Juuso Leskinen asettaa neulosta koneeseen Kuomiokosken tehtaalla.

KUVAREPORTAASI: Kuoma­seni, mistä tulet?

Kuomio­kos­kella on valmis­tettu putki­var­si­saap­paita 30 vuotta. Tutun Kuoma-jalki­neen valmis­tuk­sessa tarvi­taan jopa 75 työvaihetta.

17.2.2020

KUOMIOKOSKI OY

KOTIPAIKKA Kuomio­koski
PERUSTETTU 1928
OMISTAJAT Puttosen suku
TUOTANTO Kengät ja lasten­vaat­teet. Tunne­tuin tuote Kuoma-putkivarsisaapas.
HENKILÖSTÖ Noin 100.
LIIKEVAIHTO 17,4 miljoonaa (2019)

 

Kenkien pohjitus eli kenkien pohjan valu. Kuvassa Reima Hämäläinen.
Pinko­pohjan ompelua.
Jalki­ne­työn­te­kijä, malliom­pe­lija Tuija Leskinen ompelee Kuoman Alicea, johon tulee neulosreunus.

Olen taustal­tani vaateom­pe­lija ja minulla on Kuomalla yhdes­toista vuosi menossa. Parasta työssä on vaihtelu. Työ sisältää ompelua, korjausta ja liimausta. Päivät ovat erilaisia.
TUIJA LESKINEN

Meistaus eli pohjal­listen leikkuu palkkimeistillä.
Jallu Partanen, Sergei Livan­dovski, Tero Ollikainen ja Jouni Heikkinen.

KUOMAN VALMISTUKSEN VAIHEITA

SUUNNITTELU Suunnit­te­lijat tekevät kengälle kaavat ja mallit ja valit­sevat sopivan kuosin ja värimaa­ilman. Kenkien päällis­ma­te­ri­aali ja niiden leikkuu sekä kankaan kutominen ja värjäys teete­tään suoma­lai­silla alihankkijoilla.

OMPELU Kengän eri osat ommel­laan yhteen. Kun kengän päällinen on ommeltu kohdil­leen, ommel­laan siihen pinko­pohja, johon pohja­massa kiinnittyy. Lisäksi osassa kenkiä kanta­pään tukikap­pale lämmi­te­tään ja muotoil­laan materi­aalin vielä ollessa lämmin.

POHJITUS Pinko­pohjan ompelun jälkeen kenkä siirtyy pohji­tuk­seen. Ensim­mäi­senä kenkään asete­taan lesti tuomaan sille oikean muodon. Tämän jälkeen kenkä lestei­neen kiinni­te­tään polyure­taani-suora­va­lu­ko­nee­seen, jossa kenkä saa pohjansa.

VIIMEISTELY Pohji­tuksen jälkeen kenkä viimeis­tel­lään: kengän laitaan jääneet ylimää­räiset massat leika­taan pois, kenkä imuroi­daan pölystä puhtaaksi, sen laatu tarkis­te­taan, pohjal­liset laite­taan kengän sisälle ja tuote­laput ja ‑tarrat kiinni­te­tään kenkään.

PAKKAUS Viimeis­telty kenkä pakataan rasiaan ja kenkä kulje­te­taan Kuomio­kos­kelta Mänty­harjun pakkaa­moon. Varas­tossa kenkä säilö­tään oikeaan paikkaan, kunnes se pakataan asiak­kaan toiveiden mukai­sesti valmiiksi lähtöön.

Katja Kallio­kunnas ja Anne Koivuniemi.

KUOMAN TIE SUOMALAISTEN JALKOIHIN

1928 Nahka- ja jalki­nealan yrityksen perus­tanut Juho Puttonen hankkii mylly­tilan Kuomio­kos­kelta ja aloittaa kenkien osien valmistuksen.

1930-LUKU Toiminta kasvaa. Tuottei­siin mukaan esim. kevyitä tohve­leita ja pohjallisia.

1940-LUKU Kysyntä hidastuu sodan vuoksi ja tuotteiden tekeminen pysähtyy kokonaan. Sodan päätyttyä tuotanto käynnistyi uudelleen.

1950-LUKU Vuonna 1954 perus­te­taan sisary­ritys Mänty­harjun Kenkä­tehdas Oy. Kenkä­tuo­tanto Mänty­har­julla käynnistyy.

1960-LUKU Kenkien osien tuotanto laajenee niin Mänty­harjun kenkä­teh­taan kuin muiden Suomen kenkä­teh­taiden tarpei­siin. Parhaim­mil­laan Kuomio­kos­kella töissä jopa 200 henkilöä. Vuonna 1969 Juho Puttonen väistyy  Kuoman johdosta, toimi­tus­joh­ta­jaksi Juhon poika Erkki Puttonen.

1970–80-LUVUT Vuonna 1975 toimi­tus­joh­ta­jaksi Erkin veli Antti Puttonen. Bisnes pyörii ja tekemistä riittää. Kenkien osia viedään kenkä­teh­taille ympäri Suomen.

1990-LUKU Vuonna 1989 julkaistu Putki­var­si­saapas nousee laman keskeltä Kuoman pelas­ta­jaksi ja tärkeim­mäksi tuotteeksi. Mänty­harjun kenkä­tehdas joudu­taan kuitenkin sulke­maan. 1990-luvun puoli­vä­lissä kenkien vienti ulkomaille alkaa jälleen, kun talvi­saap­paiden kysyntä lisääntyy. Mallisto laajenee.

2000-LUKU Vuonna 2008 laajen­ta­minen Mänty­har­juun, jossa toimii kenkä­va­rasto ja lähettämö.

2010-LUKU Vuonna 2019 tuote­va­li­koiman laajen­ta­minen lasten ulkoiluvaatteisiin.

Kuomio­kosken alkupe­räinen tehdas­ra­kennus tunnet­tiin ennen jalki­ne­tuo­tantoa Matilan myllynä.

Tulin Kuomalle töihin vuonna 2000. Työ on siitä muuttunut aika paljon. Silloin viimeis­te­lyssä oli viisi–kuusi naista ja muutama purseen leikkaaja. Siitä on tilaus­kanta noussut ja väkeä on tullut lisää. Eteen­päin on menty. Mallit ovat nykyisin aikai­sempaa monimut­kai­sempia. Synty­mä­maas­tani Latviasta tultuani työsken­telin lyhyen aikaa Mänty­har­julla ennen Kuomalle tuloa. Olen viihtynyt Kuomalla hyvin. Sitä toivon, että saisin lähteä täältä eläkkeelle.
INETA AHTIAINEN

Ineta Ahtiainen leikkaa pursetta. Hän on työsken­nellyt Kuomio­kos­kella 20 vuotta.

KUVAT PAULA MYÖHÄNEN
TEKSTI TEKIJÄN TOIMITUS