Puur­taja-diplo­min saanut Sanna Kuivas­niemi on ammat­tio­sas­tonsa sydän ja moottori

SANNA KUIVASNIEMI

Koneen­hoi­taja Artekno Oy:ssä, pääluot­ta­mus­mies (2009–).
Artek­non Muovi­työn­te­ki­jöi­den ao. 508:n vara­pu­heen­joh­taja, talou­den­hoi­taja ja jäsenhuoltaja. 
Sai Teol­li­suus­lii­ton Puur­taja-diplo­min 1.6.2022.

Diplo­mi­ha­ke­muk­sen kirjoit­ta­nut ammat­tio­sas­ton puheen­joh­taja Pasi Kinnu­nen katsoi, että myös Kanga­sa­lan Artek­non korkea järjes­täy­ty­mi­saste, yli 90 prosent­tia, on pitkälti pääluot­ta­mus­mies Sanna Kuivas­nie­men ansiota.

– Kun meille tulee uusia työn­te­ki­jöitä, menen aina esit­te­le­mään itseni. Sitten kier­rän heidän kans­saan tehdasta ja kerron heille ammat­tio­sas­ton teke­mi­sistä, kertoo Kuivasniemi.

Artek­non Muovi­työn­te­ki­jät ao. 508 on työpaik­kao­sasto, johon kuuluu reilut 70 jäsentä. Näistä vajaat 50 on työn­te­ki­jöitä ja loput eläkeläisiä.

Koneen­hoi­ta­jana työs­ken­te­levä Kuivas­niemi ei tuputa ammat­tio­sas­ton ja Teol­li­suus­lii­ton jäsenyyttä.

– En ahdis­tele asian kanssa. Jos joku ei liity, niin sitten ei liity. Mutta toisaalta en auta YTK:n jäse­niä asioi­maan työk­kä­rin tai työt­tö­myys­kas­san kanssa.

Onkin osoit­tau­tu­nut merkit­tä­väksi asiaksi, että liiton jäse­net saavat luot­ta­mus­hen­ki­löiltä opas­tusta ”pape­ri­hom­missa” ja netin syöve­reissä. Varsin­kin ensi­ker­ta­lai­selle esimer­kiksi päivä­ra­ha­ha­ke­muk­sen täyt­tä­mi­nen ei ole aivan yksin­ker­tai­nen toimen­pide. On selvi­tet­tävä, mitä tietoja pitää toimit­taa, saako edel­li­sestä työt­tö­myys­kas­sasta kaikki tarpeel­li­set doku­men­tit ja niin edel­leen. Näissä asioissa koke­mus antaa varmuutta.

– Kyllä se on ollut iso myyn­ti­valtti, että tällaista apua on tarjolla, sanoo Kuivasniemi.

– Siinä tarvit­see paljon luot­ta­musta, kun tulee toiselta ihmi­seltä pyytä­mään neuvoa, ja sitten pank­ki­tun­nuk­silla mennään työk­kä­rin sivuille ja syöte­tään sinne kaikki omat tiedot perus­kou­lusta alkaen. Ja jos yhden kohdan täyt­tää väärin, voi olla, että päivä­raha jää siitä syystä saamatta.

VIESTINTÄALUSTANA ILMOITUSTAULUT

Artekno on vuonna 1953 perus­tettu suoma­lai­nen perhey­ri­tys, joka valmis­taa muovi­tuot­teita muun muassa lääke­teol­li­suu­delle. Tehtaita on kaksi, Kanga­salla ja Luopioi­sissa Pälkä­neellä. Työn­te­ki­jöitä on alle sata, mutta tuote­va­li­koima on laaja: siihen kuuluu esimer­kiksi elin­tar­vi­ke­pak­kauk­sia, kylmä- ja kuuma­pak­kauk­sia sekä koneissa käytet­tä­viä tekni­siä muovio­sia. Artekno tekee myös huone­ka­luja, Luopiois­ten tehtaassa sellais­ta­kin suoma­lai­sen muotoi­lun klas­sik­koa kuin pallotuolia.

Kasvok­kain kun tava­taan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluai­sitte, että me järkätään.

Kun työpaikka on pieni, vies­tintä hoituu parhai­ten perin­tei­sillä keinoilla. Ammat­tio­sas­ton ajan­koh­tai­set asiat jokai­nen voi Kanga­sa­lan tehtaassa käydä luke­massa kahdelta ilmoitustaululta.

– Face­book-ryhmä­kin meillä on, mutta se on aika hiljai­nen, ilmoi­tus­taulu on ensi­si­jai­nen kanava. What­sApp-ryhmän kautta osas­ton halli­tuk­sen kokous­kin saadaan pystyyn hyvin äkkiä ja päätök­set kerro­taan taululla, selvit­tää Kuivasniemi.

Vies­tit kulke­vat molem­piin suun­tiin, ja viisi­hen­ki­nen halli­tus saa osas­ton jäse­niltä palau­tetta, jonka pohjalta toimin­taa suunnitellaan.

– Kasvok­kain kun tava­taan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluai­sitte, että me järkä­tään. Yleen­sä­kin me yrite­tään olla lähellä jäsentä ja huoleh­tia siitä, että tieto kulkee ja toimin­taan on helppo osallistua.

RUOKATUNNILLE PITSAT AMMATTIOSASTON PIIKKIIN

Ammat­tio­sas­ton järjes­tä­miin tapah­tu­miin on kuulu­nut esimer­kiksi carting-ajoa ja saunail­toja. Osas­tolla oli aiem­min myös vaki­vuoro paikal­li­sella kuntosalilla.

– Kerran viikossa oli tunnin vuoro, ja puheen­joh­taja oli siellä ohjaa­jana. Siellä kävi sään­nöl­li­sesti 5–7 osal­lis­tu­jaa, mikä on meidän kokoi­selle osas­tolle ihan hyvin, sanoo Kuivasniemi.

Taan­noin vakuu­tus­yh­tiö Turvan edus­taja kävi Kanga­salla kerto­massa, mitä vakuu­tuk­sia Teol­li­suus­lii­ton jäse­nyy­teen sisältyy.

– Moni oli matka- ja tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sesta iloi­sesti yllät­ty­nyt. Ai jaa, onko minulla tällai­set­kin olemassa?

On tosi tärkeää, että ketään ei jätetä yksin teke­mään asioita eikä kukaan ole yksi­nään vastuussa kaikesta.

Rennom­man teke­mi­sen ja vaka­vam­man sisäl­lön lisäksi on syytä huoleh­tia perus­tar­peista – kylläi­nen jäsen on tyyty­väi­sempi kuin nälkäi­nen. Pikku­jou­luissa 2020 tilat­tiin työpai­kalle noutoruoat.

– Silloin oli koro­naa ollut jo melkein vuoden päivät ja kaikki jutut peruttu, niin oli kiva tehdä jotain yhteistä ja erilaista. Ruoka oli vielä hirmu hyvää.

Kulu­van kesän luova kokeilu on ammat­tio­sas­ton tarjoama ”kesä­pitsa”.

– Idea keksit­tiin halli­tuk­sen kokouk­sessa touko­kuussa. Työpai­kalla kiersi lista, johon jäse­net saivat kirjoit­taa oman tilauk­sensa. Ei siitä jäänyt monta nimeä puut­tu­maan. Pitsat toimi­tet­tiin ruokatunnille.

Osas­ton oman toimin­nan lisäksi jäse­niä rohkais­taan osal­lis­tu­maan liiton tapah­tu­miin, kuten Murikka-opis­ton koulu­tuk­siin. Eten­kin muksu­kurs­sit ja Next Step ‑kurssi ovat saaneet Artek­non väeltä hyvää palau­tetta. Kuivas­niemi on itse­kin ahkera Murikan-kävijä.

– Muri­kasta saa vertais­tu­kea. Siellä on kiva nähdä muita luot­tik­sia, sitten osaa suhteut­taa omaa työpai­kan tilan­netta siihen, miten muilla menee. Ja aina­han kurs­seilta jää tietoa takaraivoon.

”KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN TEKEMÄÄN ASIOITA”

Pääluot­ta­mus­mie­hen käytössä on Artek­non kokoi­sessa firmassa viikoit­tain kahdek­san luot­ta­mus­mies­tun­tia. Mutta kuten Puur­taja-diplo­min hake­mus­pe­rus­te­luissa mainit­tiin: Sanna Kuivas­niemi tekee työtä osas­ton jäsen­ten hyväksi ”tunteja katso­matta”. Tarvit­taessa hän hoitaa­kin asioita ja auttaa jäse­niä myös omalla ajallaan.

– Tutum­mat soit­ta­vat minulle kotiin­kin, ja se on ihan ok.

Puur­taja itse koros­taa kuiten­kin tiimi­työtä, joka ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sessa toimii mainiosti. Apua voi pyytää ja sitä myös saa.

– On tosi tärkeää, että ketään ei jätetä yksin teke­mään asioita eikä kukaan ole yksi­nään vastuussa kaikesta.

Työn­teon ja luot­ta­mus­teh­tä­vien ulko­puo­li­sessa elämässä Kuivas­nie­men kalen­teri täyt­tyy muun muassa mummai­lusta, eli pari­vuo­ti­aan lapsen­lap­sen kanssa viete­tystä ajasta, sekä ylei­sestä ”ulko­puu­hai­lusta”.

– Peru­noita ja pork­ka­noita kasvat­te­len. Vuoden verran on ollut koira, sen kanssa lenk­keil­lessä aika menee kivasti. Ja käsi­töitä teen, minkä ehdin, kuti­met ovat hyvin usein kädessä. Kyllä­hän minä sellai­nen touhui­lija olen vähän kaikessa.

PUURTAJA-DIPLOMI

• Diplo­milla osoi­te­taan arvos­tusta mitta­vasta urasta luot­ta­mus­teh­tä­vässä. Puur­taja-termi viit­taa ahke­raan, usein huomaa­mat­to­man­kin työn tekijään.
• Puur­taja on omilla teoil­laan kehit­tä­nyt ammat­tio­sas­ton tai työpai­kan toimin­taa ja innos­ta­nut uusia jäse­niä mukaan.
• Ammat­tio­sas­ton halli­tus voi esit­tää Puur­taja-diplo­mia vuosit­tain yhdelle jäsenelleen.
• Puur­taja palki­taan kunnia­kir­jalla ja 90 euron arvoi­sella lahja­kor­tilla liiton verk­ko­kaup­paan Soppiin.
  Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja