Pääkirjoitus
Korona tuli jäädäkseen
Koronavirus lähti leviämään ja alkoi nousta uutisotsikoihin loppuvuodesta 2019. Maailman terveysjärjestö WHO julisti Covid-19-tartuntataudin pandemiaksi 11.3.2020. Siitä lähtien korona on ohjannut yhteiskuntien toimintaa maailmanlaajuisesti ja pysynyt sitkeästi julkisen keskustelun yhtenä hallitsevana teemana.
Sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttanut sekä huolta ja epävarmuutta poikkeuksellisen paljon nostattanut pandemia on ajan oloon tullut tautina lääketieteellisesti paremmin ymmärretyksi. Sen myötä taudin hallinta on edennyt parempaan suuntaan.
Uusi tieto on enemmän lievittänyt epävarmuutta kuin lisännyt huolta. Rokotuksen ottaneet ovat saaneet suojan tautia vastaan niin, että kohdalle osuessaan tauti on lievempi kuin miksi se ilman rokotusta saattaisi äityä. Samalla viruksen aiheuttamaan riskiin on jo turruttukin. Se on ihmisille tyypillinen tapa reagoida ja tottua ympäristön muutoksiin.
Korona on edelleen riskitekijänä jatkuvasti läsnä arjessa. Taudin vaarallisuus ei ole hävinnyt. Heti pandemian alettua muodostui työelämässä selvä jako niihin palkansaajiin, jotka voivat tehdä etätöitä ja niihin palkansaajiin, jotka ovat sidottuja töiden tekemiseen työnantajan osoittamassa paikassa. Tausta on ymmärrettävä. Tietotyötä voi tehdä etänäkin, mutta terästä, autoja, biopolttoaineita tai höylättyä sahatavaraa on mahdotonta valmistaa omassa autotallissa tai olohuoneessa.
Korona on myös tulevaisuudessa riski, joka voidaan hallita vain yhteisvastuullisesti.
Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien kokema jännittyneisyys, hermostuneisuus ja ärtyisyys ovat lisääntyneet koronan aikana. Lisäys on toteutunut myös työntekijöillä, joista 44 prosenttia raportoi viime vuonna edellä mainittuja kokemuksia. Muutos vuoteen 2018 verrattuna on melko suuri, 17 prosenttiyksikköä.
Koronan sairastamisen ja pelon tiedetään kasautuvan niille työntekijöille, joilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Toisaalta koronarajoitustoimet ovat heikentäneet työntekijöiden toimeentuloa monilla aloilla ja työpaikoilla. Näillä perusteilla on hyvä syy arvioida, että Tilastokeskuksen tutkimuksessa havaittu palkansaajien henkisen hyvinvoinnin väheneminen ei selity pois muilla tekijöillä, vaan on yhteydessä koronaan.
Tilanteen purkamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Työpaikoilla se tarkoittaa esimerkiksi tinkimätöntä työnteon turvallisesta järjestämisestä huolehtimista ja turvaohjeiden mukaan toimimista. Toisaalta koronan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia voidaan kompensoida yhteiskunnan tukitoimin ihmisille, ei pelkästään yrityksille.
Korona on aikamme kriisi, josta selviytymisen edellytykset eivät jakaudu tasaisesti ihmisten kesken. Viisautta on tasoittaa väestöryhmien eroja taakan kantamisessa ja edistää ihmisten mahdollisuuksia suojautua taudilta. Korona on myös tulevaisuudessa riski, joka voidaan hallita vain yhteisvastuullisesti.
Kirjoittaja on Tekijä-lehden päätoimittaja.