HARRASTAJA: Arto Mäntylä on ”Ilmojen tee se itse -mies”

teollisuusliitto

Teuvalainen Arto Mäntylä on harrastanut ilmailua neljännesvuosisadan. Nykyinen kone ei ole ”hyllytavaraa”, vaan omin käsin rakennettu. Konepellin alla hyrrää vanha kuplavolkkarin moottori.

KUVA YLLÄ: Arto Mäntylän lentokoneen tunnus on kansainvälisellä lentotermistöllä lyhennettynä koneen kyljessä. Koneen kutsumanimi on kokonaisuudessaan Oskar Hotel Xray Mike November.

ARTO MÄNTYLÄ

Koneistaja
J.Parpala Oy
Teuva

Teuvalla Etelä-Pohjanmaalla asuva Arto Mäntylä on kätevä mies. Taitavat kädet ovat tuoneet elannon koneistajan työssä niin Vaasan ABB:llä, myöhemmin JMC Enginellä ja nykyisellä työnantajalla, Kaskisissa toimivalla koneistamo J.Parpalalla.

Käden taitoihin on Mäntylän pitänyt luottaa myös vapaa-ajallaan, sillä lentämistä harrastava mies on noussut jo useamman vuoden ajan yläilmoihin itse rakentamallaan kaksipaikkaisella lentokoneella, joka on ristitty nimellä Menestrel 2.

Teuvalainen koneistaja Arto Mäntylä rakensi lentokoneensa pitkän kaavan mukaan. Rakentaminen alkoi 2003 ja valmista tuli loppuvuodesta 2015.

Mäntylä on harrastanut lentämistä 1990-luvun puolivälistä. Kevyiden lentoalusten lupakirjan hän sai vuonna 1996. Tuo lentolupakirjaluokka LAPL on ultrakevyiden koneiden lentämiseen oikeuttavasta luvasta seuraava.

– Lentotunteja on takana suunnilleen 350. Aika vähän siihen nähden, että aloitin lentämisen jo vuonna 1996, Mäntylä sanoo vaatimattomaan tyyliinsä.

Lentotunnit ovat karttuneet lyhyistä yläilmoissa pyrähdyksistä, sillä laskeutumisia Mäntylä laskee tehneensä kaikkiaan toista tuhatta.

Teuvan koneistaja lenteli lupakirjan heltiämisen aikoihin edustamansa lentokerhon, Seinäjoella toimivan Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon EPIK:n, omistamalla Cessnalla. Mäntylä kuuluu myös Kauhajoella toimivaan Air Pilot ry:hyn. Mäntylä säilyttää itse tehtyä Menestreliään Kauhajoen kentän lentokonehallissa eli hangaarissa.

Itse tehtyjä koneita Mäntylällä on itse asiassa kaksikin. Ensimmäisenä valmistunut on tosin viety jo kauan sitten kotipuoleen Teuvalle turhaa hallitilaa viemästä.

– Se kone saattaa vaihtaa pian omistajaa.

KONE VANHASTA KUPLASTA

Mäntylä lentää nykyisin itse tekemällään koneella, koska sellaiselle pystyy tekemään itse mahdolliset muutostyöt ja korjaukset – toki lain puitteissa.

– Valmiiseen koneeseen ei pysty tekemään oikein mitään itse.

Arto Mäntylän Menestrelin konepellin alla hyrrää vanha kuplavolkkarin nelisylinterinen bokseri-moottori. Komean propellin teki Martti Mattila.

Nykyisin käyttämäänsä koneeseen Mäntylä pisti työtunnin poikineen, pitkän kaavan mukaan. Menestrel 2:n rakentamisen Mäntylä aloitti vuoden 2003 joulukuussa, ja kone oli katsastuskunnossa vasta vuoden 2015 lopulla.

– Silloin oli kyllä monta asiaa työn alla samanaikaisesti. Osto-osia ei ole kuin mittarit ja pyörät.

Mäntylä on rakentanut Menestrelinsä puusta. Siipien vahvikkeina toimivat tukevat mäntyrimat, joiden päälle on vedetty kerros purjekangasta. Ulkopinnat ovat koivuvanerista.

