Työeh­to­so­pi­muk­set uudessa valossa

Työeh­to­so­pi­muk­siin on melko ylei­sesti suhtau­duttu itses­tään­sel­vyyk­sinä. Asia­kir­joina, jotka parin vuoden välein ilmes­ty­vät kuin auto­maa­tista. Neuvot­te­lu­kier­ros­ten tulok­sia arvioi­taessa on keski­tytty enim­mäk­seen palkan­ko­ro­tus­ten tasoon ja yksit­täis­ten sisäl­tö­ky­sy­mys­ten ruoti­mi­seen, ja sille pohjalle koettu tyyty­väi­syys tai tyyty­mät­tö­myys on perustettu.

Työeh­to­so­pi­mus­ten olemas­sao­lon tai sopi­mus­jär­jes­tel­män arvo ei ole aikai­sem­missa keskus­te­luissa erityi­sem­min saavut­ta­nut sijaa. Näin ei tapah­tu­nut silloin­kaan, kun Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto EK irtau­tui työmark­ki­noi­den sopi­jaos­a­puo­lena toimi­mi­sesta. Siitä seurasi keski­te­tyn sopi­mi­sen loppu. Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus ja kamp­pailu siitä irtaan­tu­mi­seksi viit­ta­si­vat myös selvästi siihen, että työnan­ta­jien pyrki­myk­senä on muut­taa työmark­ki­noi­den sopi­mus­jär­jes­tel­mää omaksi eduk­sensa. Nämä tapah­tu­mat eivät kuiten­kaan vielä havah­dut­ta­neet palkan­saa­jia laajasti pohti­maan työeh­to­so­pi­mus­ten ja omien työeh­to­jen merki­tystä tai niiden puolus­ta­mi­sen tärkeyttä. Huoles­tu­neet vies­tit työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan tule­vai­suu­desta eivät suuria kuuli­ja­kun­tia saavuttaneet.

Tilanne on nyt muut­tu­nut. Työeh­to­so­pi­mus­ten merki­tys ja arvo on löydetty uudes­taan. Muutok­sen moot­to­rina ovat toimi­neet Metsä­teol­li­suus ry:n ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n taan­noi­set ilmoi­tuk­set vetäy­tyä työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta. Kysy­myk­set siitä, mitä muutos tarkoit­taa ja mitä siitä seuraa palkan­saa­jien edun­val­von­nalle, nousi­vat edellä mainit­tu­jen ilmoi­tus­ten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä vies­tit työeh­to­so­pi­mus­ten tärkey­destä työn­te­ki­jöi­den kollek­tii­vi­sena turvana, työeh­to­jen mini­mi­ta­so­jen määrit­te­li­jänä ja tosia­sial­li­sena paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­lis­ta­jana pelk­kään lain­sää­dän­töön verrat­tuna ovat tavoit­ta­neet vastaa­not­ta­jansa ja saaneet vastakaikua.

Teol­li­suus­liitto on valmis­tau­tu­nut alka­vaan sopi­mus­kier­rok­seen huolel­li­sesti. Liiton asian­tun­ti­jat ovat osana valmis­te­luja käyneet tiiviin ja edel­leen jatku­van vuoro­pu­he­lun luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja jäsen­ten kanssa. Kiin­nos­tus neuvot­te­luja kohtaan on virin­nyt. Tieto siitä, että neuvot­te­lu­kier­rok­sella on välit­tö­mien tulos­ten lisäksi vaiku­tuk­sensa myös työmark­ki­na­toi­min­nan tule­vai­suu­teen, on levin­nyt jäsen­ten keskuu­teen. Työeh­to­so­pi­muk­sia ja neuvot­te­luja käsit­te­le­välle tiedolle on synty­nyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkan­saa­jien näke­myk­siä ja tavoit­teita tukeva merki­tyk­sensä neuvot­te­lu­kier­rok­sen läpi viemisessä.

Teol­li­suus­lii­tolla on 17 eri työnan­ta­ja­liit­toa sopi­mus­os­a­puo­lina. Niistä kahta lukuun otta­matta kaikki jatka­vat neuvot­te­lu­toi­min­taa aikai­sem­malta pohjalta uusien työeh­to­so­pi­mus­ten solmi­mi­seksi. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja metsä­teol­li­suu­den työnan­ta­jien toimin­nan muutos ei siten läpäise työmark­ki­noita, mutta tuo koko­nai­suu­teen oman erityisyytensä.

Monet kysy­myk­set ovat neuvot­te­lu­kier­rok­sen kynnyk­sellä vielä auki, mutta aina­kin yksi asia on selvä. Työeh­to­so­pi­muk­set näky­vät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itses­tään­sel­vyyk­sinä, on palattu perus­asioi­den ääreen. Työeh­to­so­pi­mus­ten merki­tys ja tarve raken­taa työn­te­ki­jöi­den edun­val­vonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

18.8.2021