Työehtosopimukset uudessa valossa

teollisuusliitto

Työehtosopimuksiin on melko yleisesti suhtauduttu itsestäänselvyyksinä. Asiakirjoina, jotka parin vuoden välein ilmestyvät kuin automaatista. Neuvottelukierrosten tuloksia arvioitaessa on keskitytty enimmäkseen palkankorotusten tasoon ja yksittäisten sisältökysymysten ruotimiseen, ja sille pohjalle koettu tyytyväisyys tai tyytymättömyys on perustettu.

Työehtosopimusten olemassaolon tai sopimusjärjestelmän arvo ei ole aikaisemmissa keskusteluissa erityisemmin saavuttanut sijaa. Näin ei tapahtunut silloinkaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui työmarkkinoiden sopijaosapuolena toimimisesta. Siitä seurasi keskitetyn sopimisen loppu. Kilpailukykysopimus ja kamppailu siitä irtaantumiseksi viittasivat myös selvästi siihen, että työnantajien pyrkimyksenä on muuttaa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää omaksi eduksensa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan vielä havahduttaneet palkansaajia laajasti pohtimaan työehtosopimusten ja omien työehtojen merkitystä tai niiden puolustamisen tärkeyttä. Huolestuneet viestit työehtosopimustoiminnan tulevaisuudesta eivät suuria kuulijakuntia saavuttaneet.

Tilanne on nyt muuttunut. Työehtosopimusten merkitys ja arvo on löydetty uudestaan. Muutoksen moottorina ovat toimineet Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n taannoiset ilmoitukset vetäytyä työehtosopimustoiminnasta. Kysymykset siitä, mitä muutos tarkoittaa ja mitä siitä seuraa palkansaajien edunvalvonnalle, nousivat edellä mainittujen ilmoitusten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä viestit työehtosopimusten tärkeydestä työntekijöiden kollektiivisena turvana, työehtojen minimitasojen määrittelijänä ja tosiasiallisena paikallisen sopimisen mahdollistajana pelkkään lainsäädäntöön verrattuna ovat tavoittaneet vastaanottajansa ja saaneet vastakaikua.

Teollisuusliitto on valmistautunut alkavaan sopimuskierrokseen huolellisesti. Liiton asiantuntijat ovat osana valmisteluja käyneet tiiviin ja edelleen jatkuvan vuoropuhelun luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa. Kiinnostus neuvotteluja kohtaan on virinnyt. Tieto siitä, että neuvottelukierroksella on välittömien tulosten lisäksi vaikutuksensa myös työmarkkinatoiminnan tulevaisuuteen, on levinnyt jäsenten keskuuteen. Työehtosopimuksia ja neuvotteluja käsittelevälle tiedolle on syntynyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkansaajien näkemyksiä ja tavoitteita tukeva merkityksensä neuvottelukierroksen läpi viemisessä.

Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Niistä kahta lukuun ottamatta kaikki jatkavat neuvottelutoimintaa aikaisemmalta pohjalta uusien työehtosopimusten solmimiseksi. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajien toiminnan muutos ei siten läpäise työmarkkinoita, mutta tuo kokonaisuuteen oman erityisyytensä.

Monet kysymykset ovat neuvottelukierroksen kynnyksellä vielä auki, mutta ainakin yksi asia on selvä. Työehtosopimukset näkyvät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itsestäänselvyyksinä, on palattu perusasioiden ääreen. Työehtosopimusten merkitys ja tarve rakentaa työntekijöiden edunvalvonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu.

PETTERI RAITO
Päätoimittaja

18.8.2021