”Kiky-tun­neil­la ei ole ollut myön­teis­tä mer­ki­tys­tä Suo­men talou­teen, saa­ti että ne oli­si­vat luo­neet työ­paik­ko­ja. Kiky-tun­te­ja ei edes teh­ty kai­kis­sa yri­tyk­sis­sä. Min­na Hel­teen 230 mil­joo­naa ja 1,4 pro­sent­tia ovat täy­sin lii­oi­tel­tu­ja luku­ja, ihan hatus­ta tem­pais­tu­ja”, tote­aa Osmo Kääriäinen.

27.11.2019

Teol­li­suus­liit­to jär­jes­tää työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­den vauh­dit­ta­mi­sek­si laa­jat työn­sei­sauk­set 9.–11.12. Lak­koon menee noin 35 000 työn­te­ki­jöi­tä yhteen­sä kym­me­nel­tä Teol­li­suus­lii­ton sopi­musa­lal­ta. (Lue lisää tästä)

MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS
OSMO KÄÄRIÄINEN
Pää­luot­ta­mus­mies
Met­sä Wood, Suolahti

Pää­luot­ta­mus­mies Osmo Kää­riäi­nen kuvaa, että vane­ri­teh­taan 370 tuo­tan­to­työn­te­ki­jäl­lä on kova tais­te­lu­tah­to pääl­lä. Jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on jämä­käs­ti lähes 100 pro­sen­tis­sa. Vii­me vuo­den poliit­ti­seen lak­koon pei­la­ten yksi hen­ki­lö ehkä tulee töi­hin, jos työ­tais­te­lu alkaa. Rik­ku­ri­työ­voi­ma nujui­lee siis lähel­lä promilleluokkaa.

– Ei ole Suo­lah­den nie­mel­lä ollut lakois­sa kos­kaan ongel­maa, pää­luot­to tiivistää.

Toteu­tues­saan lakon pitäi­si rai­va­ta neu­vot­te­lu­pöy­däs­tä pois ennen kaik­kea ne itse­ään vas­taan toi­mi­neet talkootunnit.

– Tais­te­lu­tah­to joh­tuu meil­lä pit­käl­ti niis­tä 24 tun­nis­ta. Mei­dän väki on nii­hin lopen uupunut.

KIKY USEIN LASKI TUOTTAVUUTTA

Kää­riäi­nen kuvaa Hel­teen väit­tei­tä kiky-tun­tien mer­ki­tyk­ses­tä hatus­ta tem­pais­tuik­si. Pää­luot­ta­mus­mies nimit­täin arvioi, että kiky-tun­nit ovat las­ke­neet tuot­ta­vuut­ta eikä hän myös­kään näe mitään todis­tei­ta työ­paik­ko­jen luo­mi­ses­ta. Teol­li­suus­lii­ton vii­me vuo­den kyse­ly eri sek­to­rien pää­luot­ta­mus­mie­hil­le ker­toi aivan saman kal­tais­ta viestiä.

– On täyt­tä pup­pua, että Suo­men talous tar­vit­si­si nous­tak­seen kiky-tun­tien jat­ka­mis­ta, Kää­riäi­nen sum­maa tilanteen.

– Työ­paik­ko­ja luo­daan inves­toin­neil­la. Nii­hin pitää löy­tyä rahaa eikä lait­taa sitä omis­ta­jien tas­kui­hin. Ja palk­ka­rat­kai­sus­sa pitää var­mis­taa osto­voi­man pysy­vyys. Jos men­nään työ­an­ta­jien nol­la­lin­jal­la, vie se osto­voi­maa ja samal­la Suo­men talout­ta alaspäin.

Kää­riäi­nen muis­tut­taa, että vuon­na 2018 pörs­siyh­tiöt mak­soi­vat tiet­tä­väs­ti 2,1 mil­jar­dia euroa yli­mää­räi­siä osin­ko­ja omistajilleen.

– Mik­sei nii­tä mil­jar­de­ja inves­toi­tu teol­li­suu­teen? Mik­si väi­te­tään, että inves­toin­tei­hin tar­vi­taan aina kus­tan­nus­sääs­tö­jä, jot­ka on kis­kot­ta­va työn­te­ki­jöi­den nis­kas­ta? Mik­sei kus­tan­nus­sääs­tö­jä voi­si ottaa osin­gois­ta ja joh­ta­jien pal­kois­ta? Kää­riäi­nen kyse­lee hyvin aiheel­li­ses­ti, sil­lä tun­ne­tus­ti Suo­mes­sa­kin pää­oman saa­ma osuus kan­san­ta­lou­den kakus­ta on vii­me vuo­si­na suu­ren­tu­neet suu­ren­tu­mis­taan taval­lis­ten työn­te­ki­jöi­den saa­miin kakun­mu­re­niin verrattuna.

KUKA ONKAAN SOKEAN IDEOLOGINEN?

Kun kikyi­lyl­le ei löy­dy talou­des­ta syi­tä, työ­nan­ta­ja­puo­len kovien vaa­ti­mus­ten taus­tal­ta löy­tyy­kin aivan mui­ta, ideo­lo­gi­sia syitä.

– Työ­an­ta­jien avoin hyök­käys ay-lii­ket­tä vas­taan näkyy nyt myös tes-neu­vot­te­luis­sa. Työ­nan­ta­jien tah­to­ti­la on se, että ay-liik­keen oikeut­ta toi­mia ja val­taa pitäi­si rajus­ti kaventaa.

– Tämä näkyy niin EK:n ja Suo­men Yrit­tä­jien toi­min­nas­sa kuin työ­pai­koil­la­kin, myös meil­lä, Kää­riäi­nen kuvailee.

– Meil­lä Teol­li­suus­lii­ton eri sek­to­rien neu­vot­te­li­jat ovat läh­te­neet todel­la­kin sopi­maan asiois­ta. Eivät isän­nät ole ihan lop­puun asti tätä asi­aa aja­tel­leet. Jos he läh­te­vät täl­le jär­jet­tö­mäl­le rii­dan tiel­le, kaa­os sii­tä vain syn­tyy, pää­luot­ta­mus­mies ennus­taa työ­nan­ta­ja­puo­len kovan lin­jan seu­rauk­sis­ta koko yhteiskunnalle.

Kiky oli tut­ki­tus­ti kehno

Teol­li­suus­liit­to teki kyse­ly­tut­ki­muk­sen hel­mi­kuus­sa 2018 kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen työ­ajan­pi­den­nyk­sis­tä 2017–2018. Kyse­ly lähe­tet­tiin yli 2 100 pää­luot­ta­mus­mie­hel­le. Työn­te­ki­jöi­tä kyse­lyn sopi­mus­aloil­la oli vähin­tään 67 000, hen­ki­lös­töä kaik­ki­aan 103 000. Vas­taus­pro­sent­ti vaih­te­li 50 pro­sen­tin tun­tu­mas­sa tai oli sen yli.

Kiky oli useil­la Teol­li­suus­lii­ton sek­to­reil­la joko pitä­nyt tuot­ta­vuu­den kuta­kuin­kin sama­na tai las­ke­nut useam­min kuin nos­ta­nut sitä. Keh­noim­mak­si kikyn ansios­ta kään­tyi autoa­lan tuot­ta­vuus. Autoa­lal­la 9 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta arvioi tuot­ta­vuu­den paran­tu­neen kikyil­les­sä, 18 pro­sent­tia arvioi tuot­ta­vuu­den heikentyneen.

Työl­li­syy­des­sä kävi kikyil­les­sä vie­lä huo­nom­min ver­tail­taes­sa kiky-sopi­muk­sen jul­ki­lausut­tu­ja tavoit­tei­ta ja todel­li­sia tulok­sia. Kai­kil­la aloil­la pää­luot­ta­mus­mie­het arvioi­vat kikyn useam­min pitä­neen työl­li­syy­den enti­sel­lään tai huo­non­ta­neen työl­li­syyt­tä kuin paran­ta­neen sitä. Esi­mer­kik­si puu­tuo­te­sek­to­ril­la 81 pro­sent­tia kyse­lyyn vas­tan­neis­ta luot­ta­mus­mie­his­tä arvioi työl­li­syy­den pysy­neen sama­na, 8 pro­sent­tia arvioi kikyn hei­ken­tä­neen ja vain 2 pro­sent­tia kikyn paran­ta­neen työllisyyttä.

Vii­mei­sim­pä­nä mut­tei vähäi­sim­pä­nä todis­tee­na kikyn päte­mät­tö­mis­tä syn­ny­tys­syis­tä on kikyi­lyn toteut­ta­mi­nen yri­tyk­sis­sä. Kai­kil­la sek­to­reil­la eri­tyi­sa­lo­ja lukuun otta­mat­ta kiky-tun­te­ja teet­tä­nei­den yri­tys­ten osuus las­ki vuo­des­ta 2017 vuo­teen 2018.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN