”Kiky-tunneilla ei ole ollut myönteistä merki­tystä Suomen talou­teen, saati että ne olisivat luoneet työpaik­koja. Kiky-tunteja ei edes tehty kaikissa yrityk­sissä. Minna Helteen 230 miljoonaa ja 1,4 prosenttia ovat täysin liioi­tel­tuja lukuja, ihan hatusta tempais­tuja”, toteaa Osmo Kääriäinen.

27.11.2019

Teolli­suus­liitto järjestää työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luiden vauhdit­ta­mi­seksi laajat työnsei­saukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työnte­ki­jöitä yhteensä kymme­neltä Teolli­suus­liiton sopimusa­lalta. (Lue lisää tästä)

MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS
OSMO KÄÄRIÄINEN
Pääluot­ta­mus­mies
Metsä Wood, Suolahti

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäinen kuvaa, että vaneri­teh­taan 370 tuotan­to­työn­te­ki­jällä on kova taiste­lu­tahto päällä. Järjes­täy­ty­mi­saste on jämäkästi lähes 100 prosen­tissa. Viime vuoden poliit­ti­seen lakkoon peilaten yksi henkilö ehkä tulee töihin, jos työtais­telu alkaa. Rikku­ri­työ­voima nujuilee siis lähellä promilleluokkaa.

– Ei ole Suolahden niemellä ollut lakoissa koskaan ongelmaa, pääluotto tiivistää.

Toteu­tues­saan lakon pitäisi raivata neuvot­te­lu­pöy­dästä pois ennen kaikkea ne itseään vastaan toimi­neet talkootunnit.

– Taiste­lu­tahto johtuu meillä pitkälti niistä 24 tunnista. Meidän väki on niihin lopen uupunut.

KIKY USEIN LASKI TUOTTAVUUTTA

Kääriäinen kuvaa Helteen väitteitä kiky-tuntien merki­tyk­sestä hatusta tempais­tuiksi. Pääluot­ta­mus­mies nimit­täin arvioi, että kiky-tunnit ovat laske­neet tuotta­vuutta eikä hän myöskään näe mitään todis­teita työpaik­kojen luomi­sesta. Teolli­suus­liiton viime vuoden kysely eri sekto­rien pääluot­ta­mus­mie­hille kertoi aivan saman kaltaista viestiä.

– On täyttä puppua, että Suomen talous tarvit­sisi noustak­seen kiky-tuntien jatka­mista, Kääriäinen summaa tilanteen.

– Työpaik­koja luodaan inves­toin­neilla. Niihin pitää löytyä rahaa eikä laittaa sitä omista­jien taskuihin. Ja palkka­rat­kai­sussa pitää varmistaa ostovoiman pysyvyys. Jos mennään työan­ta­jien nolla­lin­jalla, vie se ostovoimaa ja samalla Suomen taloutta alaspäin.

Kääriäinen muistuttaa, että vuonna 2018 pörssiyh­tiöt maksoivat tiettä­västi 2,1 miljardia euroa ylimää­räisiä osinkoja omistajilleen.

– Miksei niitä miljar­deja inves­toitu teolli­suu­teen? Miksi väite­tään, että inves­toin­teihin tarvi­taan aina kustan­nus­sääs­töjä, jotka on kiskot­tava työnte­ki­jöiden niskasta? Miksei kustan­nus­sääs­töjä voisi ottaa osingoista ja johta­jien palkoista? Kääriäinen kyselee hyvin aiheel­li­sesti, sillä tunne­tusti Suomes­sakin pääoman saama osuus kansan­ta­louden kakusta on viime vuosina suuren­tu­neet suuren­tu­mis­taan taval­listen työnte­ki­jöiden saamiin kakun­mu­re­niin verrattuna.

KUKA ONKAAN SOKEAN IDEOLOGINEN?

Kun kikyi­lylle ei löydy talou­desta syitä, työnan­ta­ja­puolen kovien vaati­musten taustalta löytyykin aivan muita, ideolo­gisia syitä.

– Työan­ta­jien avoin hyökkäys ay-liikettä vastaan näkyy nyt myös tes-neuvot­te­luissa. Työnan­ta­jien tahto­tila on se, että ay-liikkeen oikeutta toimia ja valtaa pitäisi rajusti kaventaa.

– Tämä näkyy niin EK:n ja Suomen Yrittä­jien toimin­nassa kuin työpai­koil­lakin, myös meillä, Kääriäinen kuvailee.

– Meillä Teolli­suus­liiton eri sekto­rien neuvot­te­lijat ovat lähte­neet todel­lakin sopimaan asioista. Eivät isännät ole ihan loppuun asti tätä asiaa ajatel­leet. Jos he lähtevät tälle järjet­tö­mälle riidan tielle, kaaos siitä vain syntyy, pääluot­ta­mus­mies ennustaa työnan­ta­ja­puolen kovan linjan seurauk­sista koko yhteiskunnalle.

Kiky oli tutki­tusti kehno

Teolli­suus­liitto teki kysely­tut­ki­muksen helmi­kuussa 2018 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen työajan­pi­den­nyk­sistä 2017–2018. Kysely lähetet­tiin yli 2 100 pääluot­ta­mus­mie­helle. Työnte­ki­jöitä kyselyn sopimus­aloilla oli vähin­tään 67 000, henki­löstöä kaikkiaan 103 000. Vastaus­pro­sentti vaihteli 50 prosentin tuntu­massa tai oli sen yli.

Kiky oli useilla Teolli­suus­liiton sekto­reilla joko pitänyt tuotta­vuuden kutakuinkin samana tai laskenut useammin kuin nostanut sitä. Kehnoim­maksi kikyn ansiosta kääntyi autoalan tuotta­vuus. Autoa­lalla 9 prosenttia vastaa­jista arvioi tuotta­vuuden paran­tu­neen kikyil­lessä, 18 prosenttia arvioi tuotta­vuuden heikentyneen.

Työlli­syy­dessä kävi kikyil­lessä vielä huonommin vertail­taessa kiky-sopimuksen julki­lausut­tuja tavoit­teita ja todel­lisia tuloksia. Kaikilla aloilla pääluot­ta­mus­miehet arvioivat kikyn useammin pitäneen työlli­syyden entisel­lään tai huonon­ta­neen työlli­syyttä kuin paran­ta­neen sitä. Esimer­kiksi puutuo­te­sek­to­rilla 81 prosenttia kyselyyn vastan­neista luotta­mus­mie­histä arvioi työlli­syyden pysyneen samana, 8 prosenttia arvioi kikyn heiken­tä­neen ja vain 2 prosenttia kikyn paran­ta­neen työllisyyttä.

Viimei­sim­pänä muttei vähäi­sim­pänä todis­teena kikyn pätemät­tö­mistä synny­tys­syistä on kikyilyn toteut­ta­minen yrityk­sissä. Kaikilla sekto­reilla erityi­sa­loja lukuun ottamatta kiky-tunteja teettä­neiden yritysten osuus laski vuodesta 2017 vuoteen 2018.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN