Työeh­to­so­pi­mukset uudessa valossa

Työeh­to­so­pi­muk­siin on melko yleisesti suhtau­duttu itses­tään­sel­vyyk­sinä. Asiakir­joina, jotka parin vuoden välein ilmes­tyvät kuin automaa­tista. Neuvot­te­lu­kier­rosten tuloksia arvioi­taessa on keski­tytty enimmäk­seen palkan­ko­ro­tusten tasoon ja yksit­täisten sisäl­tö­ky­sy­mysten ruoti­mi­seen, ja sille pohjalle koettu tyyty­väi­syys tai tyyty­mät­tö­myys on perustettu.

Työeh­to­so­pi­musten olemas­saolon tai sopimus­jär­jes­telmän arvo ei ole aikai­sem­missa keskus­te­luissa erityi­semmin saavut­tanut sijaa. Näin ei tapah­tunut silloin­kaan, kun Elinkei­noe­lämän keskus­liitto EK irtautui työmark­ki­noiden sopijaos­a­puo­lena toimi­mi­sesta. Siitä seurasi keski­tetyn sopimisen loppu. Kilpai­lu­ky­ky­so­pimus ja kamppailu siitä irtaan­tu­mi­seksi viitta­sivat myös selvästi siihen, että työnan­ta­jien pyrki­myk­senä on muuttaa työmark­ki­noiden sopimus­jär­jes­telmää omaksi eduksensa. Nämä tapah­tumat eivät kuiten­kaan vielä havah­dut­ta­neet palkan­saajia laajasti pohti­maan työeh­to­so­pi­musten ja omien työeh­tojen merki­tystä tai niiden puolus­ta­misen tärkeyttä. Huoles­tu­neet viestit työeh­to­so­pi­mus­toi­minnan tulevai­suu­desta eivät suuria kuuli­ja­kuntia saavuttaneet.

Tilanne on nyt muuttunut. Työeh­to­so­pi­musten merkitys ja arvo on löydetty uudes­taan. Muutoksen mootto­rina ovat toimi­neet Metsä­teol­li­suus ry:n ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n taannoiset ilmoi­tukset vetäytyä työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta. Kysymykset siitä, mitä muutos tarkoittaa ja mitä siitä seuraa palkan­saa­jien edunval­von­nalle, nousivat edellä mainit­tujen ilmoi­tusten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä viestit työeh­to­so­pi­musten tärkey­destä työnte­ki­jöiden kollek­tii­vi­sena turvana, työeh­tojen minimi­ta­sojen määrit­te­li­jänä ja tosia­sial­li­sena paikal­lisen sopimisen mahdol­lis­ta­jana pelkkään lainsää­dän­töön verrat­tuna ovat tavoit­ta­neet vastaa­not­ta­jansa ja saaneet vastakaikua.

Teolli­suus­liitto on valmis­tau­tunut alkavaan sopimus­kier­rok­seen huolel­li­sesti. Liiton asian­tun­tijat ovat osana valmis­te­luja käyneet tiiviin ja edelleen jatkuvan vuoro­pu­helun luotta­mus­hen­ki­löiden ja jäsenten kanssa. Kiinnostus neuvot­te­luja kohtaan on virinnyt. Tieto siitä, että neuvot­te­lu­kier­rok­sella on välit­tö­mien tulosten lisäksi vaiku­tuk­sensa myös työmark­ki­na­toi­minnan tulevai­suu­teen, on levinnyt jäsenten keskuu­teen. Työeh­to­so­pi­muksia ja neuvot­te­luja käsit­te­le­välle tiedolle on syntynyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkan­saa­jien näkemyksiä ja tavoit­teita tukeva merki­tyk­sensä neuvot­te­lu­kier­roksen läpi viemisessä.

Teolli­suus­lii­tolla on 17 eri työnan­ta­ja­liittoa sopimus­os­a­puo­lina. Niistä kahta lukuun ottamatta kaikki jatkavat neuvot­te­lu­toi­mintaa aikai­sem­malta pohjalta uusien työeh­to­so­pi­musten solmi­mi­seksi. Tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja metsä­teol­li­suuden työnan­ta­jien toiminnan muutos ei siten läpäise työmark­ki­noita, mutta tuo kokonai­suu­teen oman erityisyytensä.

Monet kysymykset ovat neuvot­te­lu­kier­roksen kynnyk­sellä vielä auki, mutta ainakin yksi asia on selvä. Työeh­to­so­pi­mukset näkyvät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itses­tään­sel­vyyk­sinä, on palattu perus­asioiden ääreen. Työeh­to­so­pi­musten merkitys ja tarve rakentaa työnte­ki­jöiden edunval­vonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

18.8.2021