HARRASTAJA: Jaime Huerta: Latua! Oberstdorfin kautta Pekingiin

teollisuusliitto

Aina on loistava keli hiihtää, sanoo Perusta kotoisin oleva Jaime Huerta. Varkautelainen höyläämötyöntekijä opetteli hiihtämään aikuisiällä muutettuaan Suomeen. Helmikuun lopulla Huertan yhden miehen perulaisjoukkue sivakoi kilpaa Oberstdorfin MM-kisoissa.

JAIME HUERTA

Höyläämötyöntekijä
Varkauden Puu Oy
Varkaus

26.3.2021

– Se on se musiikkihomma, sitä kautta tuleva rytmitaju, Sami Heiskanen pohtii Jaime Huertan ilmiömäistä taitoa oppia hiihtotekniikka.

Heiskanen on hiihdon Suomen mestari vuodelta 1996. Varkaudessa hiihtotarvikkeita myyvä yrittäjä tutustui Huertaan viitisen vuotta sitten, kun hiihtäjälupaus tuli kyselemään neuvoja varusteiden valinnassa. Viittaus musikaalisuuden voimaan lienee oikea oivallus; Huerta soittaa klarinettia Varkauden soittokunnassa.

Hämmästyttävää on, että 38-vuotias perulainen ensinnäkin opetteli hiihtämään – puhumattakaan siitä, että Oberstdorfin MM-kisat ovat vain yksi välietappi kohti Pekingin olympialatuja vuonna 2022.

RAKKAUTTA, RAKKAUTTA

Vaimonsa Elina Huertan Jaime kohtasi Brysselissä. Elina teki töitä Suomen Punaiselle Ristille, Jaime puolestaan Perun Punaiselle Ristille. Rakkaus roihahti. Pariskunta päätti asettua elämään Leppävirralle Elina Huertan synnyinseudulle. Perheeseen kuuluvat myös 5-vuotias Siiri sekä 3-vuotias Toivo.

Koripallo, jalkapallo, käsipallo. Ne olivat urheilullisen miehen lajeja Perussa. Muuttaessaan Suomeen vuonna 2014 Huerta ei ollut hiihtänyt metriäkään. Ensin ladulle hänet houkutteli vaimo, tuota pikaa myös anoppi.

– Ensimmäinen kerta suksilla ei ollut hiihtoa, vaan kävelyä. Talven saavutus oli lähinnä se, että pysyin suksilla pystyssä. Seuraavana talvena lenkit vähän pitenivät, mitään kilpailuja en ajatellutkaan, Huerta kertoo.

Kilpailuidean Huerta sai anopiltaan, joka vinkkasi Leppävirran Urheilijoiden hiihtokilvasta.

– Anoppi sanoi, että mene – voi olla ihan hauskaa. Kisajärjestäjä kyseli, että perinteistä vai vapaata. Vastasin, että perinteistä. Perinteisen latua ei reitillä ollut kuin osittain, sitä sitten hiihdin 3,5 kilometriä.

Rakkaus lajiin oli leimahtanut! Iso merkitys oli sillä, kuinka innostuneesti ja kannustavasti paikallinen hiihtoväki toivotti Huertan tervetulleeksi joukkoon.

TYÖPORUKAN ILOA

Työkseen Huerta lajittelee listoja Varkauden Puun listahöyläämöllä. Työpaikkaa hakiessaan hän esitti toiveensa tehdä vain aamuvuoroja. Siten aikaa jäisi riittävästi myös hiihtotreeneille sekä musiikille.

– Omistaja Timo Tenhunen on innokas lentopallofani, kiinnostui sitten kyllä hiihdostakin. Hän, kuten muutkin työkaverit aina kyselevät, että miten meni kisat. Iloisina, uteliaina ja peukku pystyssä.

Huertalle työnantajasta on sittemmin tullut myös sponsori.

– Timo kyselee, että tarvitsetko suksia tai rullasuksia. Kaiken lisäksi Varkauden Puu sponsoroi kilpailumatkan myös Oberstdorfiin. Tosi iso asia minulle.

”Oberstdorf oli välitavoite, Pekingiä kohti on tarkoitus mennä.”

”HIIHDÄ PAPA, HIIHDÄ!”

Jaime Huertan äidinkieli on espanja. Vaimon kanssa asioista jutellaan yleensä englanniksi. Suomen kieli on vaikea kieli, mutta Huerta löytää kaikki suomen kielen sanat kuvaillessaan hiihdon hienoutta ja hiihtoväen yhteisöllisyyttä.

– Hiihtokaverit ovat auttaneet monessa. On tehty harjoitusohjelmia, hiottu vapaan ja perinteisen tekniikkaa. Olen löytänyt myös maastopyöräilyn, suunnistuksen ja kesäkaudelle rullasuksihiihdonkin.

Rullasuksihiihtoon liittyy tapaus, joka kertoo paljon sinnikkään urheilijan ja rakastavan perheenisän luonteesta.

– Siiri-tytär oli tuolloin parivuotias. Hiihdettiin isossa porukassa kilpaa Tampereella. Rullat ja sauvat kolisivat asfaltilla. Alkoi viimeinen kierros. Kuulin, kun pieni tyttäreni kannusti ”hiihdä papa, hiihdä!”. Teki mieli pysähtyä halaamaan tyttöä kesken kisan.

Papa Huerta on tuiki onnellinen siitä, että myös perheen lapset ovat innostuneet hiihtämisestä.

PERUN LIPPU LIEHUEN

Huertasta tuli hiihtäjä kovalla harjoittelulla ja rakkaudesta lajiin. Miestä hiihdon hienouksissa jeesannut Sami Heiskanen vakuuttaa, että Huerta on kisamatkalle lähtiessään loistavassa kunnossa.

– Jaime on omaksunut hiihdon todella hienosti ajatellen sitäkin, että lapsuudessa hänellä ei ole Perussa ollut mitään kontaktia lumeen ja hiihtoon. Fysiikkapuoli miehellä on kovassa kunnossa – sanoisin, että vetää hyvin vertoja Suomen kansallisen tason kärkihiihtäjille. Kaiken kruunaa sitten miehen positiivisuus, Heiskanen analysoi.

Kauden aikana kilpailulähtöjä on jälleen kertynyt niin, että Kansainvälisen hiihtoliitto FISin vaatimat pisteet ovat koossa. Mutta koska Perussa ei ole omaa hiihtoliittoa, Huertan piti anoa MM-kisapaikkaa suoraan Perun Olympiakomitealta.

– Oberstdorfissa osallistuin 10 kilometrin vapaan tyylin matkalle. Tavoitteeni oli tehdä Saksassa paras hiihtosuoritukseni. Oikeasti Oberstdorf oli välitavoite, Pekingiä kohti on tarkoitus mennä.

Oberstdorfissa Jaime Huerta oli karsintaosuudella sijalla 70. Matkaan starttasi kaikkiaan 86 kilpailijaa. Aikamoinen uroteko. Mahdollinen kisareissu Pekingiin lienee sitten sellaisenaan jo Porilaisten marssin arvoinen.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA