Työelä­mä­pro­fes­sori Vesa Vihriälän vetämän ”talous­vii­saiden” työryhmän ehdotukset Suomen talouden nosta­mi­seksi korona­kriisin aiheut­ta­masta montusta kestä­vään kasvuun saavat osakseen sekä kiitosta että ankaraa kritiikkiä.

1.7.2020

– Olen samaa mieltä Vihriälän työryhmän kanssa siitä, että ensin hoide­taan kriisi ja sen jälkeen elvyte­tään velka­ra­halla. Akuutin kriisin aikana yritysten kiinteät kustan­nukset, kuten vuokrat, tulisi korvata valtion tuilla, etteivät yritykset menisi konkurs­siin, Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­toksen tutki­mus­joh­taja Tuomas Kosonen toteaa.

Hänen mieles­tään raportin arvio, että julkisen talouden 10 miljardin kestä­vyys­va­jetta pitäisi ryhtyä kuromaan umpeen vuodesta 2023 lähtien, olisi kannat­tanut jättää tekemättä.

– Talous­ti­lanne ehtii elää sitä ennen mahdol­li­sesti paljonkin. Tämän takia on liian aikaista arvioida julkisen talouden tilaa ja pidemmän aikavälin sopeu­tus­toi­mien tarvetta.

POLITIIKKASUOSITUKSIA MUTUTUNTUMALLA

Vihriälän työryhmän rapor­tissa väite­tään, että tulove­roja ei voi korottaa, koska se heiken­täisi talouden toime­liai­suutta. Siksi julkisen talouden kestä­vyys­va­jetta pitäisi ryhtyä kuromaan julkisia menoja leikkaa­malla, raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla sekä kulutus- ja ympäris­tö­ve­roja nostamalla.

Kososen mukaan raportin politiik­ka­suo­si­tuk­sissa ei ole huomioitu empii­risen talous­tie­teen tutki­mus­tu­loksia veroko­ro­tusten vaiku­tuk­sista talous­kas­vuun eikä muuten­kaan syväl­li­sesti analy­soitu tilannetta.

– Talous­tie­teel­linen tutkimus ei puolla näkemystä, jonka mukaan tulove­ro­tuksen kiris­tä­mi­sellä olisi suuri negatii­vinen vaikutus työlli­syy­teen, eikä tutkimus tue näkemystä, jonka mukaan tulove­rojen kiris­tä­minen olisi haital­lista. Tulove­rotus on vain yksi valtion talous­po­li­tiikan instru­mentti muiden joukossa.

Kosonen arvos­telee raporttia myös siitä, että sen politiik­ka­suo­si­tusten vaiku­tuksia tulon­ja­koon ei ole otettu huomioon lainkaan.

– Jos julkista taloutta halutaan sopeuttaa sosiaa­li­turvaa leikkaa­malla, muita kuin tulove­roja korot­ta­malla tai “raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla”, jotka yleensä tarkoit­tavat työttö­myys­turvan heiken­nyksiä, suosivat uudis­tukset isompi­tu­loisia, Kosonen arvioi.

Hänen mukaansa raportin tarjoamat lääkkeet kasvat­tai­sivat tuloeroja.

– Kulutus­verot kohdis­tuvat suhteel­li­sesti enemmän pieni­tu­loi­siin kuten myös tukien leikkaukset. Sen sijaan valtion tuloveron kiristys kohdis­tuisi enemmän suuri­tu­loi­siin. Raportin suosi­tukset kuulos­tavat enemmän poliit­ti­silta kuin tutki­muk­seen perustuvilta.

Vihriälän talous­työ­ryhmän mielestä nykyisen tasoisia hyvin­voin­ti­pal­ve­luita ja sosiaa­li­turvaa ei ole mahdol­lista rahoittaa. Pitääkö se paikkansa?

– Hyvin­voin­ti­val­tiota voidaan pitää yllä, vaikka se vaatisi verojen kiris­tyksiä, jos niin halutaan. Maailma ei siihen lopu, jos tulove­rojen tasoa vedetään pari pykälää takaisin ylöspäin. Jos tulove­roja ja kulutus­ve­roja nostet­tai­siin laaja­poh­jai­sesti niin, aika pienillä verojen kiris­tyk­sillä saatai­siin miljar­deja valtion kassaan, tutki­mus­joh­taja Kosonen vastaa.

Kriisiajan talous­po­li­tiikan viritykset

Suomen talous on nyt syöksy­kier­teessä. Millä keinoin tästä taantu­masta pitäisi pyrkiä ulos?

– Talouden kasvuun kääntä­mi­seen tarvi­taan miljar­dien eurojen suuruinen elvytys­pa­ketti. Meidän mieles­tämme sen pääpainon tulisi olla julki­sissa inves­toin­neissa. Perin­teisten infra­hank­keiden lisäksi nyt olisi perus­teltua panostaa myös ilmas­ton­muu­toksen hillin­tään sekä koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen. Julkisen velan kasvua ei ole syytä tässä vaiheessa pelätä, SAK:n pääeko­no­misti Ilkka Kauko­ranta linjaa.

Hänen mieles­tään velka­rahaa ei kannata silti tuhlata yleisiin tulove­rojen alennuk­siin, koska osa rahoista menee kuitenkin säästämiseen.

– Tehok­kaampi ja oikeu­den­mu­kai­sempi tapa tukea ostovoimaa olisi parantaa määrä­ajaksi työttömyysturvaa.

Kauko­ranta painottaa, että varsi­naisen laaja­mit­taisen finans­si­po­liit­tisen elvytyksen aika ei ole vielä nyt.

– Hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen merkitys korostuu kriisin keskellä. Poikkeus­olot kasvat­tavat tervey­den­huollon ja lasten­suo­jelun kustan­nuksia. Siksi yritysten pystyssä pitämi­seksi päätet­tyjen tukien lisäksi valtion tulisi vahvistaa kuntien rahoi­tusta, jotta tärkeät palvelut ja työpaikat voitai­siin turvata.

TYÖMARKKINOIDEN RAKENTEET HYVÄSSÄ JAMASSA

Vihriälän työryhmän raportti patistaa työmark­ki­na­jär­jes­töjä uudis­ta­maan työeh­doista sopimisen käytän­teitä ja purka­maan työmark­ki­noiden säätelyä. Sen mielestä Suomen työmark­ki­noiden jäykät raken­teet jarrut­tavat talouden ja työlli­syyden kasvua. Kauko­ranta muistaa kuulleensa samat marinat työmark­ki­noiden suurista ongel­mista ja joustojen tarpeesta monta kertaa aikai­sem­minkin. Hänen mukaansa työnan­ta­ja­jär­jes­töjen väitteet radikaa­lien työmark­ki­na­uu­dis­tusten välttä­mät­tö­myy­destä perus­tuvat kuitenkin enemmän mieli­pi­tei­siin kuin tutkit­tuun tietoon.

– Muutama vuosi sitten julkaistun OECD:n raportin mukaan paras työlli­syys ja alhaisin työttö­myys saavu­te­taan sellai­sissa työmark­ki­na­jär­jes­tel­missä, joissa työeh­doista sopiminen on keski­tettyä tai koordinoitua.

Kauko­rannan mukaan tutki­mus­tiedon valossa näyttää vahvasti siltä, että vahvoihin työeh­to­so­pi­muk­siin ja koordi­naa­tioon raken­tuva työmark­ki­na­malli on paras, kun taas laajan paikal­lisen sopimisen varaan raken­tuva malli on työlli­syys­ke­hi­tyksen kannalta huono.

VYÖNKIRISTYKSILLÄ PELOTTELU SYÖ KASVUN EVÄITÄ

Vihriälän työryhmä arvioi, että velkael­vy­tyksen jälkeen Suomen julkinen talous pitää palauttaa vakaalle pohjalle menojen leikkaa­mi­sesta, verojen korotuk­sista ja työeh­tojen heiken­tä­mi­sestä koostuvan kipupa­ketin avulla. Raportin mukaan sen toimeen­pa­ne­misen aikatau­lusta pitäisi pystyä sopimaan jo syksyllä. Kauko­ranta on eri mieltä.

– Kriisin keskellä ei kannata tehdä hätäpäis­sään pitkälle meneviä raken­teel­lisia ratkai­suja, vaan suuret uudis­tukset tulee valmis­tella aina huolella.

Kauko­ranta uskoo, että jo pelkkä keskus­telu edessä olevista vyönki­ris­tys­toi­mista vaikut­taisi lamaut­ta­vasti kulutuk­seen ja inves­toin­teihin, mikä puoles­taan heiken­täisi kaavail­tujen elvytys­ruis­keiden tehoa.

