Konepajat, valimot, kaivokset, puunja­los­tus­teol­li­suus ja raken­ta­minen ovat aloja, joilla työnte­ki­jöiden suojelua syöpä­vaa­ral­li­silta aineilta tiuken­ne­taan. EU:n syöpä­di­rek­tiivin kolme päivi­tystä pannaan Suomessa täytän­töön muutta­malla asetusta työperäisen syövän torjun­nasta vuoden 2020 alussa.

Työssään syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­neiden työnte­ki­jöiden ASA-rekis­teriä on pidetty vuodesta 1979. Edelleen kuitenkin vain pieni osa työpe­räi­sistä syövistä paljastuu ammat­ti­tau­deiksi. Työter­veys­laitos on kehot­tanut lääkä­reitä noudat­ta­maan tarkemmin velvol­li­suut­taan ilmoittaa ammat­ti­tau­tie­päi­lyistä AVI:lle.

– Tyypil­li­sesti syövän kehit­ty­minen kestää kymmeniä vuosia. Vuosien takainen työperäinen altis­tu­minen ei tule usein­kaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkä­ri­kään osaa asiaa epäillä.

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön neuvot­te­leva virka­mies Sirkku Saari­koski tuntee entisenä syöpä­tut­ki­jana perin­pohjin nämä ongelmat; syöpä ei jälki­kä­teen­kään ilmoita, mistä se syntyi. Työpe­räi­siin syöpiin sairastuu Suomessa arviolta 1 000 ihmistä vuodessa, mutta ammat­ti­tau­teina korva­taan noin 150, suurin osa niistä asbestin aiheuttamina.

Suomessa EU:n syöpä­di­rek­tiivin päivi­tykset toteu­te­taan muutta­malla valtio­neu­voston asetusta työhön liitty­västä syöpä­vaaran torjun­nasta. Asetuksen on tarkoitus astua voimaan tammi­kuussa 2020.

SANKTIOT KOVENEVAT RAJA-ARVOJEN RIKKOMISESTA

Monissa syöpä­vaa­ral­li­sissa aineissa on suoma­lai­silta työnan­ta­jilta jo nyt vaadittu hengi­ty­silman altis­tuksen pitämistä HTP-arvojen alapuo­lella. HTP tarkoittaa haital­li­siksi tunnet­tuja pitoi­suuksia. Paljoa­kaan ei Saari­kosken mukaan muutu lakeja noudat­ta­neissa yrityk­sissä, sillä Suomen HTP-arvot ovat yleensä yhtä tiukkoja kuin uusissa EU:n sitovissa raja-arvoissa.

– Suomessa on menty etuke­nossa. Mutta nyt kun HTP muuttuu sitovaksi raja-arvoksi, tämän raja-arvon rikko­mi­sesta sanktiot ovat kovempia. Työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jilla on nyt tukevampia keinoja käytös­sään, Saari­koski arvioi.

”Vuosien takainen työperäinen altis­tu­minen ei tule usein­kaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkä­ri­kään osaa asiaa epäillä.”

Sitovat raja-arvot tulevat nyt muiden muassa kvart­si­pö­lylle, kromi(VI)-yhdisteille, kovapuu­pö­lylle, mukaan lukien koivun pöly, ja dieselpakokaasuille.

– Kvart­si­pö­lylle altistuu Suomessa arviolta 48 000 työnte­kijää, esimer­kiksi valimoissa, kaivok­sissa ja raken­nuk­silla, Saari­koski kertoo niistä muutok­sista, jotka koskevat kaikkein suurimpia työntekijäjoukkoja.

Koivun ja muiden lehti­puiden pölylle altis­tu­vien työnte­ki­jöiden luvuksi on puoles­taan arvioitu 10 000.

MYÖS ASA-REKISTERIÄ UUDISTETAAN

Suomessa uudis­te­taan myös edellä mainittua ASA-rekis­teriä. ASA oli jäädä aineluet­te­los­saan aina jälkeen, Saari­koski kertoo. Nyt ASA:n vaara­ka­te­go­riat noudat­tavat EU:n aineiden ja seosten luoki­tuk­sesta, merkin­nöistä ja pakkaa­mi­sesta annettua asetusta. Se tunne­taan CLP-asetuk­sena ja sitä päivi­te­tään jatkuvasti.

ASA-rekis­te­riin pitää vastai­suu­dessa ilmoittaa myös työpro­ses­seis­saan syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tuvat. Esimer­kiksi käy kuusiar­voinen kromi, jolle altis­tu­taan erityi­sesti ruostu­mat­toman teräksen hitsauk­sessa ja plasma­leik­kauk­sessa. Uutta on myös se, että ASA koskee nyt kaikkia niitä, jotka altis­tuvat merkit­tä­västi dieselpakokaasuille.

Päivi­tyk­sessä huomau­te­taan monien aineiden kohdalla myös ihon kautta saadun altis­tuksen syöpä­vaa­ral­li­suu­desta. Tähän katego­riaan kuuluvat käytetyt mootto­riöljyt, joilta kädetkin pitää tarkkaan suojata ihosyövän riskin takia.

– Tämä tarkoittaa esimer­kiksi huolto­töitä tekeviä ja auto- ja mootto­ri­pyö­rä­kor­jaa­moissa työskenteleviä.

Painetta työolojen kohen­ta­mi­seen pitäisi Saari­kosken mielestä tulla myös itse työpai­koilta, esimer­kiksi työsuojeluvaltuutetuilta.

– Tietenkin vaarojen torju­minen on periaat­teessa työnan­tajan velvol­li­suus. Mutta on muistet­tava, että aineiden tai proses­sien syöpä­vaaran havait­se­minen on todella paljon vaikeampaa kuin esimer­kiksi vaikka sen havait­se­minen, että tähän sirkke­liin tarvi­taan suoja­laite. Työsuo­je­lu­val­tuu­tetut voivat olla tekemässä havain­toja, toimia työnan­tajan tukena olojen parantamiseksi.

Miksi syövän­tor­junta jumittui EU:ssa?

Sirkku Saari­koski myöntää, että altis­tu­misen raja-arvot perus­tuvat paitsi tieteel­li­siin tutki­muk­siin syövän aiheut­ta­jista, myös poliit­ti­siin päätök­siin ja arvioihin siitä, mitä kaikki maksaa ja mikä on tekni­sesti mahdol­lista. Esimer­kiksi maana­lai­sille kaivok­sille ja tunne­li­töihin on myönnetty piden­netty siirty­mä­aika, jonka jälkeen niiltä vasta vaadi­taan diesel­pa­ko­kaa­sujen raja-arvojen alitta­mista. Kaivok­sissa määrä­aika umpeutuu helmi­kuussa 2026, muilla aloilla 2023.

Totta on sekin, että yritykset hanakasti vetoavat siihen, että jotain pitoi­suutta ei voi mitata. Todel­li­suu­dessa on yleensä aina keksitty mitta­lait­teet, kunhan määräykset ovat mittaa­mista vaati­neet, Saari­koski muistuttaa.

EU:ssa oli koko syövän torjun­tatyö jumissa viimeistä edellisen eli Barroson komis­sion aikoihin.

– Tämä oli tietoinen valinta EU:n johdossa. Työsuo­jelu ei ollut painopis­teenä, vaan halut­tiin suojella yrityksiä lisäkus­tan­nuk­silta, Saari­koski arvioi.

Direk­tiivin päivi­tystyö nitkahti kunnolla liikkeelle työnte­ki­jöiden suoje­lusta ja eritoten työperäisen syövän torjun­nasta innos­tu­neen komis­saarin Marianne Thyssenin johdolla. Samaa Saari­koski toivoo uudelta luxem­bur­gi­lai­selta komissaarilta.

SANASTOA

• ASA on Työter­veys­lai­toksen ylläpi­tämä rekis­teri työssään syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­neista työntekijöistä
• AVI on Suomen aluehallintovirasto
• CLP-lyhen­teellä tarkoi­te­taan EU:n asetusta aineluo­ki­tuk­sesta, pakkaa­mi­sesta ja merkitsemisestä
• HTP tarkoittaa haital­li­siksi tunnet­tuja pitoi­suuksia hengitysilmassa
• STM on sosiaali- ja terveysministeriö

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA RANTA