Kari Hyytiä: Lukioon vai ammattikouluun?

TEKSTI KARI HYYTIÄ
KUVA KITI HAILA

Otsi­kon kysy­mys tulee esille aina perus­kou­lu­jen pääty­mi­sen jälkeen. Kysy­mystä kannat­taa pohtia hyvissä ajoin ennen koulu­jen päät­ty­mistä, sillä monelle nuorelle valinta on vaikea: mitä aion tehdä isona ja mikä ala minua kiinnostaa?

Lukio on viime aikoina ollut selvästi houkut­te­le­vampi opis­ke­lu­paikka kuin teknii­kan alojen amma­til­li­nen koulu­tus. Opot eli opinto-ohjaa­jat voivat olla koulu­tus­pai­kan valit­se­mi­sessa apuna, jos heillä on tarpeeksi taus­ta­tie­toa teknii­kan aloista. Kysy­mys kuuluu­kin, kuinka monella opolla on riit­tä­västi aikaa pereh­tyä eri vaihtoehtoihin?

Valin­taan kannat­taa syven­tyä vaka­vuu­della. Joka tapauk­sessa opis­kelu kannat­taa aina, valit­see kumman reitin hyvänsä. Jos haluaa työl­lis­tyä nopeasti, kannat­taa ehdot­to­masti valita amma­til­li­nen koulu­tus. Suomen väestö vanhe­nee, työvoi­ma­pula on todel­lista ja uusia osaa­jia tarvi­taan. Työl­lis­ty­mi­nen vaatii usein amma­til­li­sen perus­tut­kin­non, joka mahdol­lis­taa parem­man kiin­nit­ty­mi­sen työelämään.

Lukio­reitti kannat­taa valita, jos luke­mi­nen kiin­nos­taa enem­män kuin käytän­nön alat. Lukion suorit­ta­mi­nen kestää kolme vuotta, minkä jälkeen on valin­nan paikka, mihin yliopis­toon tai korkea­kou­luun kannat­taa pyrkiä. Mais­te­riksi valmis­tu­mi­nen kestää aina­kin viisi vuotta edel­lyt­täen, että opin­not suju­vat mallik­kaasti. Tämän jälkeen on mahdol­li­suus siir­tyä työelä­mään, jos koulu­tusta vastaa­vaa työtä on tarjolla.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kiin­nos­ta­vuus on kiinni alan vetovoimatekijöistä.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen reitti on nopeampi. Perus­tut­kin­non suorit­ta­mi­nen vie kahdesta kolmeen vuotta, minkä jälkeen on mahdol­li­suus siir­tyä työelä­mään harjoit­te­le­maan. Tämän jälkeen on mahdol­lista opis­kella muun muassa oppi­so­pi­muk­sella, joka voidaan räätä­löidä työteh­tä­vän mukaan. Ammat­ti­koulu on mainio paikka, jos tietää mitä haluaa amma­tik­seen tehdä. Ammat­ti­kou­lusta on myös mahdol­li­suus jatkaa ammat­ti­kor­kea­kou­luun ja jopa yliopis­toon, joten ammat­ti­kou­lun valit­se­mi­nen ei vält­tä­mättä sulje pois myöhem­piä koulutusmahdollisuuksia.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kiin­nos­ta­vuus on kiinni alan veto­voi­ma­te­ki­jöistä. Meillä on ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä ja erityi­sesti työnan­ta­jien kanssa yhtei­nen tehtävä lisätä teol­li­suu­den ammat­tien veto­voi­maa. Teknii­kan alat tarjoa­vat hyvin moni­nai­sen osaa­mis­ken­tän ja ovat huomat­ta­vasti mainet­taan parem­pia aloja opis­kella ja työl­lis­tyä. Suomen kilpai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen ovat kiinni osaa­vista työntekijöistä.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton amma­til­li­sen koulu­tuk­sen asiantuntija.