Lakossa Jyväs­ky­län UPM Plywoo­dilla: ”Isä, miksei työnan­taja suostu maksa­maan riit­tä­västi palkkaa?”

”Isä, miksei työnan­taja suostu maksa­maan riit­tä­västi palk­kaa?” Niin kysyi UPM Plywoo­din Jyväs­ky­län vane­ri­teh­taan pääluot­ta­mus­mie­hen Jarno Kemi­läi­sen 14-vuotias tytär. Niin, miksei? UPM tahkoaa jatku­vasti miljar­di­voit­toja, mutta ropoa­kaan ei riitä työn­te­ki­jöille. Mutta nyt on työn­te­ki­jöi­den mitta tullut täyteen. Tais­telu elämi­seen riit­tä­västä palkasta käydään loppuun asti, vakuut­ta­vat lakkovahdit.

30.1.2020

Säynät­sa­lossa sijait­se­van UPM Plywood Oy:n Jyväs­ky­län vane­ri­teh­taan portille on kerään­ty­nyt keskellä ensim­mäistä lakko­viik­koa päät­tä­väi­nen joukko. Pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­sen kanssa lakko­vah­teina ovat viiluo­sas­ton luot­ta­mus­mies Milja Tors­tens­son, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Matti Väänä­nen, kone­kor­jaa­mon luot­ta­mus­mies Juha Laak­so­nen ja ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen jäsen Jari Savo­lai­nen. Paikalla ovat myös vane­ri­työn­te­kijä Riitta Paana­nen ja monio­saaja Tuula Mattola, jotka ovat ammat­tio­sas­ton aktii­vi­jä­se­niä, vaikka juuri nyt ei tehtaalla luot­ta­mus­teh­tä­vää olekaan.

Lakko­vah­deilla ei ole tosin mitään vahdit­ta­vaa. Järjes­täy­ty­mi­saste on lähes 100, eikä 140 tuotan­non työn­tekijän joukosta rikku­reita löydy.

– Minä olen ylpeä meidän työväestä, jota itse­kin saan edus­taa. Meillä on kuiten­kin ollut vaikea syksy, on ollut lomau­tuk­sia, sitten tuli lakko ja sen perään työsulku. Nostan hattua, monen talous on jo kireällä, mutta kaikki ovat hyvin sitou­tu­neita tais­te­le­maan asiamme puolesta, Kemi­läi­nen kuvailee.

”EIKÖ TYÖLLÄ TARVITSE TULLA TOIMEEN?”

Lakko­vah­tien puhee­nai­heena on viime päivinä otsi­koissa pyöri­neet omis­ta­jayh­tiön rikkaim­paan kärkeen kuulu­van johta­jan halven­ta­vat puheet siitä, ettei työllä tarvit­se­kaan tulla toimeen. Nämä heitot ovat tavat­to­masti loukan­neet ja kuohut­ta­neet kaikkia.

Kuohun­nan taus­talla on myös tieto siitä, että UPM on tehnyt 26 kvar­taa­lia eli yli kuusi vuotta voit­toa putkeen kuuluen niihin pörs­siyh­tiöi­hin, joista maan suurin päivä­lehti totesi muutama päivä sitten: ”Suoma­lai­set pörs­siyh­tiöt ovat vahvassa talou­del­li­sessa kunnossa, eli ne ovat vähän velkaan­tu­neita. Lisäksi monet yhtiöt ovat hyvissä ajoin reagoi­neet toimin­taym­pä­ris­tön muut­tu­mi­seen tehos­ta­malla toimin­taansa. Kun kaikki nämä teki­jät otetaan huomioon, yhtiöt voivat jakaa huomat­ta­van osan tulok­ses­taan osak­kee­no­mis­ta­jil­leen”. UPM:n oma katsaus viime vuoden kolmelta ensim­mäi­seltä kvar­taa­lilta kertoo, että yhtiö teki yli miljar­din euron liikevoiton.

Vane­ri­teh­taan työn­te­ki­jät painot­ta­vat, että he halua­vat yksin­ker­tai­sesti tulla palkal­laan toimeen.

– Me emme ole vaati­massa mitään kohtuut­to­mia. Kun vuodessa tienaa 30 000–34 000 euroa, ei siitä ole varaa leikata, kun kaikki hinnat nouse­vat koko ajan. Me haluamme vain, että pärjäämme palkal­lamme, Kemi­läi­nen tiivistää.

– Jos pörs­siyh­tiöitä mainos­tet­tai­siin samalla tavalla kuin työn­te­ki­jöille, ”ei ole rahaa”, jokai­nen tietää mitä osak­keille silloin kävisi, ironi­soi Laaksonen.

KYSE PALJOSTA MUUSTA KUIN KIKYSTÄ

– Koko ajan puhu­taan vain ”kiky, kiky, kiky”, mutta siellä on niin paljon muuta­kin, Tors­tens­son kuvaa tuoh­tu­neena julki­suu­den anta­maa vääris­ty­nyttä kuvaa 24 talkoo­tun­nin merkityksestä.

Työnan­ta­ja­puoli eli Metsä­teol­li­suus ry on ehdot­ta­nut valtai­san määrän erilai­sia heiken­nyk­siä työeh­to­so­pi­muk­seen. Ne merkit­si­si­vät 20 prosen­tin palkan alen­nusta mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöille. Ja on siellä jopa kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten vastai­sia ehdo­tuk­sia­kin kuten lakko-oikeu­den vieminen.

Pääluot­ta­mus­mies muis­tut­taa puoles­taan siitä, että sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­jen siirto työnan­ta­jilta työn­te­ki­jöille on pysyvä tulon­siirto palkan­saa­jilta osakkeenomistajille.

– Siir­rosta kerty­neet voitot jäävät sinne omis­ta­jille. Ja tule­vat jäämään edel­leen. Siitä työnan­ta­ja­puoli ei tieten­kään muis­tuta. Mutta kun ahneus on lopu­tonta eikä työväen alis­ta­mi­sessa mikään riitä…

MISSÄ ON ISÄNMAALLISUUS?

– Harmit­taa nähdä, että miljar­di­voi­toista ei olla valmiita inves­toi­maan Suomeen ja luomaan sitä kautta tänne uusia työpaik­koja, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Väänä­nen toteaa.

– Missä on UPM:n yhteis­kun­ta­vas­tuu? Eipä kikyn 24 tuntia estä­nyt yhden pape­ri­lin­jan sulke­mista Raumalta, Kemi­läi­nen huomauttaa.

Pääluot­ta­mus­mies sanoo olevansa suoras­taan kylläs­ty­nyt siihen uhkai­luun ja kiris­tyk­seen, jota suoma­lai­set suuryh­tiöt harjoit­ta­vat puhues­saan tehtai­den siir­tä­mi­sestä muualle.

– Ei se ole aikui­sen sopi­mus­neu­vot­te­li­jan tapa toimia, Kemi­läi­nen kuvaa. Hän lisää, että suuryh­tiön stra­te­gi­set ratkai­sut tehtai­den sulke­mi­sesta tai laajen­ta­mi­sesta tehdään ihan jollain muilla perus­teilla kuin sillä, mitä tes-neuvot­te­luissa tapah­tuu tai mitä mieltä luot­ta­mus­mies on.

MIKSI HALUTAAN RISTIRIITOJA?

– Miksi tahal­laan ajetaan asioita solmuun? Miksi luot­ta­mus­mie­hen asemaa heiken­ne­tään koko ajan, vaikka järjes­täy­ty­nyt työvoima on myös työnan­ta­jan etu? Miksei meitä nähdä voima­va­rana? Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa on paljon osaa­via ihmi­siä, joilla olisi valmiuk­sia kehit­tää toimin­taa. Miksi työnan­ta­jat halua­vat riite­lyä ja sanelua?

Kemi­läi­nen on tavat­to­man turhau­tu­nut siitä, että työn­te­ki­jöi­den poten­ti­aa­lia ei hyödyn­netä. Hän ennus­taa­kin, että lopulta todel­lista kilpai­lu­ky­kyä on se, että työn­te­ki­jöitä kohdel­laan hyvin. Työvoi­ma­pu­lan vuosina houkut­te­le­vin ala on se, jolla on kilpai­lu­ky­kyi­set palkat ja jolla työn­te­ki­jät voivat hyvin.

– Hyvä johta­mi­nen ja se, että ihmi­siä kohdel­laan ihmi­sinä eikä koneen osina, niin tiivis­tää Tors­tens­son aidon resep­tin tehtai­den tuloksellisuuteen.

– Yhtiön tärkein voima­vara on hyvin­voi­vat työn­te­ki­jät, komp­paa Väänänen.

Lakko­vah­tien rinta­man puhei­siin kier­tyy vielä uudes­taan se palkka.

– Ihmis­ten on tultava palkal­laan toimeen. Eihän tämä niin voi mennä, että ensin käydään töissä ja sitten joudu­taan hake­maan vielä joitain tukia, Laak­so­nen toteaa.

Lakko­vah­tien päät­tä­väi­sellä ja hyvän­tuu­li­sesti tois­tensa kanssa vitsai­le­valla poru­kalla on tervei­siä niin työnan­ta­ja­puo­lelle kuin liiton neuvottelijoille.

– Ei meillä rikku­reita ole. Me ollaan lakko­vah­dissa siksi, että näytään ja osoi­te­taan työnan­ta­jalle. että rivit pitä­vät ja voimaa on, Väänä­nen sanoo.

Kemi­läi­nen sanoo luot­ta­vansa muit­ten sekto­rei­den tukeen mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den sopi­mus­neu­vot­te­luissa, jos tarvetta ilmaantuu.

– Pysy­kää tiuk­koina! Kemi­läi­nen lähet­tää keho­tuk­sen Teol­li­suus­lii­ton neuvottelijoille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN