Mielenosoittajat suojautuivat omatekoisilla kilvillä mellakkapoliisin vesitykiltä kesäkuun alussa Medellínissä Kolumbiassa hallituksenvastaisten mielenosoitusten jatkuttua viidettä viikkoa.

Kolumbian lakkojen taustalla on syvenevä eriarvoisuus

Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla, ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi.

11.8.2021

Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään, ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi muita kansalaisjärjestöjä sekä maan köyhtynyttä keskiluokkaa.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon.

Väkivalta leimaa monen elämää. Maa on Filippiinien jälkeen maailman toiseksi vaarallisin ay-aktiiveille. Viime vuonna heitä murhattiin 18. Murhien takaa löytyy monesti huumekaupan ja hallinnon yhteen kasvaneita intressejä.

Presidentti Duguen hallinto jätti osittain toteuttamatta vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan lopettaneen rauhansopimuksen. Puolisotilaallisia joukkoja toimii yhä, nyt yhä vahvemmin rikollisuuteen kytkeytyneinä.

Mielenosoitukset vaativat lisäksi poliisin väkivallan lopettamista. Viime vuoden syyskuun mielenosoituksissa poliisi tappoi ainakin 13 ihmistä. Siksi on häkellyttävää, että hallitus lähetti poliisin käyttämään entistäkin kovempaa väkivaltaa.

Ihmisoikeusjärjestö Temblores rekisteröi lakkojen ensimmäisen kuukauden aikana 3 789 hallituksen joukkojen väkivaltaista tekoa mielenosoittajia vastaan. Poliisin tekemään väkivaltaan kuolleita on ilmeisesti jo yli 70. Maan media raportoi, että ainakin sata pidätettyä on kadonnut.

Talousministeri ja ulkoministeri ovat jo jättäneet hallituksen laajan kansainvälisen arvostelun vuoksi.

Ammattiliittojen keskusjärjestö CUT johtaa laajapohjaista keskuslakkokomiteaa, joka pyrkii neuvotteluihin hallituksen kanssa. Se vaatii elämiseen riittävää palkkaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorille ja väkivaltaisen mellakkapoliisin Esmadin lakkauttamista.

Toukokuun lopulla päästiin jo esisopimukseen, mutta kesäkuun alussa CUT keskeytti neuvottelut. Sen mukaan hallitus ei toteuta osuuttaan sopimuksesta. Ammattiliitot maailman eri puolilla ovat jo pitkään vedonneet Kolumbian presidenttiin todellisten neuvottelujen aloittamiseksi lakkokomitean kanssa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN