Pörs­si­kat­saus: Osinko palkit­see omistajan

Pörs­siyh­tiö maksaa usein isom­pia osin­koja, jos kannat­ta­via inves­toin­ti­koh­teita ei ole. Monen teol­li­suus­yri­tyk­sen osin­got ovat olleet nousussa.

18.11.2019

PÖRSSIKATSAUS Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­kön katsaus kertoo pörs­siyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teol­li­suu­den suhdan­netta pörs­siy­ri­tys­ten kautta. Kolmas osa ilmes­tyy kesällä 2020. Lue juttusar­jan kaikki osat tästä.

Osakeyh­tiön tarkoi­tuk­sena on tuot­taa voit­toa osak­kee­no­mis­ta­jille, jollei yhtiö­jär­jes­tyk­sessä määrätä toisin. Yleensä pörs­siy­ri­tys maksaa siihen sijoit­ta­neille voitto-osuutta, osin­koa, jos yhtiö­ko­kous halli­tuk­sen esityk­sestä niin päättää.

Osakeyh­tiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahas­tosta, alen­ta­malla osake­pää­omaa, hank­ki­malla yhtiölle sen omia osak­keita tai purka­malla yhtiö. Pörs­siy­ri­tys voi jättää jaka­matta osin­kona voit­to­va­ransa tai aina­kin osan niistä.

– Pörs­siyh­tiöt ovat taipu­vai­sia jaka­maan isom­pia osin­koja, mikäli niiltä puut­tuu sopi­via ja kannat­ta­via inves­toin­ti­koh­teita, toteaa Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Mika Kärk­käi­nen.

– Jos osin­got jäte­tään jaka­matta, ne kasvat­ta­vat yrityk­sen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvat­taa yhtiön voit­toja ja arvoa tule­vina tili­kausina. Inves­toin­tien lisäksi varoja voidaan sijoit­taa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärk­käi­sen mukaan onnis­tu­neet inves­toin­nit ja sijoi­tuk­set heijas­tu­vat yhtiön tule­viin voit­toi­hin. Takai­si­nos­tot vähen­tä­vät ulkona olevien osak­kei­den luku­mää­rää, jolloin jäljelle jäänei­den osak­kei­den painoarvo kasvaa ja osak­keen kurssi saat­taa nousta. Pörs­siy­ri­tyk­sen osak­keen kurs­siin ovat latau­tu­neet odotuk­set tule­vai­suu­den osin­goista. Velko­jen kuit­taa­mi­nen vähen­tää tule­via rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hank­kies­saan pörs­siyh­tiön osak­keita sijoit­taja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurs­siin tai osak­keen arvo romah­taa syystä tai toisesta.

Suoma­lais­ten yksi­tyis­ten osake­sääs­tä­jien lisäksi varo­jaan osak­kei­siin sijoit­ta­neita osapuo­lia on muitakin.

– Suoma­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den osak­keista noin puolet on suoma­lai­sessa ja puolet ulko­maa­lai­sessa omis­tuk­sessa. Yksi­tyis­hen­ki­löi­den lisäksi Suomen valtio, eläkeyh­tiöt, erilai­set säätiöt, rahas­tot ja muut yhtei­söt ovat merkit­tä­viä osak­kee­no­mis­ta­jia, Kärk­käi­nen toteaa.

Esimer­kiksi Wärt­si­län osak­keista omis­ti­vat vuoden 2018 lopussa hallin­ta­re­kis­te­röi­dyt ja ulko­mai­set omis­ta­jat 54,5, koti­ta­lou­det 17,9, julki­syh­tei­söt 10,7, yksi­tyi­set yrityk­set 7,6, voit­toa tavoit­te­le­mat­to­mat yhtei­söt 6,1 sekä rahoi­tus- ja vakuu­tus­lai­tok­set 3,2 prosenttia.

Suoma­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den osak­keista noin puolet on suoma­lai­sessa ja puolet ulko­maa­lai­sessa omistuksessa.

Osakeyh­tiön kaikki osak­keet tuot­ta­vat yhtä­läi­sen oikeu­den osin­koon. Yhtiö­jär­jes­tyk­sessä voidaan kuiten­kin määrätä, että yhtiössä on erila­ji­sia osak­keita, kuten A‑, B- ja C‑osakkeita, joilla on ehkä erilai­nen oikeus osinkoon.

