Perus­koulu tuo tasa-arvoa

Perus­koulu on sosiaa­linen ja koulu­tuk­sel­linen keksintö. 9‑vuotisen, maksut­toman perus­koulun esikuva saatiin Ruotsista, mutta vaikut­teita otettiin myös muualta Euroopasta.

14.8.2020

Perus­koulun tavoit­teena on yhteis­kun­nal­lista tasa-arvoa ja sosiaa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta lisäävä, kaikille yhtenäinen koulu­tus­jär­jes­telmä. Aikai­semmin opinnot jatkuivat kansa­lais­kou­lussa, jos pyrki­minen oppikou­luun sakkasi tai opintoihin ei ollut rahaa.

Vuonna 2018 opetus­hal­li­tuksen mukaan perus­koulun suoritti 56 700 nuorta. Suoma­laisen perus­koulun oppimis­tu­lokset ovat olleet läntisten teolli­suus­maiden eli OECD-maiden vertai­lussa parhaimpia. Viime vuosina tulokset ovat pudon­neet. Toisen asteen opinnoissa on vaikea pärjätä, jos perus­koulun matemaat­tiset aineet ja lukutaito ovat jääneet kehnolle tolalle. Huonoa opinto­me­nes­tystä voi monissa kunnissa paikata kymppiluokalla.

Hallitus on esittänyt 19 miljoonan vuosit­taista satsausta opinto-ohjauk­seen vuodesta 2021 lähtien. Siihen kuuluisi tehos­tettu, henki­lö­koh­tainen oppilaa­noh­jaus yhteensä 10 000:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle.

Vaikka perus­koulu on vähen­tänyt varal­li­suuse­rojen vaiku­tusta opiske­lu­va­lin­toihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa.

Vaikka perus­koulu on vähen­tänyt varal­li­suuse­rojen vaiku­tusta opiske­lu­va­lin­toihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa. Nuori­so­ba­ro­metrin mukaan jopa 17 prosenttia nuorista on joutunut karsi­maan opiske­lu­vaih­toeh­to­jaan rahan takia. Rahan­puute kuuluu myös toisen asteen opintojen keskeyt­tä­misen syihin. Tämän takia hallitus on laajen­ta­massa oppivel­vol­li­suutta 18 ikävuo­teen siten, että jokainen perus­koulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Syksystä 2021 lähtien 16–19-vuotiaat lukio­laiset ja ammat­tiin opiske­levat saavat opetuksen ja ruokailun lisäksi maksut­tomat opiskelumateriaalit.

Tällä hetkellä ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa opiske­lijat joutuvat maksa­maan oppima­te­ri­aalit, opiske­lussa tarvit­tavat henki­lö­koh­taiset työvä­li­neet ja ‑varus­teet sekä erilaiset serti­fi­kaatit. Työvä­li­neitä ovat esimer­kiksi kokin veitset, kampaa­jien sakset, turva­jal­ki­neet ja laskimet. Serti­fi­kaat­teja ovat muun muassa työtur­val­li­suus­kortti, ensia­pu­kortti ja tulityökortti.

Toisen asteen koulu­tuk­seen haki keväällä 58 600 perus­o­pe­tuksen suorit­ta­nutta. Hakijat jakaan­tuivat lähes tasan ammatil­li­seen koulu­tuksen ja lukion kesken.

YHDEKSÄN SADASTA KESKEYTTÄÄ

Perus­koulun jätti kesken lukuvuonna 2018–2019 yhteensä 443 oppilasta. Oppivel­vol­li­suu­tensa kevät­lu­ku­kau­della kokonaan laimin­lyö­neitä oli 91. Oppivel­vol­li­suusiän ohitta­neita, ilman perus­koulun päättö­to­dis­tusta koulusta eronneita oli yhteensä 352.

Yhteensä 8,7 prosenttia nuorista keskeytti opintonsa ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa lukuvuonna 2017–2018, kun lukiossa keskeyt­tä­neiden osuus oli 3,2 prosenttia. Ammatil­lisia opiske­li­joita oli toissa vuonna Opetus­hal­li­tuksen mukaan runsaat 289 200. Osa ammatil­lisen koulu­tuksen keskeyt­tä­neistä ei jatkanut missään tutkin­toon johta­vassa koulutuksessa.

Miehet keskeyt­tävät tutkin­toon johtavan koulu­tuksen useammin kuin naiset, käy ilmi Tilas­to­kes­kuksen koulutustilastoista.

OPPIMATERIAALEIHIN TUKEA

Kela maksaa automaat­ti­sesti oppima­te­ri­aa­li­lisää 46,80 euroa kuukau­dessa opiske­li­joille, jotka saavat opinto­tukea. Myös alle 17-vuotias voi saada oppimateriaalilisää.

Alle 20-vuotias opiske­lija voi saada opinto­rahaa ja opinto­tuen asumis­lisää, jos hän asuu muualla kuin vanhem­pansa luona.

Tilas­to­kes­kuksen tulon­ja­ko­ti­laston mukaan kaikista opiske­li­joista kolme kymme­nestä oli pieni­tu­loisia vuonna 2018. Pieni­tu­loinen on esimer­kiksi yksin asuva, jonka netto­tulot ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa.

YLI 8 000 JÄÄ JÄLKEEN LUKUTAIDOSSA

Yli 8 000 lasta kustakin ikäluo­kasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa, kertoo Opetta­jien Ammat­ti­jär­jestö OAJ.

OECD arvioi joka kolmas vuosi tehtä­vässä ns. Pisa-tutki­muk­sessa 15-vuotiaiden koulu­laisten osaamista lukutai­dossa, matema­tii­kassa ja luonnon­tie­teissä. Vaikka suoma­laisten lukutaito on maailman kärkeä, tulokset ovat heiken­ty­neet. Vuonna 2018 Suomea paremmin lukutai­dossa pärjä­sivät Kiina, Singa­pore ja Viro. Matema­tiikan taidoissa Suomi on 79 maan vertai­lussa sijalla 16.

Osaami­serot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Perhe­tausta näkyy aiempaa selvemmin lasten taitotasossa.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA IMAGOIMAGESSTOCK /​ LEHTIKUVA