Luottamusmiesten teemaseminaari Murikka 4.12.2019 Jari Nilosaari

Sovit­te­lija myötäilee työnan­tajaa – Luotta­mus­miehet: ”Heiken­nyksiä ei saa päästää läpi”

”Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen ilmapiiri on selvästi kiris­tynyt, kun alettiin puhua rahasta. Valta­kun­nan­so­vit­te­lijan tarjous vastasi hyvin työnan­tajan toiveita”, totesi Teolli­suus­liiton 2. varapu­heen­joh­taja Jari Nilosaari tänä aamuna Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naa­rissa Murikassa.

LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI, MURIKKA-OPISTO, TAMPERE 4.–5.12.2019

Varapu­heen­joh­taja Jari Nilosaari kertasi yli 100-henkisen luotta­mus­mies­kaartin edessä työnan­ta­ja­puolen ”rajua meininkiä” eli jo julki­suu­des­sakin esillä olleita suuria heiken­nyksiä työnte­ki­jöiden työehtoihin.

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n kanssa oli teksti­koh­dissa päästy jo hyvin eteen­päin, mutta sitten neuvot­telut tyssä­sivät rahaan. Varapu­heen­joh­tajan mielestä neuvot­te­lu­ti­lan­netta ei ole ainakaan helpot­tanut se, että työnan­ta­ja­puoli on kertonut julki­suu­dessa omista tavoitteistaan.

Nilosaari oikoi niitä väitteitä, joiden mukaan työnte­ki­jä­puoli olisi liioi­tellut työnan­ta­ja­puolen neuvot­te­lu­pöy­tään tuomien heiken­nysten vaiku­tuksia. Nilosaari totesi, että laskel­mien mukaan työntekijä voi todel­lakin menettää viides­osan palkas­taan, jos heiken­nykset menisivät läpi.

– Eipä puutuo­te­teol­li­suus nyt paljoa meuhkaa siitä, paljonko työsulku maksaa, varapu­heen­joh­taja moitti.

”Koko Suomi odottaa taas meitä”, varapu­heen­joh­taja Jari Nilosaari kuvasi työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen niin sanotun pääna­vaajan taakkaa.

Julki­suu­dessa on nimit­täin esitetty miljoo­na­lu­kemia kolmi­päi­väisen lakon hinnasta, mutta sitä ei kysytä, paljonko tupla­pitkä eli kuuden päivän työsulku maksaa.

Nilosaari totesi, että Teolli­suus­liitto joutuu käytän­nössä taiste­le­maan muidenkin liittojen työeh­tojen puolesta.

– Ja koko Suomi odottaa taas meitä, Nilosaari kuvasi työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen niin sanotun pääna­vaajan taakkaa.

Varapu­heen­joh­taja muistutti luotta­mus­miehiä siitäkin, että vain korkea järjes­täy­ty­mi­saste takaa voiman, jolla voidaan puolustaa työnte­ki­jöiden oikeuksia. Juuri viime viikolla myös Teolli­suus­liiton valtuusto asetti järjes­täy­ty­misen yhdeksi ensi vuoden toiminnan painopis­teeksi. Työtais­telu voi kuitenkin herätellä vapaa­mat­kus­tajat eli työnan­ta­jien perus­ta­maan Yleiseen työttö­myys­kas­saan liitty­neet työntekijät.

– Vihdoinkin osa YTK:laisista tajuaa, ettei YTK tee mitään. Liitto tekee.

”TYÖNANTAJAT PITÄVÄT MEITÄ VAIN RESURSSINA”

– Työnan­ta­ja­puoli ei anna piirua­kaan periksi, ja sen esitykset ovat niin järkyt­täviä, ettei niitä missään nimessä saa päästää läpi, summaa Marko Torppala mietteensä teema­se­mi­naarin aamun annista.

Kemian sekto­rilla työsken­te­levä Torppala on table­toija ja pääluot­ta­mus­mies Orion Oy:llä Espoossa. Hän kuvailee, että koko työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­kult­tuuri Suomessa on mennyt alaspäin. Työnan­ta­ja­puoli ei näytä lainkaan enää kunnioit­tavan työntekijöitä.

Torppala ihmet­telee omaakin työnan­ta­jaansa. Yksi Orionin ”isoista” johta­jista antoi Yle-uutisille lausunnon, jossa hän syyllisti työnte­ki­jöitä lääkkeiden saatavuudesta.

– Mutta Orion ei ole mikään viaton sivul­linen, vaan suoraan yksi osapuoli. Se on itse ollut taustalla muotoi­le­massa kemian­teol­li­suuden tavoit­teita, pääluot­ta­mus­mies toteaa.

– Työan­ta­ja­puoli näyttää pitävän meitä enää vain riistet­tä­vänä resurs­sina, ei ihmisinä. Juhla­pu­heet kyllä ovat hienot, mutta käytännön toimet ovat kaikki työnte­ki­jöitä vastaan. Ehkä tämä onkin tavoite, meidän tilal­lemme halutaan robotit, Torppala mietiskelee.

”Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epäva­kautta koko yhteis­kun­taan”, Marko Torppala sanoo.

Pääluot­ta­mus­miehen mielestä tämä kivikova asenne tulee kuitenkin lopulta kostau­tu­maan myös työnantajapuolelle.

– Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epäva­kautta koko yhteiskuntaan.

Mutta Torppala uskoo, että Orionil­lakin lakko tulee pitämään.

– Tulin tänne seminaa­riin kuule­maan ja katso­maan, millainen on yleis­tun­nelma ympäri Suomen. Ja hetihän sen aisti: Täällä on oikea työväen henki päällä.

”JATKETAAN PROSESSIA”

Komas Oy:n Sasta­malan yksikön pääluot­ta­mus­mies, koneis­taja Ville Kökkö tekno­lo­gia­sek­to­rilta toteaa: ”Ihan hyvä, että jatke­taan prosessia”. Esimer­kiksi neuvot­te­luissa väläy­tetty tarjous ensim­mäisen vuoden 0,5 prosentin palkan­ko­ro­tuk­sesta näet merkitsee Kökön mielestä todel­li­suu­dessa palkanalennusta.

Kökölle ei ole mieleen sekään, että veron­alen­nuksia on hyväk­sytty kompen­saa­tioksi kiky-sopimuksen mukanaan tuomista työelä­ke­mak­sujen ja työttö­myys­va­kuu­tus­mak­sujen korotuk­sista. Tällä hän viittaa siihen, että verois­tahan lopulta myös eläkkeet makse­taan ja jostain sekin raha on valtion kassaan kerrytettävä.

– En pidä siitä, että toisella kädellä valtio antaa, toisella ottaa. Rahaa siirre­tään taskusta toiseen, ja lopulta vain työnan­tajat hyötyvät tästä.

– Viime aikoina halli­tukset ovat olleet työnan­tajan puolella. Koko ajan näyttää omistaja saavan enemmän hyötyä kuin se, joka työt tekee, Kökkö kuvailee.

Pääluot­ta­mus­mie­hellä on myös tutki­mukset puolel­laan. Osinkoja on jaettu viime vuosina huomat­ta­vasti aiempaa enemmän.

– Työnteosta on tullut halvempaa, on ollut varaa jakaa osinkoja. Voiton­jako on kallis­tunut selvästi omistajan puolelle.

”Liiton jäsen­maksu on niin pieni raha, että se tulee nopeasti ulosmi­ta­tuksi”, Ville Kökkö sanoo.

Komasilla on järjes­täy­ty­minen kunnossa eli kaikki 21 työnte­kijää ovat Teolli­suus­liiton jäseniä. Liittoon liitty­mät­tö­myyttä ei Kökkö voi ymmärtää.

– Jos työpai­kalla on sekä järjes­täy­ty­neitä että järjes­täy­ty­mät­tömiä työnte­ki­jöitä, täriseekö järjes­täy­ty­mät­tömän käsi, kun hän ottaa vastaan palkan­ko­ro­tukset, kyselee Kökkö.

– Mehän ne kaikki edut taistel­laan myös järjes­täy­ty­mät­tö­mille. Liiton jäsen­maksu on niin pieni raha, että se tulee hyvin nopeasti ulosmi­ta­tuksi. Näin minä sanon niille, jotka väittävät liittoa kalliiksi, Kökkö kertoo.

Pääluot­ta­mus­mies toteaa hakevansa seminaa­rista tuttujen tapaa­misen ja sen suuren annin, verkos­toi­tu­misen ohella, ihan viimei­sintä tietoa. Ohjel­mas­sahan on muun muassa esitelmä työlain­sää­dännön uudistuksista.

– Minä olen laki- ja työehto-orien­toi­tunut luotta­mus­mies. Minä haluan tarkasti tietää reunaehdot, kun neuvot­telen työnan­tajan kanssa, Kökkö toteaa.

”NYT ON TEKEMISEN MEININKI”

– Nyt ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä on tekemisen meininki. Työeh­tojen heiken­tä­mi­nenhän ei kuulu ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle, sanoo konee­na­sen­taja Minna Savilahti.

Savilahti on Sandvik Mining and Construc­tion Oy:n varapää­luot­ta­mus­mies. Tuotannon työnte­ki­jöitä Sandvikin Tampe­reen tehtaalla on noin 550, ja järjes­täy­ty­mi­saste liikkuu 95 prosentin hujakoilla. Savilahti lähettää tehtaalta Hakaniemen pääkont­to­riin tällaisia terveisiä, koska hänkin kuuli aamupäi­vällä teema­se­mi­naa­rissa joitain uusia faktatietoja.

– Kenttä toivoo, tietysti hyvien työeh­to­so­pi­musten ja yleis­ko­ro­tusten lisäksi, että liitosta tulisi enemmän infor­maa­tiota ja tiedot­teita neuvot­te­lujen kulusta.

”Hyvä työeh­to­so­pimus on liiton paras jäsenetu, koulu­tetut luotta­mus­miehet sitten seuraa­vaksi”, Minna Savilahti sanoo.

Teolli­suus­liiton tiedot­teet ja useammin päivi­tetyt netti­sivut jakai­sivat Savilahden mielestä sellaista luotet­tavaa tietoa, jota keltainen lehdistö ei halua­kaan jakaa. Viime vuosina, kun on vielä jouduttu tarpo­maan sellai­sessa poliit­ti­sessa tilan­teessa, jossa työnte­ki­jöitä on kaikin puolin pyritty alistamaan.

– Poliit­tinen tilanne on ollut melkoisen haastava, varsinkin viime halli­tus­kau­della, Savilahti huomauttaa viitaten Sipilän hallitukseen.

– Kyllä ne asiat kuitenkin vaikut­tavat meidän työnte­ki­jöiden asemaan ja työmark­ki­na­kent­tään, siitä ei vain päästä mihin­kään, Savilahti toteaa.

Sandvikin tehtaan varapää­luot­ta­mus­mies luottaa nyt työnte­ki­jöiden yhtei­seen rinta­maan ja työtais­telun tuleviin tuloksiin.

– Lakko pitää. Ay-liike on jäsenten näkökul­masta katsot­tuna muuttu­massa taas enemmän työväen­liik­keeksi. Hyvä työeh­to­so­pimus on liiton paras jäsenetu, koulu­tetut luotta­mus­miehet ovat sitten se seuraa­vaksi paras etu, Savilahti kuvaa ay-liikkeen parhaimpia keinoja itsensä markki­noin­tiin ja järjes­täy­ty­mi­sas­teen nostoon.

”MIELENKIINNOLLA SEURAAN”

Murikassa oli paljon ensim­mäistä kertaa nimeno­maan Teema­se­mi­naa­riin osallis­tuvia liiton jäseniä, mutta löytyipä joukosta myös koko Murikassa aivan ensim­mäistä kertaa käyviä. Sini Mäkinen kuului näihin untuvikkoihin.

– Mielen­kiin­nolla seuraan. Erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea, ja paljon on erilaisia mieli­pi­teitä, totesi Mäkinen tekno­lo­gia­sek­to­rilta ensim­mäisen päivän kulusta.

”Kyllä nuoret ymmär­tävät, että liittoon kuulu­mi­sesta on enemmän hyötyä kuin haittaa”, Sini Mäkinen sanoo.

Konee­na­sen­taja on Nokia NPT Oy:n varapää­luot­ta­mus­mies. Takana on vuoden verran luotta­mus­mie­suraa. Murik­kaan hänet sai houku­teltua saman yrityksen pääluottamusmies.

Järjes­täy­ty­minen oli teema­se­mi­naarin ensim­mäisen päivän kärkiai­heita. Valta­kun­nal­li­sesti ollaan huolis­saan nimeno­maan nuorten halut­to­muu­desta liittyä liittoihin. Mäkinen ei tunnis­tanut ongelmaa.

– Meillä ei ole eroa, nuoret liittyvät kyllä liittoon. Kyllä he ymmär­tävät, että liittoon kuulu­mi­sesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Nuori luotta­mus­mies on jo omassa tehtä­väs­sään huomannut, että liittoa arvostetaan.

– On ollut hienoa huomata, miten paljon työnte­kijät luottavat meihin ja miten paljon he kertovat meille asioita. Kyllä työnan­ta­jakin ottaa meidät tosissaan.

Romet Kesa (vas.) on yksi niistä Teolli­suus­liiton aktii­veista, jotka ovat ottaneet järjes­tä­mis­työn tosis­saan. Jäsen­han­kinnan suunni­telmia puimassa myös järjes­tä­mis­toi­mit­sija Jussi-Pekka Ahonen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN