Start­ti­kurssi on työsuo­jelun ABC

Uusien työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen start­ti­kurssi Vantaalla keräsi osallis­tujia eri puolilta Uutta­maata. Viime vuoden lopulla työsuo­je­lu­vaa­leissa valitut uudet työsuo­je­lu­val­tuu­tetut ja ‑asiamiehet aloit­tivat luotta­mus­teh­tä­väs­sään vuoden­vaih­teessa. Heillä on nyt tarve opiskella ja saada tietoa.

UUSIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN STARTTIKURSSI 25.1. VANTAA

”Työtur­val­li­suu­desta huoleh­ti­minen kuuluu lain mukaan työnan­ta­jalle. Mutta työsuo­je­luo­saa­minen on osa teidän ammat­ti­tai­toanne, ja jos työsuo­jelua hoide­taan hyvällä yhteis­työllä, muukin vuoro­vai­kutus työpai­kalla paranee, sanoo kurssia vetävä työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Jenni Uljas.

Seuraa­vaksi osanot­tajat kerään­tyvät pienryh­miin ja miettivät, mitkä ovat heidän työpai­koil­laan kolme keskeistä työsuojeluongelmaa.

MAALITEHTAALLA PERUSASIAT KUNNOSSA

Lucas Linde­qvist aloitti Sherwin Williamsin maali­teh­taalla vuonna 2016 pakkaa­jana, sittemmin hän työsken­teli myös patape­si­jänä ja valmis­ta­jana. Nykyään ammat­tina on trukin­kul­jet­taja, ja lisäksi hän hoitaa työsuo­je­lu­val­tuu­tetun pestiä.

– Ajattelin syksyllä, että olisi miele­kästä, jos tuotannon tehtä­vien lisäksi työhöni kuuluisi jotain muutakin. Työsuo­je­lu­vaa­leja ei tällä kertaa pidetty, olin ainoa ehdokas, sanoo Lindeqvist.

Start­ti­kurs­sille hän päätti lähteä löydet­tyään sitä koskevan tiedon Teolli­suus­liiton sivuilta.

– Halusin nimeno­maan liiton järjes­tä­mään koulu­tuk­seen, en ollut näissä aikai­semmin käynyt. Tämä oli hyvä ja infor­ma­tii­vinen paketti. Toden­nä­köi­sesti osallistun seuraa­vaksi perus­kurs­sille, hän miettii.

Sherwin Williams on maailman suurin maali­firma ja amerik­ka­lai­so­mis­tuk­sessa. Vantaalla työnte­ki­jöitä on runsaat sata. Kemikaa­lien käyttö on tietenkin maali­teh­taassa työnteon ytimessä, mutta työsuo­jelu on järjes­tetty sen verran hyvin, että mitään kriisejä Linde­qvist ei ole joutunut kohtaamaan.

– Tilanne on hallussa, ja tästä on mukava jatkaa eteen­päin. Työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna aion ylläpitää ja kehittää sitä hyvää kulttuuria, joka meillä jo on olemassa.

OMA KIINNOSTUS ANTAA MOTIVAATIOTA

– Olen aina ollut työsuo­je­lu­asioista kiinnos­tunut. Ja työka­verit tulevat helposti puhumaan minulle. Siksi oli luontevaa lähteä ehdolle työsuo­je­lu­vaa­leihin, kertoo varao­sa­myyjä Mariia Heinonen.

Työka­verit Hertto­niemen K‑Caarassa Helsin­gissä luotti­vatkin Heino­seen ja äänes­tivät hänet ensim­mäi­seksi varatyö­suo­je­lu­val­tuu­te­tuksi. Start­ti­kurssia hän piti hyvänä kokonaisuutena.

– Kurssilla sai neuvoja siihen, mistä löytyy lisätietoa, kuten hyödyl­lisiä nettio­soit­teita ja linkkejä.

Heinosen luontainen kiinnostus työhy­vin­voin­tiin näkyy muun muassa siinä, että hän katselee työpaik­kaansa ”työsuo­je­lu­la­sien” läpi ja miettii aina mahdol­lisia parannuskohteita.

– Jos on rikki­näisiä työka­luja, niin laite­taan ne kuntoon heti. Tai jos ovessa on saranan ruuvit löysällä, niin kiristän ne itse enkä jätä huoltomiehelle.

Aiemmin hän työsken­teli K‑Caarassa sähkö­me­kaa­nik­kona, mutta alkoi kärsiä astmasta. Työteh­tä­vien vaihto kuitenkin helpotti.

– Nyt kun en ole enää hallin puolella, ei ole ollut oireita.

Kuten ammat­ti­tau­tie­päi­lyissä usein, työn ja oireiden yhteyttä ei voinut aukot­to­masti todistaa, vaikka todis­teet siihen suuntaan vahvasti viitta­sivat. Joka tapauk­sessa omakoh­tainen kokemus lisäsi Heinosen mielen­kiintoa työsuo­je­luun entises­tään. Hän aikookin mennä Murikka-opistoon autoalan työsuojelukurssille.

– Siellä keski­ty­tään juuri autoa­lalle tyypil­li­siin asioihin, eli käydään läpi esimer­kiksi näitä kemial­lisia haitta­te­ki­jöitä ja niiden vaikutuksia.

TYÖSUOJELUASIAMIEHELLE SOPIVA MENTALITEETTI

Tuore työsuo­je­lua­sia­mies Petri Huoponen huomasi yrityk­sensä intra­ne­tistä, että Teolli­suus­liitto järjestää työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen starttikurssin.

– Meidän työsuo­je­lu­pääl­likkö oli laittanut tiedon sinne, kun hän oli bongannut jostain, että liitolla on tällainen. Ilmoit­tau­duin mukaan, kertoo Huoponen.

Hän työsken­telee operaat­to­rina piikiek­koja ja antureita valmis­ta­vassa Murata Elect­ro­nic­sissa Vantaalla. Iso yritys ottaa työsuo­je­lu­asiat vakavasti.

– Meillä on eri tuotan­toa­lueilla kullakin oma työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tunsa. Kiekko­puo­lella, toimi­hen­ki­löillä, chippien valmis­tuk­sessa ja kompo­nentti- sekä element­ti­puo­lella. Arki- ja viikon­lop­pu­vuo­rossa on myös erikseen työsuo­je­lu­val­tuu­tetut, Huoponen luettelee.

Elekt­ro­niik­ka­firman suurimmat työsuo­jelun haasteet liittyvät ergonomiaan.

– Seisaal­taan tehdään aika paljon töitä. Esimer­kiksi rasitus­vam­moja ja haavaumia voi tulla. Meluakin meillä on jonkin verran.

Työsuo­je­lua­sia­mie­heksi Huoponen päätyi työka­ve­rinsa ehdotuksesta.

– Ilmei­sesti minä tulen ihmisten kanssa aika hyvin toimeen ja olen menta­li­tee­til­tani autta­vainen, ja siksi kollega katsoi, että voisin soveltua hommaan.

Start­ti­kurssi oli Huoposen mielestä opetta­vainen ja teki selväksi, että työsuo­jelun tehtä­vä­kenttä on valtavan laaja.

– Se on minulla vielä vähän haussa, mitä kaikkea työsuo­je­lua­sia­miehen rooliin kuuluu suhteessa työsuo­je­lu­val­tuu­tetun tehtä­viin. Mutta lisäkou­lu­tusta tarvi­taan vielä, se Murikan perus­kurssi varmaan olisi hyvä, hän suunnittelee.

MIKÄ STARTTIKURSSI?

• Yhden päivän kursseja eri puolilla Suomea
• Kohde­ryh­mänä vuoden­vaih­teessa valitut uudet työsuo­je­lu­val­tuu­tetut ja ‑asiamiehet
• Kurssin sisältöä muun muassa:

          – mitä työsuo­jelu on
          – työsuo­jelun perus­teet, työsuo­je­lu­yh­teistyö, valtuu­tetun ja varaval­tuu­tetun tehtävät
          – työpaikan ja liiton työsuo­je­luor­ga­ni­saatio, koulutusmahdollisuudet
          – tutus­tu­taan oman alueen muihin työsuojelutoimijoihin

Seuraavat askeleet työsuo­jelun perus­kurssi ja jatko­kurssi Murikka-opistossa Tampereella

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT ANNIKA RAUHALA