”Kiky-tunneilla ei ole ollut myön­teistä merki­tystä Suomen talou­teen, saati että ne olisi­vat luoneet työpaik­koja. Kiky-tunteja ei edes tehty kaikissa yrityk­sissä. Minna Helteen 230 miljoo­naa ja 1,4 prosent­tia ovat täysin liioi­tel­tuja lukuja, ihan hatusta tempais­tuja”, toteaa Osmo Kääriäinen.

27.11.2019

Teol­li­suus­liitto järjes­tää työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­den vauh­dit­ta­mi­seksi laajat työn­sei­sauk­set 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työn­te­ki­jöitä yhteensä kymme­neltä Teol­li­suus­lii­ton sopi­musa­lalta. (Lue lisää tästä)

MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS
OSMO KÄÄRIÄINEN
Pääluot­ta­mus­mies
Metsä Wood, Suolahti

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäi­nen kuvaa, että vane­ri­teh­taan 370 tuotan­to­työn­te­ki­jällä on kova tais­te­lu­tahto päällä. Järjes­täy­ty­mi­saste on jämä­kästi lähes 100 prosen­tissa. Viime vuoden poliit­ti­seen lakkoon peila­ten yksi henkilö ehkä tulee töihin, jos työtais­telu alkaa. Rikku­ri­työ­voima nujui­lee siis lähellä promilleluokkaa.

– Ei ole Suolah­den niemellä ollut lakoissa koskaan ongel­maa, pääluotto tiivistää.

Toteu­tues­saan lakon pitäisi raivata neuvot­te­lu­pöy­dästä pois ennen kaik­kea ne itse­ään vastaan toimi­neet talkootunnit.

– Tais­te­lu­tahto johtuu meillä pitkälti niistä 24 tunnista. Meidän väki on niihin lopen uupunut.

KIKY USEIN LASKI TUOTTAVUUTTA

Kääriäi­nen kuvaa Helteen väit­teitä kiky-tuntien merki­tyk­sestä hatusta tempais­tuiksi. Pääluot­ta­mus­mies nimit­täin arvioi, että kiky-tunnit ovat laske­neet tuot­ta­vuutta eikä hän myös­kään näe mitään todis­teita työpaik­ko­jen luomi­sesta. Teol­li­suus­lii­ton viime vuoden kysely eri sekto­rien pääluot­ta­mus­mie­hille kertoi aivan saman kaltaista viestiä.

– On täyttä puppua, että Suomen talous tarvit­sisi nous­tak­seen kiky-tuntien jatka­mista, Kääriäi­nen summaa tilanteen.

– Työpaik­koja luodaan inves­toin­neilla. Niihin pitää löytyä rahaa eikä lait­taa sitä omis­ta­jien taskui­hin. Ja palk­ka­rat­kai­sussa pitää varmis­taa osto­voi­man pysy­vyys. Jos mennään työan­ta­jien nolla­lin­jalla, vie se osto­voi­maa ja samalla Suomen taloutta alaspäin.

Kääriäi­nen muis­tut­taa, että vuonna 2018 pörs­siyh­tiöt maksoi­vat tiet­tä­västi 2,1 miljar­dia euroa ylimää­räi­siä osin­koja omistajilleen.

– Miksei niitä miljar­deja inves­toitu teol­li­suu­teen? Miksi väite­tään, että inves­toin­tei­hin tarvi­taan aina kustan­nus­sääs­töjä, jotka on kiskot­tava työn­te­ki­jöi­den niskasta? Miksei kustan­nus­sääs­töjä voisi ottaa osin­goista ja johta­jien palkoista? Kääriäi­nen kyse­lee hyvin aiheel­li­sesti, sillä tunne­tusti Suomes­sa­kin pääoman saama osuus kansan­ta­lou­den kakusta on viime vuosina suuren­tu­neet suuren­tu­mis­taan taval­lis­ten työn­te­ki­jöi­den saamiin kakun­mu­re­niin verrattuna.

KUKA ONKAAN SOKEAN IDEOLOGINEN?

Kun kikyi­lylle ei löydy talou­desta syitä, työnan­ta­ja­puo­len kovien vaati­mus­ten taus­talta löytyy­kin aivan muita, ideo­lo­gi­sia syitä.

– Työan­ta­jien avoin hyök­käys ay-liikettä vastaan näkyy nyt myös tes-neuvot­te­luissa. Työnan­ta­jien tahto­tila on se, että ay-liik­keen oikeutta toimia ja valtaa pitäisi rajusti kaventaa.

– Tämä näkyy niin EK:n ja Suomen Yrit­tä­jien toimin­nassa kuin työpai­koil­la­kin, myös meillä, Kääriäi­nen kuvailee.

– Meillä Teol­li­suus­lii­ton eri sekto­rien neuvot­te­li­jat ovat lähte­neet todel­la­kin sopi­maan asioista. Eivät isän­nät ole ihan loppuun asti tätä asiaa ajatel­leet. Jos he lähte­vät tälle järjet­tö­mälle riidan tielle, kaaos siitä vain syntyy, pääluot­ta­mus­mies ennus­taa työnan­ta­ja­puo­len kovan linjan seurauk­sista koko yhteiskunnalle.

Kiky oli tutki­tusti kehno

Teol­li­suus­liitto teki kyse­ly­tut­ki­muk­sen helmi­kuussa 2018 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen työajan­pi­den­nyk­sistä 2017–2018. Kysely lähe­tet­tiin yli 2 100 pääluot­ta­mus­mie­helle. Työn­te­ki­jöitä kyse­lyn sopi­mus­aloilla oli vähin­tään 67 000, henki­lös­töä kaik­ki­aan 103 000. Vastaus­pro­sentti vaih­teli 50 prosen­tin tuntu­massa tai oli sen yli.

Kiky oli useilla Teol­li­suus­lii­ton sekto­reilla joko pitä­nyt tuot­ta­vuu­den kuta­kuin­kin samana tai laske­nut useam­min kuin nosta­nut sitä. Kehnoim­maksi kikyn ansiosta kään­tyi autoa­lan tuot­ta­vuus. Autoa­lalla 9 prosent­tia vastaa­jista arvioi tuot­ta­vuu­den paran­tu­neen kikyil­lessä, 18 prosent­tia arvioi tuot­ta­vuu­den heikentyneen.

Työl­li­syy­dessä kävi kikyil­lessä vielä huonom­min vertail­taessa kiky-sopi­muk­sen julki­lausut­tuja tavoit­teita ja todel­li­sia tulok­sia. Kaikilla aloilla pääluot­ta­mus­mie­het arvioi­vat kikyn useam­min pitä­neen työl­li­syy­den enti­sel­lään tai huonon­ta­neen työl­li­syyttä kuin paran­ta­neen sitä. Esimer­kiksi puutuo­te­sek­to­rilla 81 prosent­tia kyse­lyyn vastan­neista luot­ta­mus­mie­histä arvioi työl­li­syy­den pysy­neen samana, 8 prosent­tia arvioi kikyn heiken­tä­neen ja vain 2 prosent­tia kikyn paran­ta­neen työllisyyttä.

Viimei­sim­pänä muttei vähäi­sim­pänä todis­teena kikyn päte­mät­tö­mistä synny­tys­syistä on kikyi­lyn toteut­ta­mi­nen yrityk­sissä. Kaikilla sekto­reilla erityi­sa­loja lukuun otta­matta kiky-tunteja teet­tä­nei­den yritys­ten osuus laski vuodesta 2017 vuoteen 2018.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN