Jäsenet ovat tärkein voimavara

Jäsenet ovat ammat­ti­liiton ja ammat­tio­sas­tojen tärkein voima­vara. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa. Toisaalta ilman työnte­ki­jöiden korkeaa järjes­täy­ty­mi­sas­tetta liitolla ja sen edusta­milla työnte­ki­jöillä ei ole täysi­mit­taista neuvot­te­lua­semaa suhteessa työnan­ta­jiin eikä vaikut­tavaa vipuvartta suhteessa yhteis­kun­nal­li­seen päätöksentekoon.

Kyse on monelle itses­tään selvästä asiasta, mutta samalla faktasta, jonka toista­minen on tarpeel­lista ja välttä­mä­töntä. Jäsenten ja heidän aktii­vi­suu­tensa merkitys kaiken toiminnan perus­tana ei voi koskaan nauttia liian suurta huomiota. Vain tehok­kaasti järjes­täy­tynyt ja sopimusa­lo­jensa työnte­ki­jöitä katta­vasti edustava ammat­ti­liitto voi menestyä edunval­von­nassa, puhutaanpa sitten neuvot­te­le­mi­sesta valta­kun­nal­li­sesti liitto­tason sopijaos­a­puolten kesken tai paikal­li­sesti, tai työelämän lainsää­dän­töön vaikuttamisesta.

Ammat­ti­liit­tojen jäsen­määrät ovat viime vuosina tyypil­li­sesti alentu­neet. Näin on piirtynyt Teolli­suus­lii­tonkin jäsen­määrää kuvaava käyrä. Koettu kehitys ei kuiten­kaan ole millään tavalla ennalta määrätty tai yksioi­koinen. Jäsen­määrät ovat ajoit­tain ja paikoi­tellen myös kasvaneet.

Kasvun taustalta löytyy yleensä kaksi tekijää, joista kumpi­kaan ei edusta minkään­laista salamyh­käi­syyttä. Ensim­mäinen on se, että toimin­taym­pä­ris­tössä on tapah­tunut jotain, mikä on herät­tänyt edunval­vonnan tarpeen ja työnte­ki­jöiden mielen­kiinnon omien asioiden edistä­mi­seen. Toinen on se, että järjes­täy­ty­mät­tö­mille työnte­ki­jöille on tarjottu mahdol­li­suutta liittyä liiton jäseneksi.

Näistä jälkim­mäinen toimin­ta­malli on osoit­tau­tunut toimi­vaksi silloinkin, kun työnte­ki­jöiden keskuu­dessa ei ole koettu erityisiä tarpeita edunval­vonnan voimis­ta­mi­seen. Suurin yksit­täinen syy ammat­ti­liit­toon liitty­mättä jäämi­selle nimit­täin on edelleen se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, saati ottanut asiaa puheeksi.

Parhaita jäsenyyden suosit­te­li­joita ovat ammat­tio­sas­toon ja liittoon järjes­täy­ty­neet työka­verit. Työpai­kalta, kotiseu­dulta tai muista yhteyk­sistä tutun ihmisen luotet­tava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeel­li­suutta ja hyödyl­li­syyttä punta­roi­taessa paljon. Päätös on aina liitty­mistä harkit­se­valla ihmisellä, mutta olennaista on, että jäsenyyden tarjoaja on antanut jäsenyyttä harkit­se­valle uutta ja tarpeel­lista tietoa päätök­sen­teon pohjaksi. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja ollut oikealla asialla. Tarkoi­tuk­sena on yhteisen edunval­vonnan ja sen myötä myös oman aseman vahvistaminen.

Uusien jäsenten hankin­taan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hyvään hoita­mi­seen panos­tavat ammat­tio­sastot, työpaik­kojen luotta­mus­hen­kilöt ja liiton aktii­viset jäsenet ovat ensiar­voisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaiku­tus­vallan kasvat­tajia. Samalla he ovat työnte­ki­jöiden tulevai­suuden, toimi­vien työmark­ki­noiden ja yhteis­kunnan raken­tajia. Se on raikuvan tunnus­tuksen arvoinen asia.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

10.2.2021