Liitossa

ERITYISALOJEN SEKTORI: ”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen”

Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu.

19.2.2021

– Kolme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus.

Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä.

– Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää.

Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä.

Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa.

– On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo.

MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA

Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu.

Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot.

– Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo.

Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta.

Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla.

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä.

Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa.

Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat media- ja painoala sekä tekstiili- ja muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiili- ja muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä.

Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia.

Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa.

Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle.

SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN

Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä.

– Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi.

Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta.

KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo.

Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotelli- ja laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta.

Korona on vauhdittanut media- ja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille.

– Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii.

Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista.

Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsä- ja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti.

– Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa.

Tekstiili- ja muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä.

– Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo.

Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee.