Yhteistoiminnassa on paljon parannettavaa

Johdon ja henkilöstöryh­mien yhteis­toim­inta on olen­nainen osa yri­tys­ten kehit­tämistä. Silti vas­taan tulee tois­tu­vasti tapauk­sia, jois­sa yri­tysjo­hto sivu­ut­taa henkilöstön näke­myk­set työ­paikan toimin­nan jär­jestämisessä ja tule­vaisu­u­den suun­nit­telemises­sa.

Tuore esimerk­ki siitä ovat Nes­teen vastikään päät­tyneet yt-neu­vot­te­lut. Naan­talin jalosta­mo sul­je­taan. Naan­talin ja Por­voon Kilpi­lah­den jalosta­mol­ta lakkaute­taan yhteen­sä 370 työte­htävää. Henkilöstöryh­mien edus­ta­jien koke­muk­sek­si neu­vot­teluista jäi se, että heille ei annet­tu todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta valmis­tel­la ja tar­jo­ta vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja työ­nan­ta­jan tekemi­in lin­jauk­si­in.

Työn­tek­i­jöi­den tärkeä viesti on se, että työ­paikan yhteis­toim­inta on parhaim­mil­laan sil­loin, kun se toteu­tuu jatku­vana vuorop­uhelu­na, neu­vot­telemise­na ja sopimise­na. Nes­teen johto kuitenkin päät­ti suun­na­ta tule­vaisu­u­teen Naan­talin alasajon ja muiden mit­tavien leikkausten aiheut­ta­man mur­roksen ja epä­var­muu­den kaut­ta.

Luulisi, että val­tio-omis­teises­sa yhtiössä pystytään parem­paan. Nimit­täin kuun­telemiseen, keskustelemiseen, tarpeel­lisen tiedon jakamiseen ja riit­tävän ajan osoit­tamiseen neu­vot­teluille kauaskan­toisia ratkaisu­ja harkit­taes­sa. Näin on Nes­teel­lä vielä aikaisem­min toimit­tu, mut­ta ei enää. Kysymys kuu­luukin, mik­si yri­tysjo­hto pää­tyi run­no­maan ratkaisu­ja, kun kaikkien osa­puolten kannal­ta tasaisem­paa eten­e­mistä ja yhteisym­mär­rystä tuot­ta­va reit­ti olisi ollut henkilöstöryh­mien puolelta tar­jol­la.

Rankim­min Nes­teen päätös koet­telee Naan­talia. Alueel­lisen kehit­tämisen vire kään­tyi kamp­pailuk­si selviy­tymis­es­tä, jon­ka pyör­teeseen joutu­vat irti­san­otuk­si tule­vat työn­tek­i­jät, kun­ta ja alue­talous. Kestää aikansa ennen kuin uut­ta yri­tys­toim­intaa ja uusia työ­paikko­ja pystytään luo­maan. Siinä on val­tio­val­lal­la olen­nainen roolin­sa. Myös Nes­teen on tehtävä osansa. Siitä ei voi muo­dos­tua alueel­lisen uud­is­tu­misen jar­rut­ta­jaa. Sen pitää toimia uuden rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­jana.

Yhteis­toim­inta­lain uud­is­tamisen tarve on suuri. Se ei nykyisessä muo­dos­saan riitä ohjaa­maan yri­tyk­siä aitoon vuorop­uhelu­un, tieto­jen jakamiseen, vai­h­toe­htois­t­en ratkaisu­jen tutkimiseen saati jatku­vaan yhteis­toim­intaan ja neu­vot­telemiseen henkilöstöryh­mien kanssa. Yt-neu­vot­te­lut on edelleen mah­dol­lista viedä läpi niin, että lain kir­jain toteu­tuu, mut­ta yhteis­toim­inta uno­htuu. Kun niin tapah­tuu, on kysymyk­sessä hukat­tu kehit­tämisen mah­dol­lisu­us.

PETTERI RAITO
Pää­toimit­ta­ja