Lakossa Metsä Woodin Lohjan kertotehtaalla: ”Heikennyksille ei lämmetä”

”Meillä ovat Metsäteollisuus ry:n heikennysesityksistä eniten puhuttaneet palvelusvuosilisät ja työajan lyhennyskorvaukset”, kertoo Metsä Woodin Lohjan kertotehtaan pääluottamusmies Ari Putila. Järjestäytymisasteeltaan yli 90 prosentin tehtaalla on lakko pitänyt,  ja se katsotaan loppuun asti, Putila vakuuttaa.

12.2.2020

Kansantalouden tilastojen mukaan mekaaninen metsäteollisuus työllistää enemmän suomalaisia kuin paperiteollisuus. Mekaanisessa paiskii töitä noin 22 000 suomalaista, paperitehtaissa 19 000. Putila mietiskelee, pidetäänkö paperiteollisuutta kuitenkin ”tärkeämpänä” alana, koska miljardeissa sen vienti on isompaa.

– Ehkä siksi meidän lakkomme mainitaan lähinnä sivulauseena. Mutta yhtä tärkeitä nämä työpaikat ovat meille, jotka näissä tehtaissa olemme töissä, Putila alleviivaa.

Pääluottamusmies harmitteleekin sitä, että Metsäteollisuus ry ei ole halunnut tehdä mekaanisessa sopimusta.

– Mutta nyt kun Paperiliitto sai sopimuksen aikaiseksi, jospa kaikki esteet meidänkin sopimuksen saamiselle olisivat nyt poissa. Kyllä me töitä haluamme tehdä, ei tämä ole mukava tilanne kenellekään.

Suomen kansantalouden nojaaminen erikoisen paljon vientiin näyttäisi tilastojen valossa sekin harhaluulolta, ei tosiasialta. Muiden muassa Yle on kirjoittanut asiasta. ”Maailmanpankin tilastoissa on mukana 43 Euroopan maata. Maailmanpankin tilastojen valossa Suomi ei ole poikkeuksellisen vientiriippuvainen maa, ei sinne päinkään. Peräti 31 maata on Suomea vientiriippuvaisempia, eli Suomi kuuluu siihen neljännekseen, joka on kaikkein vähiten vientiriippuvainen. Numeroiden perusteella Suomea voisi päinvastoin kutsua poikkeuksellisen kotimarkkinariippuvaiseksi maaksi.” (Ylen uutiset 11.10.2019)

Mekaaninen metsäteollisuus myy nimenomaan kotimarkkinoille, sillä tuotantoa vuonna 2018 oli 6,9 miljardin euron edestä, ja kotimaahan siitä myytiin 4,6 miljardilla. Samana vuonna paperiteollisuuden tuotanto oli 15,6 miljardia ja siitä kotimaahan myytiin 4,8 miljardin edestä. Putila jatkaa mietiskelyään siitä, miksi työnantajapuoli näyttää olevan halukas pitkittämään ja venyttämään lakkoa sahoilla ja vaneritehtailla.

– Ajatellaan ehkä kuitenkin sitä vientikauppaa, pidetään paperinvientiä, kemiasta nyt puhumattakaan, valtakunnallisesti niin tärkeänä, että niille saatiin sopimukset meitä aikaisemmin.

PITKIÄ TYÖSUHTEITA

– Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet täällä pitkään, yli 20 vuotta, töitä. Jos palvelusvuosilisä otettaisiin pois, tekisi se todella ison loven palkkoihin, Putila toteaa.

Toinen tehtaan työväkeä kovasti puhuttanut heikennysehdotus on kolmivuorotyön lyhennyskorvauksen leikkaaminen.

­– Täällä on pääsääntöisesti tehty töitä 7 päivää viikossa eli 37:aa. Lyhennyskorvauksen pienentäminen vaikuttaisi sekin aivan suoraan keskituntiansioon.

Putila on siinä kuuluisassa samassa veneessä kertotehtaan muun väen kanssa. Hän on ollut Lohjan tehtaalla töissä 22 vuotta. Putilallekin heikennysesitysten toteutuminen näkyisi rajusti ja suoraan tilinauhassa.

Väki on pääluottamusmiehen mukaan kyllä huolissaan muistakin heikennysesityksistä, mutta nämä kaksi ovat nousseet kaikkein terävimmin esiin.

KEITÄ MEDIA KUUNTELEE?

Pääluottamusmies kuvailee, ettei hän oikein enää viitsi lukeakaan valtavirtamedian uutisointia lakoista.

– Jutut tehdään työnantajan näkökulmasta, ei oikeastaan koskaan työntekijöiden näkökannalta.

Lieneekö sen ”amerikkalaisen unelman” käänteinen irvikuva haaveissa myös suomalaisilla työnantajilla?

Onko ajateltu, että Suomessakin pitäisi siirtyä Amerikan malliin? Eli toteuttaa tännekin se amerikkalainen unelma, jossa työnantajat saavat nauttia hyvistä osingoista ja tuloksista, mutta työntekijä ei saa palkan muodossa niistä eduista nauttia.

Putila naurahtaa, että eipä ole Suomessakaan vielä koskaan ollut varaa maksaa työntekijöille hyviä palkkoja.

– Hyvinä aikoina ei voi maksaa, koska täytyy valmistautua huonoihin aikoihin. Ja huonoina aikoina ei voi maksaa, koska täytyy pärjätä kilpailijoiden kanssa.

Putilan huomion ovat kiinnittäneet jo valmistuneissa sopimuksessa ne pykälät, joiden mukaan työntekijöille maksetaan työantajan päätösvallan mukaisesti joitain palkaneriä.

– Millä perusteilla ne maksetaan? Miten päätetään, että joku työntekijä on parempi kuin toinen?

Putila liputtaa kaiken kaikkiaan yleiskorotusten ja kaikille tasapuolisesti jaettavien etujen puolesta.

– Tämä nykyinen järjestelmä on kuitenkin parempi. Se palvelee kaikkien etuja. Enkä henkilökohtaisesti usko lainkaan siihen, että erilaiset sopimukset ja erilaiset palkat (samasta työstä) työntekijöiden välillä lisäisivät tuottavuutta. Niistä saattaa syntyä vain riitaa työntekijöiden välillä.

– Minä olen sitä mieltä, ja uskon suurimman osan muistakin työntekijöistä ajattelevan samoin, että oikeudenmukaisuus on tärkeää. Koska kaikki ovat lakossa, myös lakon tulokset pitää jakaa kaikille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ANNIKA RAUHALA