Palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta

– Kilpai­lu­kyky on viime vuosina paran­tu­nut. Suoma­lai­set yrityk­set ovat pärjän­neet tarjous­kil­pai­luissa, ja tava­rat käyvät kaupaksi, toteaa erikois­tut­kija Timo Eklund Teollisuusliitosta.

Tilas­tot kerto­vat, että Suomessa teol­li­suu­den tuotanto on kasvussa, yrityk­set jaka­vat merkit­tä­viä osin­koja ja työvoi­ma­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet hitaam­min kuin keskei­sissä kauppakumppanimaissa.

– Työn hinnan vaimea kehi­tys suhteessa kilpai­li­ja­mai­hin on paran­ta­nut kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä, kertoo ekono­misti Paavo Hurri Insinööriliitosta.

Teol­li­suus­liitto ja Insi­nöö­ri­liitto järjes­ti­vät 14.10.2022 media­ti­lai­suu­den, jossa käytiin läpi talou­den tilan­ne­ku­vaa ja näky­miä tilas­to­tie­don ja ennus­tei­den pohjalta.

Ennus­teet kerto­vat, että euroa­lu­eella työvoi­ma­kus­tan­nuk­set ovat selvässä kasvussa.

Esimer­kiksi Alan­ko­mai­den metalli- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­dessa on sovittu palk­ko­jen nouse­van 11 prosent­tia kahdessa vuodessa. Menossa olevissa neuvot­te­luissa Saksassa liitot vaati­vat metal­li­teol­li­suu­teen 8 prosen­tin palkan­ko­ro­tusta vuoden sopimukseen.

Kilpai­lu­kyky on paran­tu­nut myös koro­nan aikana.

Koro­na­pan­de­mian alussa pohdit­tiin, miten yrityk­set selviä­vät hanka­lien aiko­jen yli. Teol­li­suu­den tilas­to­jen perus­teella poik­keus­a­jat pääs­tiin yli menestyksekkäästi.

– Näillä mitta­reilla korona ei juuri­kaan näy. Kilpai­lu­kyky on paran­tu­nut myös koro­nan aikana, Hurri sanoo.

TEOLLISUUS PÄRJÄÄ KRIISIOLOISSAKIN

Tuotan­non määrä on ollut selvässä kasvusuun­nassa, mutta määrän ennus­te­taan kään­ty­vän laskuun tämän vuoden aikana. Myös lyhy­tai­kaista taan­tu­maa on ennustettu.

– Korkeasta lähtö­ta­sosta johtuen tilanne ei näytä muut­tu­van hanka­laksi yritys­ten kannalta. Yrityk­sillä on paksut tilaus­kir­jat ja tällä­kin hetkellä tulee tilauk­sia, Eklund sanoo.

Olemassa olevan tiedon perus­teella ei voi olet­taa, että mahdol­li­nen taan­tuma iskisi suoma­lai­seen teol­li­suu­teen pahem­min kuin kilpailijamaissa.

– Krii­sio­loissa suoma­lai­nen teol­li­suus pärjää vähin­tään yhtä hyvin kuin kilpai­li­jat, Eklund sanoo.

Muut­kin maat tuntu­vat vastaa­van hinto­jen nousuun palk­ko­jen nousulla.

Suomen teol­li­suu­den kilpai­lu­kyky on kunnossa ja palkat nouse­vat selvästi kaup­pa­kump­pa­ni­maissa, joten palkan­ko­ro­tus­va­raa on myös Suomessa.

– Muut­kin maat tuntu­vat vastaa­van hinto­jen nousuun palk­ko­jen nousulla, joten palkan­ko­ro­tuk­silla ei ole suuresti kilpai­lu­ky­ky­vai­ku­tusta, Eklund sanoo.

Hinto­jen nousu eli inflaa­tio on tänä vuonna ollut nopeam­paa kuin pitkään aikaan. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan kulut­ta­ja­hin­to­jen vuosi­muu­tos oli syys­kuussa 8,1 prosent­tia. Samaan aikaan kulut­ta­jien luot­ta­mus on alamaissa muun muassa laske­van osto­voi­man takia.

Nykyi­sessä tilan­teessa näyt­tää, että Suomessa palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta.

INFLAATIORISKIÄ EI PIDÄ LIIOITELLA

Palk­ka­mal­tin puolus­ta­jat katso­vat, että tuntu­vat palkan­ko­ro­tuk­set johtai­si­vat hinto­jen yhä kiih­ty­vään kasvuun.

– Inflaa­tio­kierre on riski, joka pitää tiedos­taa, mutta riskiä ei pidä liioi­tella. Inflaa­tio, joka nyt havai­taan, johtuu enem­män tarjon­ta­puo­len teki­jöistä, Hurri sanoo.

Julki­sissa keskus­te­luissa palk­ka­maltti tuntuu esiin­ty­vän lääk­keenä tilan­tee­seen kuin tilan­tee­seen. Koro­na­vuonna 2020 riskinä nähtiin inflaa­tiolle kään­tei­nen ilmiö deflaa­tio, eli hinto­jen lasku­kierre ja talou­den pieneneminen.

Ei sitä kannata liioi­tella, että palkan­ko­ro­tuk­set meni­si­vät suoraan hintoihin.

– Jos inflaa­tio­kier­tee­seen vasta­taan palk­ka­mal­tilla, vastat­tiinko deflaa­tion uhkaan korkeilla palkan­ko­ro­tuk­silla? Eklund kysyy.

Hinto­jen noususta puhut­taessa ei pitäisi tuijot­taa vain palk­koi­hin. Venä­jän aloit­tama hyök­käys­sota ja siihen liit­tyvä ener­gia­kriisi on nyt keskei­nen inflaa­tion kiihdyttäjä.

– Ei sitä kannata liioi­tella, että palkan­ko­ro­tuk­set meni­si­vät suoraan hintoi­hin, Eklund sanoo.