Työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka, varapääluottamusmies Juho Toikkanen ja pääluottamusmies Osmo Kääriäinen lakkovahdissa Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan portilla keskiviikkona 11.12.2019.

Lakossa Suolahden Metsä Woodilla: ”Metsä­teol­li­suus ry:n uhkailut eivät hetkauta”

Metsä­teol­li­suus ry on jälleen uhkaillut julki­suu­dessa tuotannon siirtä­mi­sestä Itä-Euroop­paan halvemman työvoiman perässä. Metsä Woodin Suolahden vaneri­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäinen kuittaa puheet jo pitkään pyöri­te­tyiksi vanhoiksi lauluiksi. Ne eivät lakko­laisia hetkauta.

11.12.2019

Keskus­ta­lai­sista taustois­taan tunnettu Maaseudun Tulevai­suus haastat­teli Metsä­teol­li­suus ry:n edustajaa juttuunsa lakosta. Metsä­teol­li­suus ry kertoo tavoit­te­le­vansa ”kilpai­lu­kykyä paran­tavaa” työeh­to­so­pi­musta. Jollei näin tapahdu, lehden mukaan Metsä­teol­li­suuden ”vaihtoeh­tona on tuotannon siirtä­minen halvemman työvoiman ja osin myös raaka-aineen perässä Itä-Eurooppaan”.

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäinen suoras­taan naurahtaa tällai­sille uhkauksille.

– Nämä ovat niitä samoja vanhoja lauluja. Jos isot metsä­jätit päättävät siirtää tuotan­tonsa Viroon tai Venäjälle, kyllä ne sen sitten tekevät meidän tessis­tämme tai muista asioista riippu­matta. Nämä ovat ihan turhia uhkai­luja, eivät ne vaikuta meihin millään lailla.

Jos Maaseudun Tulevai­suus olisi vaivau­tunut kysymään juttuunsa myös työnte­ki­jöiden näkemyksiä, olisi se saanut kuulla, että lakko­rin­tama kestää horju­matta. Yhtäkään vaneri­teh­taan omaan väkeen kuuluvaa ei ole mennyt lakko­vah­tien ohi. Ei ole mennyt myöskään Äänekosken viilu­teh­taalla, jossa vartioivat aina jotkut 20 hengen yhtei­sestä lakko­vah­ti­rin­gistä. Tuki on sen sijaan vankkumaton.

Suolahden tehtaan histo­riasta ei rikku­reita ole ylipäänsä juuri­kaan tavattu. Pääluot­ta­mus­mies kertoo saaneensa tämän kannus­tuksen työnte­ki­jältä, joka pysähtyi lenkil­lään lakko­var­tion luokse:

– Nyt taistel­laan loppuun asti!

”Kun ihmisiä pakote­taan, sillä ei työmo­ti­vaatio nouse”, sanoo pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäinen kiky-tunneista.  KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KIKY-TUOTTAVUUS ON KUVITTELUA

– Meillä ei kikyn ansiosta tehty yhtäkään tuotan­to­päivää, Kääriäinen kertoo omasta työpaikastaan.

Samalla valottuu se, että kikyn eli kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen varjolla teetetty pakol­linen talkootyö ja sen ansioksi luettu tuotta­vuuden nousu on ”höpö höpöä”. Niin pääluot­ta­mus­mies asian ilmaisee. Kiky ei ole voinut nostaa yleisesti tuotta­vuutta siksi­kään, että huomat­tava osa Teolli­suus­liiton toimia­lojen yrityk­sistä ei tutki­tusti koskaan teettänyt yhtäkään kiky-tuntia.

Lukemat­tomat tutki­mukset ja käytännön kokemukset kertovat puoles­taan sen, mikä aidosti nostaisi tuotta­vuutta. Ne ovat työnte­ki­jöiden kuunte­le­minen ja tuotannon kehit­tä­minen yhdessä, luotta­muksen lisää­minen ja oikeu­den­mu­kainen johta­minen, noin ihan alkupa­loiksi. Kääriäinen viittaa vielä kiky-tuntien teettämiseen:

– Kun ihmisiä pakote­taan, sillä ei työmo­ti­vaatio nouse.

Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia, mutta Metsä­teol­li­suus ry:n työsu­lussa ei rahasta puhuta mitään, ihmet­telee pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäinen (kuvassa oikealla). Lakko­vah­dissa myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Pasi Hartikka.

HEIKENNYKSET, KIERRÄTYSTAVARAA

Kiky-tuntien poista­minen myös mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­sesta on yksi Teolli­suus­liiton ehdot­to­mista tavoit­teista. Viime tes-neuvot­te­lu­kier­rok­sella Teolli­suus­liitto sai torjuttua tukun heiken­nys­esi­tyksiä, vaikka kiky-tunnit silloin jäivätkin sopimukseen.

Kääriäinen muistuttaa, että aivan samat heiken­nykset on nyt kierrä­tetty takaisin neuvot­te­luihin. Heiken­nys­ta­voit­teet on lyöty paitsi Teolli­suus­liiton sopimusa­lojen myös Pron eli toimi­hen­ki­löiden ja YTN:n eli ylempien toimi­hen­ki­löiden neuvottelupöytiin.

Mikään heiken­nyk­sistä ei työnte­ki­jöille kelpaa, sillä niiden toteu­tuessa mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa keskey­ty­mä­töntä vuoro­työtä tekevän työntekijän palkkaa voitai­siin siis alentaa korot­ta­misen sijasta.

– Meidän neuvot­telut näyttävät olevan nyt totaa­li­sesti jumissa, Kääriäinen kuvailee vaikeaa tilannetta.

Kun neuvot­te­luihin joskus vielä päästään, pääluot­ta­mus­mies toivoo palkan­ko­ro­tusten tulevan senteissä, ei prosent­teina. Kääriäinen tuumaa, että eurois­sahan niiden pitäisi tulla. Sentti­ko­ro­tukset prosent­ti­ko­ro­tusten sijasta takai­sivat kuitenkin ainakin sen, että palkkaerot eivät repeäisi lisää.

Metsä­teol­li­suus ry on siis julis­tanut lakko­ta­loihin kuuden päivän työsulun, joka alkaa heti torstaina 12. joulu­kuuta Teolli­suus­liiton kolmi­päi­väisen lakon jälkeen. Miten on mahdol­lista, että työsulku ei maksa mitään?

– Lakko maksaa kuulemma satoja miljoonia. Mutta kun Metsä­teol­li­suus ry julisti työsul­kunsa kaksi päivää meidän lakko­va­roi­tuk­semme jälkeen, ei rahasta puhuttu enää yhtään mitään, Kääriäinen toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA METSÄ WOODIN TYÖNTEKIJÄT