– Rakensin koneen kotona Teuvalla autotallissa. Tallin yhteen seinään piti tehdä aukko, kun aloin rakentaa siipiä. Seinän aukkoon piti silloin rakentaa peltinen jatko, Mäntylä muistelee.

Rautalanka kertoo, missä korkeudessa etummaisen polttoainetankin pinta milloinkin on.
Simppeli mittari ilmoittaa, paljonko takatankissa on polttoainetta.

Moottorina Mäntylän koneessa toimii vanha Kuplavolkkarin nelisylinterinen bokseri- eli vastaiskumoottori, joka on miehen oman tiedon mukaan 1973-vuosimallista. Kuutioita koneessa on 1955. Aivan alkuperäistä koneessa ei ole kuitenkaan kuin moottorilohkojen puolikkaat ja pinnapultit, ja loput on sitten uutta. Moottorin rakensi kauhajokinen Mikko Koivisto.

– Kaasarit ovat puolestaan 99 Saabista, jonka vuosimallia en tiedä. Niitä on kaksi.

Hevosvoimia koneessa on 75. Bensatankkeja on kaksi, ja niihin mahtuu polttoainetta yhteensä 70 litraa. Jos tankit ovat piripinnassa, on koneen toiminta-aika viisi tuntia. Lakikorkeus koneelle on reilut kolme kilometriä. Mäntylä on käynyt koneella vähän yli kilometrin korkeudessa. Koneen Mäntylä rakensi ranskalaisen Henri Nicollierin piirustusten pohjalta.

TIUHAT TARKASTUKSET TÄRKEITÄ

Menestrelin mittaristosta löytyy kaikki tarvittava, eikä mitään turhaa. Omat mittarit on niin nopeudelle, lentokorkeudelle ja öljynpaineelle kuin myös kaasuttimien etulämmölle, seoslämmölle ja jännitteelle.

Ohjaamon karuhkosta ympäristöstä löytyy vain välttämättömin mittaristo ja ohjaussauva. Kojelaudalla komeilevat gps ja radiopuhelin.
Koneen alkuperäinen kello pysähtyi, joten tarvittiin uusi ja samalla aiempaa veikeämpi ajanilmoitin.!

Penkkien vieressä on rullamittaa muistuttava vekotin, joka ulosvedettäessä lähettää koneen sijantitiedot reaaliajassa pelastuskeskukseen satelliitin kautta. Mittarien yläpuolella kojelaudalla sijaitsevat puolestaan gps ja radiopuhelin. Jarruttamisesta huolehtivat levyjarrut, joita hallitaan mittariston alapuolella sijaitsevalla puukahvalla.

Öljynjäähdytinkin Arto Mäntylän koneen moottorissa on.
Peräsimen trimmeri toimii tarkasti kuin tehdasvalmisteisessa koneessa.

Mäntylän kone on katsastettu, kuten kaikkien lentokoneiden lain mukaan pitää olla. Vuonna 2016 silloisen liikennevirasto Trafin tarkastaja löysi joitakin puutteita, jotka Mäntylä korjasi. Muutoksista otettujen valokuvien tarkastajalle lähettämisen jälkeen katsastus oli selvä.

Koneessa oleva hätälähetin ilmoittaa sijainnin lähimpään pelastuskeskukseen satelliitin kautta.

Rahaa Mäntylä laskee koneeseen uponneen rakentamisen aloitushetkestä katsastukseen kaikkiaan noin 20 000 euroa.

– Senkin jälkeen on mennyt koko ajan jotain pientä summaa.

Jokaisen lennetyn 25 tunnin jälkeen koneen tietyt kohdat on käytävä läpi. Mäntylä on tässä suhteessa vielä tarkempi, sillä hän tarkistaa koneen jokaisen ilmassa käynnin jälkeen.

– Konepelti tulee aina silloin aukaistua ja katsottua öljyt ja muut.

Harvan miehen nimi on päässyt komeilemaan lentokoneen valmistajalaattaan. Arto Mäntylän on.

TEKSTI JARI HAKALA
KUVAT JOHANNES TERVO