Mika Rantanen: Ilmaston lämpeneminen voimistaa helteitä

Kesän kynnyksellä iltapäivälehdissä odotetaan ensimmäistä hellepäivää kuin kuuta nousevaa. Kun helteet vihdoin saapuvat, niitä hehkutetaan lööpeissä kissan kokoisin kirjaimin. On käristyskupolia, helleinfernoa ja ties mitä. Kesällä suomalainen media elää sääuutisoinnista.

Helteen odottamisessa on jotain todella suomalaista. Sanalle “helle” ei ole edes mitään suoraa käännöstä muissa kielissä, ja helteen määritelmä sekin, 25,1 astetta, on käytössä lähinnä vain Suomessa.

Viime vuosina ilmastonmuutoksen pahentamat, ennätykselliset helleaallot ovat aiheuttaneet tukalaa säätä ympäri maailmaa: Länsi-Euroopassa 2019, Siperiassa 2020 ja Pohjois-Amerikan länsiosassa kesällä 2021. Tänä keväänä olemme jo saaneet lukea uutisista Intiassa ja Espanjassa esiintyneistä helleaalloista. Ja lisää helleuutisointia on varmasti tulossa kesän aikana.

Tällaiset erittäin voimakkaat helleaallot aiheuttavat suuria ongelmia monella yhteiskunnan osa-alueella. Riskiryhmiin kuuluvat voivat olla hengenvaarassa helleaallon pitkittyessä. On ongelmallista, että mediassa käytetään iloista kuvastoa voimakkaiden helleaaltojen yhteydessä, kuten auringonpalvojia tai vedessä leikkiviä lapsia. Tässä olisi parannettavaa myös Suomen mediassa.

Helleaaltoja on ollut aina ja ne kuuluvat oleellisena osana Suomen kesäilmastoon. Helleaallot aiheutuvat paikalleen jumiutuneesta suihkuvirtauksen aallosta, eli niin sanotusta sulkukorkeapaineesta. Tällöin samanlainen säätyyppi saattaa jatkua varsin pitkään, jopa useita viikkoja. Kun maaperä lämmön vaikutuksesta kuivuu, haihtuminen vähenee, ja lämpöenergiaa jää entistä enemmän lämpötilan nostamiseen. Tämä itseään ruokkiva noidankehä voimistaa helleaaltoja.

Helleaallot aiheutuvat paikalleen jumiutuneesta suihkuvirtauksen aallosta, eli niin sanotusta sulkukorkeapaineesta.

Kun ilmastomme lämpenee, siinä esiintyvät säätilanteet muuttuvat aiempaa lämpimämmiksi. Näin käy myös helleaalloille. Tutkijana olen huomannut, että ihmiset kysyvät usein, johtuiko tämä tai tämä helleaalto ilmastonmuutoksesta. Mutta helleaallot tai mitkään muutkaan sääilmiöt eivät suoranaisesti aiheudu tai johdu ilmastonmuutoksesta, vaan ovat mahdollisesti sen voimistamia. On sanottu, että nykyilmastossa jokainen helleaalto on ilmastonmuutoksen pahentama.

Yksi nopeasti kehittyvä ilmastotieteen haara on niin sanottu attribuutiotiede, joka pyrkii määrittämään ilmastonmuutoksen vaikutusta erilaisissa äärisääilmiöissä. Hiljattain julkaistun attribuutiotutkimuksen mukaan Intian ja Pakistanin helleaalto tänä keväänä oli noin 30 kertaa todennäköisempi ja noin asteen lämpimämpi verrattuna esiteolliseen aikaan, eli tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Ilmastonmuutos teki siis helleaallosta aiempaa voimakkaamman.

Suomessa kesät ovat lämmenneet viime vuosikymmenien aikana hieman maltillisemmin kuin muut vuodenajat. Lämpenemistä on tapahtunut vajaan asteen verran, vähän riippuen siitä mikä ajankohta valitaan vertailuksi. Voimakkaita helteitä on siis ollut aiemminkin, vaikka niitä esiintyy nyt lämmenneessä ilmastossa enemmän, ja ne ovat kuumempia. Tulevaisuudessa viime vuoden kaltaisiin hellekesiin saa siis totutella, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen tutkija.