kauppakumppanimaissa.

– Työn hinnan vaimea kehitys suhteessa kilpai­li­ja­maihin on paran­tanut kustan­nus­kil­pai­lu­kykyä, kertoo ekono­misti Paavo Hurri Insinööriliitosta.

Teolli­suus­liitto ja Insinöö­ri­liitto järjes­tivät 14.10.2022 media­ti­lai­suuden, jossa käytiin läpi talouden tilan­ne­kuvaa ja näkymiä tilas­to­tiedon ja ennus­teiden pohjalta.

Ennus­teet kertovat, että euroa­lu­eella työvoi­ma­kus­tan­nukset ovat selvässä kasvussa.

Esimer­kiksi Alanko­maiden metalli- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­dessa on sovittu palkkojen nousevan 11 prosenttia kahdessa vuodessa. Menossa olevissa neuvot­te­luissa Saksassa liitot vaativat metal­li­teol­li­suu­teen 8 prosentin palkan­ko­ro­tusta vuoden sopimukseen.

Kilpai­lu­kyky on paran­tunut myös koronan aikana.

Korona­pan­de­mian alussa pohdit­tiin, miten yritykset selviävät hanka­lien aikojen yli. Teolli­suuden tilas­tojen perus­teella poikkeus­ajat päästiin yli menestyksekkäästi.

– Näillä mitta­reilla korona ei juuri­kaan näy. Kilpai­lu­kyky on paran­tunut myös koronan aikana, Hurri sanoo.

TEOLLISUUS PÄRJÄÄ KRIISIOLOISSAKIN

Tuotannon määrä on ollut selvässä kasvusuun­nassa, mutta määrän ennus­te­taan kääntyvän laskuun tämän vuoden aikana. Myös lyhytai­kaista taantumaa on ennustettu.

– Korkeasta lähtö­ta­sosta johtuen tilanne ei näytä muuttuvan hanka­laksi yritysten kannalta. Yrityk­sillä on paksut tilaus­kirjat ja tälläkin hetkellä tulee tilauksia, Eklund sanoo.

Olemassa olevan tiedon perus­teella ei voi olettaa, että mahdol­linen taantuma iskisi suoma­lai­seen teolli­suu­teen pahemmin kuin kilpailijamaissa.

– Kriisio­loissa suoma­lainen teolli­suus pärjää vähin­tään yhtä hyvin kuin kilpai­lijat, Eklund sanoo.

Muutkin maat tuntuvat vastaavan hintojen nousuun palkkojen nousulla.

Suomen teolli­suuden kilpai­lu­kyky on kunnossa ja palkat nousevat selvästi kauppa­kump­pa­ni­maissa, joten palkan­ko­ro­tus­varaa on myös Suomessa.

– Muutkin maat tuntuvat vastaavan hintojen nousuun palkkojen nousulla, joten palkan­ko­ro­tuk­silla ei ole suuresti kilpai­lu­ky­ky­vai­ku­tusta, Eklund sanoo.

Hintojen nousu eli inflaatio on tänä vuonna ollut nopeampaa kuin pitkään aikaan. Tilas­to­kes­kuksen mukaan kulut­ta­ja­hin­tojen vuosi­muutos oli syyskuussa 8,1 prosenttia. Samaan aikaan kulut­ta­jien luottamus on alamaissa muun muassa laskevan ostovoiman takia.

Nykyi­sessä tilan­teessa näyttää, että Suomessa palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta.

INFLAATIORISKIÄ EI PIDÄ LIIOITELLA

Palkka­maltin puolus­tajat katsovat, että tuntuvat palkan­ko­ro­tukset johtai­sivat hintojen yhä kiihty­vään kasvuun.

– Inflaa­tio­kierre on riski, joka pitää tiedostaa, mutta riskiä ei pidä liioi­tella. Inflaatio, joka nyt havai­taan, johtuu enemmän tarjon­ta­puolen tekijöistä, Hurri sanoo.

Julki­sissa keskus­te­luissa palkka­maltti tuntuu esiin­tyvän lääkkeenä tilan­tee­seen kuin tilan­tee­seen. Korona­vuonna 2020 riskinä nähtiin inflaa­tiolle käänteinen ilmiö deflaatio, eli hintojen lasku­kierre ja talouden pieneneminen.

Ei sitä kannata liioi­tella, että palkan­ko­ro­tukset menisivät suoraan hintoihin.

– Jos inflaa­tio­kier­tee­seen vasta­taan palkka­mal­tilla, vastat­tiinko deflaa­tion uhkaan korkeilla palkan­ko­ro­tuk­silla? Eklund kysyy.

Hintojen noususta puhut­taessa ei pitäisi tuijottaa vain palkkoihin. Venäjän aloit­tama hyökkäys­sota ja siihen liittyvä energia­kriisi on nyt keskeinen inflaa­tion kiihdyttäjä.

– Ei sitä kannata liioi­tella, että palkan­ko­ro­tukset menisivät suoraan hintoihin, Eklund sanoo.