Osakeyh­tiön osin­gon­ja­ko­vara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisäl­tää yhti­öön kerty­neet voit­to­va­rat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörs­siyh­tiöissä on tavan­omaista, että osinko pyri­tään pitä­mään vuodesta toiseen joko tasai­sena tai tasai­sesti kasva­vana, vaikka yhtiön vuotui­nen voitto vaih­te­lisi. Silloin sijoit­ta­jat kenties luot­ta­vat yhtiön johdon­mu­kai­sesti kehit­ty­vään osin­gon­ja­koon myös tule­vai­suu­dessa, toteaa erikois­tut­kija Kärkkäinen.

OSINKOJEN JAKAMINEN

• Osin­got makse­taan osakkeenomistajille.
• Tilin­pää­tös vahvis­te­taan varsi­nai­sessa yhtiökokouksessa.
• Osakeyh­tiön halli­tus tekee esityk­sen yhtiön voit­toa tai tappiota koske­viksi toimenpiteiksi.
• Osin­gon­jaosta päät­tää osakeyh­tiön yhtiö­ko­kous halli­tuk­sen esityksestä.
• Osin­gon­jako perus­tuu viimeksi vahvis­tet­tuun tilin­tar­kas­tet­tuun tilinpäätökseen.
• Osin­gon­jaossa on otet­tava huomioon tilin­pää­tök­sen laati­mi­sen jälkeen tapah­tu­neet olen­nai­set muutok­set yhtiön talou­del­li­sessa asemassa.
  Osinko on perin­tei­sesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
• Osin­koa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksu­ky­vy­tön tai jako aiheut­taisi maksukyvyttömyyden.
• Sään­nös­ten vastai­nen varo­jen­jako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörs­sistä ostettu osake ei enää oikeuta osin­koon juuri tässä osin­gon­jaossa. Sijoit­taja on oikeu­tettu osin­koon, mikäli se omis­taa osak­keen irtoa­mis­päi­vää edel­tä­vänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuus­jär­jes­tel­män mukaan päivä, jonka omis­ta­ja­luet­te­lon perus­teella määräy­ty­vät oikeu­det osin­koon, osakean­tiin ja yhtiö­ko­kouk­seen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko makse­taan osak­kee­no­mis­ta­jan arvo-osuus­ti­lille. Suomessa se on usein kolmas pank­ki­päivä yhtiö­ko­kouk­sen jälkeen.

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörs­siyh­tiötä. Yrityk­set on valittu edus­ta­maan Teol­li­suus­lii­ton sekto­reita: tekno­lo­gia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityi­sa­lat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omis­tus on merkit­tävä. Suurem­mat ja kannat­ta­vim­mat yrityk­set ovat yleensä sijoi­tus­koh­teina kiin­nos­ta­vim­pia. Tämä näkyy korkeam­pana pörs­si­kurs­sina. Näillä yrityk­sillä on yleensä myös suurin kansan­ta­lou­del­li­nen merkitys.
• Avain­lu­vut autta­vat yritys­ten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityk­sen toimin­nan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityk­sen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähia­jan näky­mistä. HENKILÖSTÖ kertoo enem­män yrityk­sen merki­tyk­sestä työl­lis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
• Taulu­kon luvut kuvaa­vat maail­man­laa­juista toimin­taa. Useim­milla taulu­kon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
• Muutok­set liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuot­tei­den hinto­jen vaih­te­lulla voi olla suuri vaikutus.
• Helsin­gin pörs­sissä on sen eri listoilla notee­rat­tuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaik­kien niiden pääkont­tori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulko­mai­nen­kin yhtiö, joiden osake on sivu­lis­tattu Helsin­gin pörs­sissä. Uusia yhtiöitä listau­tuu ja vanhoja pois­tuu listalta käytän­nössä joka vuosi. Siten vertail­taessa peräk­käis­ten­kin vuosien yhteen­las­ket­tuja osin­koja, yritys­ten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsin­gin pörs­sissä notee­rat­tu­jen yhtiöi­den osin­got ovat kehit­ty­neet varsin myön­tei­sesti varsin­kin kahtena viime tilikautena.

Lähteet: Yhtiöi­den vuosi­ker­to­muk­set ja Almamedia