Vesa Kota­viita: Nuor­ten työuralle turval­li­nen alkutaival

Suomessa on kattava lain­sää­däntö, joka suoje­lee myös kesä­työn­te­ki­jöitä ja nuoria työn­te­ki­jöitä työn mahdol­li­silta hait­ta­vai­ku­tuk­silta. Lait ja asetuk­set velvoit­ta­vat työnan­ta­jaa huoleh­ti­maan kaik­kien työn­te­ki­jöi­den opas­tuk­sesta ja pereh­dyt­tä­mi­sestä. Työ ei saa vahin­goit­taa nuor­ten terveyttä.

Kesä­työn­te­ki­jöi­den kanssa toimit­taessa on muis­tet­tava, että heidän tietonsa ja taitonsa eivät ole saman­lai­sia kuin pidem­pään työssä olleilla. Nuoren työn­tekijän lähtö­taso työhön tai työym­pä­ris­tön tunte­mi­seen pitää alka­jai­siksi selvit­tää. Olen­nai­sia kysy­myk­siä ovat, onko nyt käsillä oleva työteh­tävä hänelle uusi, mitä koke­muk­sia hänellä työelä­mästä on? Mitä turval­li­suus tarkoit­taa? Samalla on tarpeen käydä keskus­te­lua työter­vey­destä ja sen säilyt­tä­mi­sen tärkeydestä.

Tarkoi­tuk­sena on selvit­tää ja tehdä turval­li­sen ja terveel­li­sen työn tavoit­teet selviksi tavalla, jonka nuori ymmärtää.

Sen rinnalla on herä­tet­tävä tarvit­tava turval­li­suus­a­senne, jotta riskien tunnis­ta­mi­nen ja ymmär­rys työn teke­mi­seen syntyisivät.

Nuor­ten pereh­dyt­tä­mi­nen on toteu­tet­tava huolel­li­sesti. Suun­ni­tel­mal­li­sella ja tavoit­teel­li­sella pereh­dyt­tä­mi­sellä työn laatu para­nee ja työn hait­ta­vai­ku­tuk­sia kuten tapa­tur­mia ehkäis­tään. Pereh­dyt­tä­mi­seen sisäl­tyy myös työteh­tä­vään liit­ty­vien työtur­val­li­suus­oh­jei­den läpi­käynti ja noudat­ta­mi­nen sekä toimin­taoh­jeet häiriö- ja poik­keus­o­lo­suh­teissa. Lisäksi toimi­vassa pereh­dyt­tä­mis­suun­ni­tel­massa esitel­lään työpai­kan luot­ta­mus­hen­ki­löt, luot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu sekä heidän tehtä­vänsä. Näin nuorella on tiedossa keneen puoleen kään­tyä erilaissa kysymyksissä.

Koke­neem­mat työn­te­ki­jät toimi­vat nuor­ten työn­te­ki­jöi­den opas­ta­jina, pereh­dyt­tä­jinä sekä turval­lis­ten ja oikei­den työta­po­jen puoles­ta­pu­hu­jina. Erityi­sen tärkeää se on nuorille, koska heille ei vielä ole synty­nyt käsi­tystä työym­pä­ris­tön eri vaara­te­ki­jöi­den vaiku­tuk­sista tervey­teen ja työssä onnistumiseen.

Seuraa­vat neljä näkö­koh­taa on hyvä pitää nuoria pereh­dy­tet­täessä mielessä:

• Tietoa turval­li­sista työta­voista pitää antaa ensim­mäi­sestä päivästä alkaen. Nuorilla pitää olla aina tiedossa henkilö, jonka puoleen kään­tyä epäsel­vissä tilan­teissa. Näin he pääse­vät sisälle työyh­tei­sön turvallisuuskulttuuriin.
• Työpai­koilla on hyvä ajatella nuor­ten pereh­dyt­tä­mistä turval­li­suu­teen ja työn teke­mi­seen posi­tii­vi­sena erityiskohteluna.
• Työno­pas­tuk­sen kirjal­li­seen tarkas­tus­lis­taan lisä­tään tietoa teki­jöistä, jotka edel­lyt­tä­vät koke­musta ja ymmär­rystä työym­pä­ris­tön erityi­sistä riskeistä. Näin varmis­te­taan nuoren ja koke­mat­to­man työn­tekijän turval­li­nen ja oikea työs­ken­tely sekä tervey­den säilyminen.
• Kukaan ei opi, jos ei opeteta.

Ensim­mäi­set koke­muk­set työelä­mästä ja työn teke­mi­sestä ovat nuorille tärkeitä. Työpai­koilla on koros­tet­tava työtur­val­li­suu­den tärkeyttä. Anta­kaamme nuorille työn­te­ki­jöille turval­li­nen ja luot­ta­musta synnyt­tävä koke­mus työelä­män alku­tai­pa­leelle ja oikeat askel­mer­kit alka­valle työuralle.

VESA KOTAVIITA
Teol­li­suus­lii­ton työympäristöpäällikkö

KUVA KITI HAILA