Ajassa
Virtuaalivaluuttoja on monenlaisia – Bitcoin on myös kryptovaluutta
Kielitoimiston sanakirja määrittää virtuaalisen ”periaatteessa mahdolliseksi”. Siksi termi virtuaalivaluutta on varsin osuva, sillä nykyiset VIRTUAALIVALUUTAT eivät ole VALUUTTOJA.
Virtuaalivaluutat eivät nimittäin ole yleisesti hyväksyttyjä vaihdon välineitä eivätkä niiden arvot pysy vakaina.
Virtuaalivaluuttoja voisi kuvailla VARALLISUUDEN MUODOKSI tai VEDONLYÖNNIKSI riippuen määrittelijän suhtautumisesta asiaan.
Virtuaalivaluuttoja on monenlaisia. Osa on käytössä maksuvälineenä vain pienissä yhteisöissä, kuten peleissä, eikä niitä voi vaihtaa yleisesti hyväksyttyihin valuuttoihin, kuten euroihin tai dollareihin.
Virtuaalivaluuttoja on ollut olemassa ennen BITCOINiakin, mutta se teki ne tunnetuiksi. Bitcoin on paitsi virtuaalivaluutta myös KRYPTOVALUUTTA. Krypto viittaa siihen, että jokainen valuuttasiirto salataan SALAUSAVAIMILLA.
Bitcoin sai lähtölaukauksen vuonna 2008, kun nimellä Satoshi Nakamoto esiintynyt henkilö tai ryhmä esitteli teknisen toteutuksen vaihdantavälineelle, joka ei tarvitsisi pankkeja välittäjinä.
Virtuaalivaluuttoja voisi kuvailla varallisuuden muodoksi tai vedonlyönniksi.
Bitcoinin tekninen toteutus tosin on sellainen, että tapahtumien VARMENNUS kestää suhteellisen kauan. Tämä on rajoittanut kauppoja ottamasta bitcoineja käyttöön maksuvälineinä.
Bitcoineja syntyy, kun tietokoneet ratkaisevat matemaattisia ongelmia. Tätä kutsutaan LOUHIMISEKSI.
Alussa ongelmat olivat helppoja, ja ensimmäiset bitcoinista innostuneet saivat heti isoja määriä valuuttaa. Mitä enemmän bitcoineja on louhittu, sitä vaikeampia ongelmista on tullut.
Nykyisin bitcoinien louhiminen vaatii tehokkaita laitteita, jotka käyttävät hurjia määriä ENERGIAA.
Bitcoineja ja monia muita virtuaalivaluuttoja voi vaihtaa tunnustetuiksi valuutoiksi VÄLITTÄJIEN kautta.
Vaikka bitcoin ja monet muut virtuaalivaluutat ovat tehneet joistakin tavallisista tallaajista miljonäärejä, on tyypillistä, että virtuaalivaluuttojen ARVOT HEILAHTELEVAT voimakkaasti.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että niiden ARVOJA EI TAKAA MIKÄÄN TAHO tai konkreettinen asia.
Keskuspankkien toimet vaikuttavat
Bitcoinin perustamisen aikaan moni oli suuttunut siihen, että valtiot pelastivat niitä samoja keinottelijoita, jotka aiheuttivat finanssikriisin. Tämä lisäsi pankkijärjestelmään pettyneiden halua kokeilla bitcoinia.
Vaikka finanssiala pitkään vieroksui virtuaalivaluuttoja, viime vuosina monet rahastot ja investointipankit ovat alkaneet tarjota mahdollisuuksia sijoittaa virtuaalivaluuttoihin.
Yhdysvaltain pörssiinkin on listautunut virtuaalivaluuttoja välittävä yhtiö Coinbase.
Perinteisten instituutioiden ja isojen sijoittajien kiinnostus Bitcoiniin loi yhteyden keskuspankkipolitiikkaan.
Tästä nähtiin esimerkki alkuvuodesta. Kun Yhdysvaltain keskuspankin aikeet nostaa ohjauskorkoa alkoivat varmistua, sijoittajat ryhtyivät siirtämään varojaan pois riskialttiimmista sijoituksista, kuten osakkeista ja bitcoinista. Bitcoinin arvo laski viikossa vajaa 20 prosenttia.
Nykyisin bitcoin onkin osa finanssimaailmaa, ja sijoittajat spekuloivat sillä aivan kuten muillakin sijoituskohteilla.
Meemikulttuuri pönkittää virtuaalivaluuttoja
Koska virtuaalivaluuttojen arvo perustuu pitkälti ihmisten kiinnostukseen, on valuutan saama huomio tärkeää. Tämä on johtanut myös erikoisten virtuaalivaluuttojen syntymiseen.
Esimerkiksi Jackson Palmer perusti oluen siivittämänä vitsinä Dogecoinin. Nykyisin vitsivaluutalla on kuitenkin oma yhteisönsä ja sen arvo on kaksinkertaistunut alkuajoista.
Suosio voi myös johtaa harhaan. Suurilla lupauksilla markkinoitu Onecoin osoittautui pyramidihuijaukseksi, johon hyväuskoiset sijoittivat maailmanlaajuisesti miljardeja euroja.
