Hannu Siltala: Ammatillisen koulutuksen korjaussarja

teollisuusliitto

Hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ovat pitkään odotettuja uudistuksia. Ne edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja parantavat vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia ammatillisiin tai lukio-opintoihin. Peruskoulu-uudistukseen verrattavissa oleva muutos on niin merkittävä, etteivät sitä peruuta tulevatkaan hallitukset.

Maksuttomuus merkitsee opiskelijalle muun muassa oppimateriaalien ja ammatillisissa opinnoissa tarvittavien kalliiden työkalujen ilmaista käyttöön saamista. Epäselvää vielä on, koskeeko maksuttomuus myös yli 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita, mutta uudistus on saatettava näiltäkin osin tasa-arvoisesti maaliin.

Ammatillisen koulutuksen laatua parannetaan ja reformin toteutuksessa esiin tulleita puutteita korjataan. Koulupäivistä ja viikoista tehdään koulukohtaisella suunnittelulla eheitä. Hyppytuntien ja välipäivien aiheuttama tyhjäkäynti jää opiskelusta pois. Tavoitteena on saavuttaa mielekäs opintoja eteenpäin vievä opiskelurytmi.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös työpaikoilla tapahtuva koulutussopimusoppilaiden tehokas ohjaaminen. Tavoitteiden toteuttamista auttaa luvattu 1 000 määräaikaisen opettajan rekrytointi, joiden palkkaamiseen on vuosien 2019 ja 2023 välisenä aikana jaettavissa tulevaisuusinvestointina yhteensä 235 miljoonaa euroa.

”Jatkuva oppiminen vastaa ihmisten tarpeeseen uudistaa ja kehittää osaamistaan läpi koko elämän.”

Ammatillisen koulutuksen krooninen rahoitusvaje on 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmat hallitukset ovat leikanneet ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta vuositasolla yli 300 miljoonaa euroa. Se on pakottanut koulutuksen järjestäjät muun muassa vähentämään opetus- ja muun henkilöstön määrää 1 600 hengellä. Tulevaisuusinvestointien lisäksi perusrahoitusta pitäisi nostaa vähintään 60 miljoonalla eurolla.

Myös parlamentaariseen toteutukseen tuleva jatkuvan oppimisen uudistus on merkittävä satsaus. Jatkuva oppiminen vastaa ihmisten tarpeeseen uudistaa ja kehittää osaamistaan läpi koko elämän. Uudistus toteutetaan kolmikantaisesti koulutuksen järjestäjien kanssa. Tarkasteluun kuuluvia asioita ovat esimerkiksi koulutuksen tarjonta, rahoitus, sosiaaliturva, muutosturva ja työttömyysturva.

Osana edellä mainittuja tavoitteita luodaan kansalliset osaamisen tunnistamisen periaatteet. Niiden avulla on tarkoitus kartoittaa eri tavoin hankittu yksilön osaaminen työelämässä ja opiskelussa. Tällä voidaan välttää turha moneen kertaan tapahtuva samojen asioiden opiskelu ja tehdä näkyväksi myös maahanmuuttajien kotomaissaan hankkima osaaminen.

HANNU SILTALA
Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA