Perus­koulu tuo tasa-arvoa

Perus­koulu on sosi­aa­li­nen ja koulu­tuk­sel­li­nen keksintö. 9‑vuotisen, maksut­to­man perus­kou­lun esikuva saatiin Ruot­sista, mutta vaikut­teita otet­tiin myös muualta Euroopasta.

14.8.2020

Perus­kou­lun tavoit­teena on yhteis­kun­nal­lista tasa-arvoa ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta lisäävä, kaikille yhte­näi­nen koulu­tus­jär­jes­telmä. Aikai­sem­min opin­not jatkui­vat kansa­lais­kou­lussa, jos pyrki­mi­nen oppi­kou­luun sakkasi tai opin­toi­hin ei ollut rahaa.

Vuonna 2018 opetus­hal­li­tuk­sen mukaan perus­kou­lun suoritti 56 700 nuorta. Suoma­lai­sen perus­kou­lun oppi­mis­tu­lok­set ovat olleet läntis­ten teol­li­suus­mai­den eli OECD-maiden vertai­lussa parhaim­pia. Viime vuosina tulok­set ovat pudon­neet. Toisen asteen opin­noissa on vaikea pärjätä, jos perus­kou­lun mate­maat­ti­set aineet ja luku­taito ovat jääneet kehnolle tolalle. Huonoa opin­to­me­nes­tystä voi monissa kunnissa paikata kymppiluokalla.

Halli­tus on esit­tä­nyt 19 miljoo­nan vuosit­taista satsausta opinto-ohjauk­seen vuodesta 2021 lähtien. Siihen kuuluisi tehos­tettu, henki­lö­koh­tai­nen oppi­laa­noh­jaus yhteensä 10 000:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle.

Vaikka perus­koulu on vähen­tä­nyt varal­li­suuse­ro­jen vaiku­tusta opis­ke­lu­va­lin­toi­hin, raha vaikut­taa yhtä toisen asteen opinnoissa.

Vaikka perus­koulu on vähen­tä­nyt varal­li­suuse­ro­jen vaiku­tusta opis­ke­lu­va­lin­toi­hin, raha vaikut­taa yhtä toisen asteen opin­noissa. Nuori­so­ba­ro­met­rin mukaan jopa 17 prosent­tia nuorista on joutu­nut karsi­maan opis­ke­lu­vaih­toeh­to­jaan rahan takia. Rahan­puute kuuluu myös toisen asteen opin­to­jen keskeyt­tä­mi­sen syihin. Tämän takia halli­tus on laajen­ta­massa oppi­vel­vol­li­suutta 18 ikävuo­teen siten, että jokai­nen perus­kou­lun päät­tävä suorit­taa toisen asteen tutkin­non. Syksystä 2021 lähtien 16–19-vuotiaat lukio­lai­set ja ammat­tiin opis­ke­le­vat saavat opetuk­sen ja ruokai­lun lisäksi maksut­to­mat opiskelumateriaalit.

Tällä hetkellä amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa opis­ke­li­jat joutu­vat maksa­maan oppi­ma­te­ri­aa­lit, opis­ke­lussa tarvit­ta­vat henki­lö­koh­tai­set työvä­li­neet ja ‑varus­teet sekä erilai­set serti­fi­kaa­tit. Työvä­li­neitä ovat esimer­kiksi kokin veit­set, kampaa­jien sakset, turva­jal­ki­neet ja laski­met. Serti­fi­kaat­teja ovat muun muassa työtur­val­li­suus­kortti, ensia­pu­kortti ja tulityökortti.

Toisen asteen koulu­tuk­seen haki keväällä 58 600 perus­o­pe­tuk­sen suorit­ta­nutta. Haki­jat jakaan­tui­vat lähes tasan amma­til­li­seen koulu­tuk­sen ja lukion kesken.

YHDEKSÄN SADASTA KESKEYTTÄÄ

Perus­kou­lun jätti kesken luku­vuonna 2018–2019 yhteensä 443 oppi­lasta. Oppi­vel­vol­li­suu­tensa kevät­lu­ku­kau­della koko­naan laimin­lyö­neitä oli 91. Oppi­vel­vol­li­suusiän ohit­ta­neita, ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tusta koulusta eron­neita oli yhteensä 352.

Yhteensä 8,7 prosent­tia nuorista keskeytti opin­tonsa amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa luku­vuonna 2017–2018, kun lukiossa keskeyt­tä­nei­den osuus oli 3,2 prosent­tia. Amma­til­li­sia opis­ke­li­joita oli toissa vuonna Opetus­hal­li­tuk­sen mukaan runsaat 289 200. Osa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen keskeyt­tä­neistä ei jatka­nut missään tutkin­toon johta­vassa koulutuksessa.

Miehet keskeyt­tä­vät tutkin­toon johta­van koulu­tuk­sen useam­min kuin naiset, käy ilmi Tilas­to­kes­kuk­sen koulutustilastoista.

OPPIMATERIAALEIHIN TUKEA

Kela maksaa auto­maat­ti­sesti oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sää 46,80 euroa kuukau­dessa opis­ke­li­joille, jotka saavat opin­to­tu­kea. Myös alle 17-vuotias voi saada oppimateriaalilisää.

Alle 20-vuotias opis­ke­lija voi saada opin­to­ra­haa ja opin­to­tuen asumis­li­sää, jos hän asuu muualla kuin vanhem­pansa luona.

Tilas­to­kes­kuk­sen tulon­ja­ko­ti­las­ton mukaan kaikista opis­ke­li­joista kolme kymme­nestä oli pieni­tu­loi­sia vuonna 2018. Pieni­tu­loi­nen on esimer­kiksi yksin asuva, jonka netto­tu­lot ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa.

YLI 8 000 JÄÄ JÄLKEEN LUKUTAIDOSSA

Yli 8 000 lasta kusta­kin ikäluo­kasta jää ilman jatko-opin­toi­hin riit­tä­vää luku­tai­toa, kertoo Opet­ta­jien Ammat­ti­jär­jestö OAJ.

OECD arvioi joka kolmas vuosi tehtä­vässä ns. Pisa-tutki­muk­sessa 15-vuotiai­den koulu­lais­ten osaa­mista luku­tai­dossa, mate­ma­tii­kassa ja luon­non­tie­teissä. Vaikka suoma­lais­ten luku­taito on maail­man kärkeä, tulok­set ovat heiken­ty­neet. Vuonna 2018 Suomea parem­min luku­tai­dossa pärjä­si­vät Kiina, Singa­pore ja Viro. Mate­ma­tii­kan taidoissa Suomi on 79 maan vertai­lussa sijalla 16.

Osaa­mi­se­rot suku­puol­ten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurim­mat. Perhe­tausta näkyy aiem­paa selvem­min lasten taitotasossa.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA IMAGOIMAGESSTOCK /​ LEHTIKUVA