KENEN LAULUJA TALOUSTYÖRYHMÄN RAPORTISSA LAULETAAN

– Vihriälän työryhmän raportti painottaa, että nyt ei ole menoleik­kausten aika, ja että kriisin jälkeen kasvu pitää käynnistää finans­si­po­liit­ti­sella elvytyk­sellä. Toivon, että polii­tikot toimivat näiden ohjeiden mukai­sesti, julkis­ta­louden profes­sori Matti Tuomala sanoo.

Hänen mieles­tään raportin pitkän aikavälin politiik­ka­suo­si­tukset raken­tuvat kuitenkin jo ajat sitten paikkansa pitämät­tö­miksi osoite­tuille väitteille muun muassa julkisen sektorin oman tuotannon tehottomuudesta.

– Raportin uusli­be­ra­lismin makuiset linjaukset eivät toki tulleet yllätyk­senä. Ovathan sekä Vihriälä että Sixten Korkman markki­naus­ko­vaista sanomaa levit­tävän Elinkei­noe­lämän valtuus­kunnan entisiä toimi­tus­joh­tajia, ja myös Bengt Holmström on julis­tau­tunut oikeistolaiseksi.

Tuomalan mielestä sitä voi silti pitää erikoi­sena, että neljää enemmän tai vähemmän oikeis­to­laista ekono­mistia on pyydetty valmis­te­le­maan kasvustra­tegia viher­va­sem­mis­toe­nem­mis­töi­selle hallitukselle.

VÄHEMMÄN VIISAITA NEUVOJA

Vihriälän työryhmän raportin mukaan talou­teen pitää ensin panna vauhtia julkisia menoja lisää­mällä, mutta heti kun talous on saatu kasvuun, menoja pitää ryhtyä leikkaa­maan tai veroja korot­ta­maan. Tuomalan mielestä raportin tuput­ta­malle leikkausten tielle lähte­mi­selle ei ole mitään tarvetta, jos elvytys toimii niin kuin on tarkoitus.

– Kun talous on saatu kohtuul­li­seen kasvuun, niin se helpottaa nykyis­ta­soisten hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen ja sosiaa­lie­tui­suuk­sien ylläpitoa ja luo edelly­tyksiä niiden parantamiseen.

Tuomalan mielestä on tarpee­tonta lyödä lukkoon sopeu­tus­toi­mien keino­va­li­koimaa ja mitta­luokkaa vuosiksi eteenpäin.

– Kukaan ei pysty ennus­ta­maan talouden kehitystä vuosien päähän. Sen takia tällaisten tavoit­teiden asetta­minen on vahin­gol­lista talouden kehityk­selle. Sopeu­tus­toi­mista ennalta sopiminen rajoit­taisi tarpeet­to­masti talous­po­li­tiikan mahdol­li­suuksia tukea työlli­syyden kasvua kulloi­senkin suhdan­ne­ti­lan­teen edellyt­tämin keinoin.

VELKAA NYKYISTEN JA TULEVIEN SUKUPOLVIEN PARHAAKSI

Valtion velka kasvaa kriisin aikana miljar­di­tol­kulla kuukau­dessa, ja keskus­telu siitä, keiden makset­ta­vaksi velka­vuori lopulta jää, käy kuumana.

– Vihriälän työryhmän rapor­tissa toiste­taan väärin­kä­si­tystä, jonka mukaan nyt elävät ihmiset ottai­sivat lainaa pelkäs­tään lastemme kustannuksella.

Tuomala muistuttaa, että tosia­siassa suurinta osaa nyt otetta­vista veloista tulevat maksa­maan jo elossa olevat ihmiset. Hänen mukaansa velan kasvua ei ole syytä kauhis­tella niin kauan kuin rahat käyte­tään talouden kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavä­lillä tukeviin julki­siin investointeihin.

– Valtio saa lainaa olemat­to­malla korolla, ja tällä hetkellä edes euroa­lueen jäykät alijää­mä­säännöt eivät ole esteenä järkevän talous­po­li­tiikan harjoittamiselle.

Tuomalan mielestä velkael­vy­tyk­sessä suurimmat panos­tukset tulisi panna nykyisten ja tulevien sukupol­vien elämän­laatua paran­ta­viin kohtei­siin, kuten koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen, hyvin­voin­ti­pal­ve­luihin ja ilmas­ton­muu­toksen hillitsemiseen.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN