Sovit­te­lija myötäi­lee työnan­ta­jaa – Luot­ta­mus­mie­het: ”Heiken­nyk­siä ei saa pääs­tää läpi”

”Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen ilma­piiri on selvästi kiris­ty­nyt, kun alet­tiin puhua rahasta. Valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan tarjous vastasi hyvin työnan­ta­jan toiveita”, totesi Teol­li­suus­lii­ton 2. vara­pu­heen­joh­taja Jari Nilo­saari tänä aamuna Luot­ta­mus­mies­ten teema­se­mi­naa­rissa Murikassa.

LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI, MURIKKA-OPISTO, TAMPERE 4.–5.12.2019

Vara­pu­heen­joh­taja Jari Nilo­saari kertasi yli 100-henki­sen luot­ta­mus­mies­kaar­tin edessä työnan­ta­ja­puo­len ”rajua meinin­kiä” eli jo julki­suu­des­sa­kin esillä olleita suuria heiken­nyk­siä työn­te­ki­jöi­den työehtoihin.

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n kanssa oli teks­ti­koh­dissa päästy jo hyvin eteen­päin, mutta sitten neuvot­te­lut tyssä­si­vät rahaan. Vara­pu­heen­joh­ta­jan mielestä neuvot­te­lu­ti­lan­netta ei ole aina­kaan helpot­ta­nut se, että työnan­ta­ja­puoli on kerto­nut julki­suu­dessa omista tavoitteistaan.

Nilo­saari oikoi niitä väit­teitä, joiden mukaan työn­te­ki­jä­puoli olisi liioi­tel­lut työnan­ta­ja­puo­len neuvot­te­lu­pöy­tään tuomien heiken­nys­ten vaiku­tuk­sia. Nilo­saari totesi, että laskel­mien mukaan työn­tekijä voi todel­la­kin menet­tää viides­osan palkas­taan, jos heiken­nyk­set meni­si­vät läpi.

– Eipä puutuo­te­teol­li­suus nyt paljoa meuh­kaa siitä, paljonko työsulku maksaa, vara­pu­heen­joh­taja moitti.

Julki­suu­dessa on nimit­täin esitetty miljoo­na­lu­ke­mia kolmi­päi­väi­sen lakon hinnasta, mutta sitä ei kysytä, paljonko tupla­pitkä eli kuuden päivän työsulku maksaa.

Nilo­saari totesi, että Teol­li­suus­liitto joutuu käytän­nössä tais­te­le­maan muiden­kin liit­to­jen työeh­to­jen puolesta.

– Ja koko Suomi odot­taa taas meitä, Nilo­saari kuvasi työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen niin sano­tun pääna­vaa­jan taakkaa.

Vara­pu­heen­joh­taja muis­tutti luot­ta­mus­mie­hiä siitä­kin, että vain korkea järjes­täy­ty­mi­saste takaa voiman, jolla voidaan puolus­taa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia. Juuri viime viikolla myös Teol­li­suus­lii­ton valtuusto asetti järjes­täy­ty­mi­sen yhdeksi ensi vuoden toimin­nan pain­opis­teeksi. Työtais­telu voi kuiten­kin herä­tellä vapaa­mat­kus­ta­jat eli työnan­ta­jien perus­ta­maan Ylei­seen työt­tö­myys­kas­saan liit­ty­neet työntekijät.

– Vihdoin­kin osa YTK:laisista tajuaa, ettei YTK tee mitään. Liitto tekee.

”TYÖNANTAJAT PITÄVÄT MEITÄ VAIN RESURSSINA”

– Työnan­ta­ja­puoli ei anna piirua­kaan periksi, ja sen esityk­set ovat niin järkyt­tä­viä, ettei niitä missään nimessä saa pääs­tää läpi, summaa Marko Torp­pala miet­teensä teema­se­mi­naa­rin aamun annista.

Kemian sekto­rilla työs­ken­te­levä Torp­pala on table­toija ja pääluot­ta­mus­mies Orion Oy:llä Espoossa. Hän kuvai­lee, että koko työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kult­tuuri Suomessa on mennyt alas­päin. Työnan­ta­ja­puoli ei näytä lain­kaan enää kunnioit­ta­van työntekijöitä.

Torp­pala ihmet­te­lee omaa­kin työnan­ta­jaansa. Yksi Orio­nin ”isoista” johta­jista antoi Yle-uuti­sille lausun­non, jossa hän syyl­listi työn­te­ki­jöitä lääk­kei­den saatavuudesta.

– Mutta Orion ei ole mikään viaton sivul­li­nen, vaan suoraan yksi osapuoli. Se on itse ollut taus­talla muotoi­le­massa kemian­teol­li­suu­den tavoit­teita, pääluot­ta­mus­mies toteaa.

– Työan­ta­ja­puoli näyt­tää pitä­vän meitä enää vain riis­tet­tä­vänä resurs­sina, ei ihmi­sinä. Juhla­pu­heet kyllä ovat hienot, mutta käytän­nön toimet ovat kaikki työn­te­ki­jöitä vastaan. Ehkä tämä onkin tavoite, meidän tilal­lemme halu­taan robo­tit, Torp­pala mietiskelee.

Pääluot­ta­mus­mie­hen mielestä tämä kivi­kova asenne tulee kuiten­kin lopulta kostau­tu­maan myös työnantajapuolelle.

– Jos tämmöi­nen touhu jatkuu, tuo se epäva­kautta koko yhteiskuntaan.

Mutta Torp­pala uskoo, että Orio­nil­la­kin lakko tulee pitämään.

– Tulin tänne semi­naa­riin kuule­maan ja katso­maan, millai­nen on yleis­tun­nelma ympäri Suomen. Ja heti­hän sen aisti: Täällä on oikea työväen henki päällä.

”JATKETAAN PROSESSIA”

Komas Oy:n Sasta­ma­lan yksi­kön pääluot­ta­mus­mies, koneis­taja Ville Kökkö tekno­lo­gia­sek­to­rilta toteaa: ”Ihan hyvä, että jatke­taan proses­sia”. Esimer­kiksi neuvot­te­luissa väläy­tetty tarjous ensim­mäi­sen vuoden 0,5 prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­sesta näet merkit­see Kökön mielestä todel­li­suu­dessa palkanalennusta.

Kökölle ei ole mieleen sekään, että veron­alen­nuk­sia on hyväk­sytty kompen­saa­tioksi kiky-sopi­muk­sen muka­naan tuomista työelä­ke­mak­su­jen ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen koro­tuk­sista. Tällä hän viit­taa siihen, että verois­ta­han lopulta myös eläk­keet makse­taan ja jostain sekin raha on valtion kassaan kerrytettävä.

– En pidä siitä, että toisella kädellä valtio antaa, toisella ottaa. Rahaa siir­re­tään taskusta toiseen, ja lopulta vain työnan­ta­jat hyöty­vät tästä.

– Viime aikoina halli­tuk­set ovat olleet työnan­ta­jan puolella. Koko ajan näyt­tää omis­taja saavan enem­män hyötyä kuin se, joka työt tekee, Kökkö kuvailee.

Pääluot­ta­mus­mie­hellä on myös tutki­muk­set puolel­laan. Osin­koja on jaettu viime vuosina huomat­ta­vasti aiem­paa enemmän.

– Työn­teosta on tullut halvem­paa, on ollut varaa jakaa osin­koja. Voiton­jako on kallis­tu­nut selvästi omis­ta­jan puolelle.

Koma­silla on järjes­täy­ty­mi­nen kunnossa eli kaikki 21 työn­te­ki­jää ovat Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä. Liit­toon liit­ty­mät­tö­myyttä ei Kökkö voi ymmärtää.

– Jos työpai­kalla on sekä järjes­täy­ty­neitä että järjes­täy­ty­mät­tö­miä työn­te­ki­jöitä, täri­seekö järjes­täy­ty­mät­tö­män käsi, kun hän ottaa vastaan palkan­ko­ro­tuk­set, kyse­lee Kökkö.

– Mehän ne kaikki edut tais­tel­laan myös järjes­täy­ty­mät­tö­mille. Liiton jäsen­maksu on niin pieni raha, että se tulee hyvin nopeasti ulos­mi­ta­tuksi. Näin minä sanon niille, jotka väit­tä­vät liit­toa kalliiksi, Kökkö kertoo.

Pääluot­ta­mus­mies toteaa hake­vansa semi­naa­rista tuttu­jen tapaa­mi­sen ja sen suuren annin, verkos­toi­tu­mi­sen ohella, ihan viimei­sintä tietoa. Ohjel­mas­sa­han on muun muassa esitelmä työlain­sää­dän­nön uudistuksista.

– Minä olen laki- ja työehto-orien­toi­tu­nut luot­ta­mus­mies. Minä haluan tarkasti tietää reunaeh­dot, kun neuvot­te­len työnan­ta­jan kanssa, Kökkö toteaa.

”NYT ON TEKEMISEN MEININKI”

– Nyt ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä on teke­mi­sen meininki. Työeh­to­jen heiken­tä­mi­nen­hän ei kuulu ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle, sanoo konee­na­sen­taja Minna Savi­lahti.

Savi­lahti on Sand­vik Mining and Construc­tion Oy:n vara­pää­luot­ta­mus­mies. Tuotan­non työn­te­ki­jöitä Sand­vi­kin Tampe­reen tehtaalla on noin 550, ja järjes­täy­ty­mi­saste liik­kuu 95 prosen­tin huja­koilla. Savi­lahti lähet­tää tehtaalta Haka­nie­men pääkont­to­riin tällai­sia tervei­siä, koska hänkin kuuli aamu­päi­vällä teema­se­mi­naa­rissa joitain uusia faktatietoja.

– Kenttä toivoo, tietysti hyvien työeh­to­so­pi­mus­ten ja yleis­ko­ro­tus­ten lisäksi, että liitosta tulisi enem­män infor­maa­tiota ja tiedot­teita neuvot­te­lu­jen kulusta.

Teol­li­suus­lii­ton tiedot­teet ja useam­min päivi­te­tyt netti­si­vut jakai­si­vat Savi­lah­den mielestä sellaista luotet­ta­vaa tietoa, jota keltai­nen lehdistö ei halua­kaan jakaa. Viime vuosina, kun on vielä jouduttu tarpo­maan sellai­sessa poliit­ti­sessa tilan­teessa, jossa työn­te­ki­jöitä on kaikin puolin pyritty alistamaan.

– Poliit­ti­nen tilanne on ollut melkoi­sen haas­tava, varsin­kin viime halli­tus­kau­della, Savi­lahti huomaut­taa viita­ten Sipi­län hallitukseen.

– Kyllä ne asiat kuiten­kin vaikut­ta­vat meidän työn­te­ki­jöi­den asemaan ja työmark­ki­na­kent­tään, siitä ei vain päästä mihin­kään, Savi­lahti toteaa.

Sand­vi­kin tehtaan vara­pää­luot­ta­mus­mies luot­taa nyt työn­te­ki­jöi­den yhtei­seen rinta­maan ja työtais­te­lun tule­viin tuloksiin.

– Lakko pitää. Ay-liike on jäsen­ten näkö­kul­masta katsot­tuna muut­tu­massa taas enem­män työväen­liik­keeksi. Hyvä työeh­to­so­pi­mus on liiton paras jäse­netu, koulu­te­tut luot­ta­mus­mie­het ovat sitten se seuraa­vaksi paras etu, Savi­lahti kuvaa ay-liik­keen parhaim­pia keinoja itsensä mark­ki­noin­tiin ja järjes­täy­ty­mi­sas­teen nostoon.

”MIELENKIINNOLLA SEURAAN”

Muri­kassa oli paljon ensim­mäistä kertaa nime­no­maan Teema­se­mi­naa­riin osal­lis­tu­via liiton jäse­niä, mutta löytyipä joukosta myös koko Muri­kassa aivan ensim­mäistä kertaa käyviä. Sini Mäki­nen kuului näihin untuvikkoihin.

– Mielen­kiin­nolla seuraan. Erilai­sia ihmi­siä eri puolilta Suomea, ja paljon on erilai­sia mieli­pi­teitä, totesi Mäki­nen tekno­lo­gia­sek­to­rilta ensim­mäi­sen päivän kulusta.

Konee­na­sen­taja on Nokia NPT Oy:n vara­pää­luot­ta­mus­mies. Takana on vuoden verran luot­ta­mus­mie­su­raa. Murik­kaan hänet sai houku­tel­tua saman yrityk­sen pääluottamusmies.

Järjes­täy­ty­mi­nen oli teema­se­mi­naa­rin ensim­mäi­sen päivän kärkiai­heita. Valta­kun­nal­li­sesti ollaan huolis­saan nime­no­maan nuor­ten halut­to­muu­desta liit­tyä liit­toi­hin. Mäki­nen ei tunnis­ta­nut ongelmaa.

– Meillä ei ole eroa, nuoret liit­ty­vät kyllä liit­toon. Kyllä he ymmär­tä­vät, että liit­toon kuulu­mi­sesta on enem­män hyötyä kuin haittaa.

Nuori luot­ta­mus­mies on jo omassa tehtä­väs­sään huoman­nut, että liit­toa arvostetaan.

– On ollut hienoa huomata, miten paljon työn­te­ki­jät luot­ta­vat meihin ja miten paljon he kerto­vat meille asioita. Kyllä työnan­ta­ja­kin ottaa meidät tosissaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN