Juuso Leskinen asettaa neulosta koneeseen Kuomiokosken tehtaalla.

KUVAREPORTAASI: Kuoma­seni, mistä tulet?

Kuomio­kos­kella on valmis­tettu putki­var­si­saap­paita 30 vuotta. Tutun Kuoma-jalki­neen valmis­tuk­sessa tarvi­taan jopa 75 työvaihetta.

17.2.2020

KUOMIOKOSKI OY

KOTIPAIKKA Kuomio­koski
PERUSTETTU 1928
OMISTAJAT Putto­sen suku
TUOTANTO Kengät ja lasten­vaat­teet. Tunne­tuin tuote Kuoma-putkivarsisaapas.
HENKILÖSTÖ Noin 100.
LIIKEVAIHTO 17,4 miljoo­naa (2019)

 

Kenkien pohji­tus eli kenkien pohjan valu. Kuvassa Reima Hämäläinen.
Pinko­poh­jan ompelua.
Jalki­ne­työn­te­kijä, malliom­pe­lija Tuija Leski­nen ompe­lee Kuoman Alicea, johon tulee neulosreunus.

Olen taus­tal­tani vaateom­pe­lija ja minulla on Kuomalla yhdes­toista vuosi menossa. Parasta työssä on vaih­telu. Työ sisäl­tää ompe­lua, korjausta ja liimausta. Päivät ovat erilaisia.
TUIJA LESKINEN

Meis­taus eli pohjal­lis­ten leik­kuu palkkimeistillä.
Jallu Parta­nen, Sergei Livan­dovski, Tero Olli­kai­nen ja Jouni Heikkinen.

KUOMAN VALMISTUKSEN VAIHEITA

SUUNNITTELU Suun­nit­te­li­jat teke­vät kengälle kaavat ja mallit ja valit­se­vat sopi­van kuosin ja väri­maa­il­man. Kenkien pääl­lis­ma­te­ri­aali ja niiden leik­kuu sekä kankaan kuto­mi­nen ja värjäys teete­tään suoma­lai­silla alihankkijoilla.

OMPELU Kengän eri osat ommel­laan yhteen. Kun kengän pääl­li­nen on ommeltu kohdil­leen, ommel­laan siihen pinko­pohja, johon pohja­massa kiin­nit­tyy. Lisäksi osassa kenkiä kanta­pään tuki­kap­pale lämmi­te­tään ja muotoil­laan mate­ri­aa­lin vielä ollessa lämmin.

POHJITUS Pinko­poh­jan ompe­lun jälkeen kenkä siir­tyy pohji­tuk­seen. Ensim­mäi­senä kenkään asete­taan lesti tuomaan sille oikean muodon. Tämän jälkeen kenkä lestei­neen kiin­ni­te­tään poly­ure­taani-suora­va­lu­ko­nee­seen, jossa kenkä saa pohjansa.

VIIMEISTELY Pohji­tuk­sen jälkeen kenkä viimeis­tel­lään: kengän laitaan jääneet ylimää­räi­set massat leika­taan pois, kenkä imuroi­daan pölystä puhtaaksi, sen laatu tarkis­te­taan, pohjal­li­set laite­taan kengän sisälle ja tuote­la­put ja ‑tarrat kiin­ni­te­tään kenkään.

PAKKAUS Viimeis­telty kenkä paka­taan rasi­aan ja kenkä kulje­te­taan Kuomio­kos­kelta Mänty­har­jun pakkaa­moon. Varas­tossa kenkä säilö­tään oike­aan paik­kaan, kunnes se paka­taan asiak­kaan toivei­den mukai­sesti valmiiksi lähtöön.

Katja Kallio­kun­nas ja Anne Koivuniemi.

KUOMAN TIE SUOMALAISTEN JALKOIHIN

1928 Nahka- ja jalki­nea­lan yrityk­sen perus­ta­nut Juho Putto­nen hank­kii mylly­ti­lan Kuomio­kos­kelta ja aloit­taa kenkien osien valmistuksen.

1930-LUKU Toiminta kasvaa. Tuot­tei­siin mukaan esim. kevyitä tohve­leita ja pohjallisia.

1940-LUKU Kysyntä hidas­tuu sodan vuoksi ja tuot­tei­den teke­mi­nen pysäh­tyy koko­naan. Sodan päätyt­tyä tuotanto käyn­nis­tyi uudelleen.

1950-LUKU Vuonna 1954 perus­te­taan sisa­ry­ri­tys Mänty­har­jun Kenkä­teh­das Oy. Kenkä­tuo­tanto Mänty­har­julla käynnistyy.

1960-LUKU Kenkien osien tuotanto laaje­nee niin Mänty­har­jun kenkä­teh­taan kuin muiden Suomen kenkä­teh­tai­den tarpei­siin. Parhaim­mil­laan Kuomio­kos­kella töissä jopa 200 henki­löä. Vuonna 1969 Juho Putto­nen väis­tyy  Kuoman johdosta, toimi­tus­joh­ta­jaksi Juhon poika Erkki Putto­nen.

1970–80-LUVUT Vuonna 1975 toimi­tus­joh­ta­jaksi Erkin veli Antti Putto­nen. Bisnes pyörii ja teke­mistä riit­tää. Kenkien osia viedään kenkä­teh­taille ympäri Suomen.

1990-LUKU Vuonna 1989 julkaistu Putki­var­si­saa­pas nousee laman keskeltä Kuoman pelas­ta­jaksi ja tärkeim­mäksi tuot­teeksi. Mänty­har­jun kenkä­teh­das joudu­taan kuiten­kin sulke­maan. 1990-luvun puoli­vä­lissä kenkien vienti ulko­maille alkaa jälleen, kun talvi­saap­pai­den kysyntä lisään­tyy. Mallisto laajenee.

2000-LUKU Vuonna 2008 laajen­ta­mi­nen Mänty­har­juun, jossa toimii kenkä­va­rasto ja lähettämö.

2010-LUKU Vuonna 2019 tuote­va­li­koi­man laajen­ta­mi­nen lasten ulkoiluvaatteisiin.

Kuomio­kos­ken alku­pe­räi­nen tehdas­ra­ken­nus tunnet­tiin ennen jalki­ne­tuo­tan­toa Mati­lan myllynä.

Tulin Kuomalle töihin vuonna 2000. Työ on siitä muut­tu­nut aika paljon. Silloin viimeis­te­lyssä oli viisi–kuusi naista ja muutama purseen leik­kaaja. Siitä on tilaus­kanta nous­sut ja väkeä on tullut lisää. Eteen­päin on menty. Mallit ovat nykyi­sin aikai­sem­paa moni­mut­kai­sem­pia. Synty­mä­maas­tani Latviasta tultuani työs­ken­te­lin lyhyen aikaa Mänty­har­julla ennen Kuomalle tuloa. Olen viih­ty­nyt Kuomalla hyvin. Sitä toivon, että saisin lähteä täältä eläkkeelle.
INETA AHTIAINEN

Ineta Ahtiai­nen leik­kaa pursetta. Hän on työs­ken­nel­lyt Kuomio­kos­kella 20 vuotta.

KUVAT PAULA MYÖHÄNEN
TEKSTI TEKIJÄN TOIMITUS