Veli-Matti Kauppinen: Kriisistä selviy­ty­minen edellyttää määrätietoisuutta

Korona­virus on hallinnut uutisointia viime aikoina koko maail­massa. Päivä päivältä saamme kuulla uutisia epide­mian leviä­mi­sestä. Meille kerro­taan jatku­vasti uusista yt-neuvot­te­luista ja niiden vaiku­tuk­sista ihmisten arkeen ja talou­teen. Teolli­suus­liiton näkökul­masta tässä kriisi­ti­lan­teessa tärkeintä on jäsen­temme oikeu­den­mu­kainen kohtelu yt-neuvot­te­luissa ja työttö­myys­kassan saumaton palvelu. Nyt mitataan myös paikal­lisen sopimisen kulttuuria. Työnte­ki­jöiden joustaessa, on työnan­ta­jien tultava vastaan.

Maan hallitus on tarttunut ripeästi haastei­siin. Pääsiäis­viikon kehys­riihi oli histo­rial­linen paitsi poikkeus­ti­lan­teen myös ratkai­sujen suhteen. Velkaa otetaan kriisin vuoksi yli 10 miljardia euroa. Lisäta­lous­ar­vio­esi­tyk­sessä ehdote­taan määrä­ra­hoihin noin 3.6 miljardin euron lisäystä. Hallitus esimer­kiksi ilmoitti tukevansa yrityksiä yhteensä yli miljar­dilla eurolla. Tärkeää kriisin hoita­mi­sessa on myös lisära­hoi­tuksen esittä­minen ELY-keskusten ja Business Finlandin menoihin. Samoin TE-toimis­tojen toimin­ta­me­noihin ehdotetut lisäykset ovat tässä tilan­teessa perus­tel­tuja. Myös kunnat saavat apua. Verotu­lojen menetyk­sistä on nyt tulossa yli 500 miljoonan euron korvaukset. Seuraa­vassa vaiheessa kunnille osoite­taan vähin­tään miljardi euroa.

Myös työmark­ki­na­kes­kus­jär­jestöt ovat toimi­neet ripeästi. Ne valmis­tivat halli­tuk­selle viiden kohdan esityksen määrä­ai­kai­sista toimista, joilla tuetaan yritys­toi­minnan ja työlli­syyden palau­tu­mista kriisin jälkeen. Ponnistus osoitti kolmi­kannan toimi­vuuden. Huhut kolmi­kan­taisen sopimisen kuole­masta ovat siis jälleen kerran osoit­tau­tu­neet ennen­ai­kai­siksi. Kolmi­kantaa soisi käytet­tävän muulloinkin kuin kriisin ollessa pahimmillaan.

Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henki­lös­töään, ja samalla jakaa ruhti­naal­lisia osinkoja omistajilleen.

Selvää on, että yritysten toimin­tae­del­ly­tyksiä pitää tukea. Samalla on oikeu­tettua edellyttää, että väliai­kaisia toimia, esimer­kiksi lomau­tusten suhteen, ei käytetä varmuuden vuoksi tai automaat­tina. Samoin on oikeu­tettua vaatia malttia yritysten osinko­po­li­tii­kassa. Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henki­lös­töään, ja samalla jakaa ruhti­naal­lisia osinkoja omistajilleen.

Hallitus on ilmoit­tanut, että halli­tus­oh­jelman uudel­leen kirjoit­ta­minen ei ole nyt asialistan kärjessä. Tärkeintä on akuutin kriisin hoita­minen. Ohjelmaa joudu­taan kuitenkin monelta osin varmasti tarkas­te­le­maan tuonnem­pana uudel­leen. Elokuussa pidet­tä­vässä budjet­ti­rii­hessä on mahdol­lista luoda selkeämpi kuva tulevai­suu­desta sekä tarvit­ta­vista toimen­pi­teistä. Halli­tus­oh­jelman uudel­leen kirjoit­ta­misen vaati­minen on tässä tilan­teessa lähinnä politi­kointia ja osoittaa melko huonoa tilannetajua.

Toivoa on, että talouden taantu­masta ei tule pitkä. Kun rajoi­tukset ja suorat määräykset jossain vaiheessa poistuvat, kysyntä alkaa kasvaa ja näin talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä.

Kriisin jälkeen on käynnis­tet­tävä mittavat elvytys­toimet. Näitä ovat muun muassa infra­struk­tuu­riin kohdis­tuvat hankkeet. Nousun alkaessa on erittäin tärkeää, että työky­kyistä ja osaavaa väkeä on saata­villa. Yritysten näkökul­masta pahinta olisi päästää henki­löstö käsistä.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teolli­suus­liiton viestintäasiantuntija