Pörs­si­kat­saus: Pörs­siyh­tiöitä kannat­taa tuntea – ja vaikka omistaakin

”Kuka tahansa voi ostaa pikku­ra­halla pörs­siyh­tiön osak­keita ja saa sitten osal­lis­tua yhtiö­ko­kouk­seen”, opas­taa Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen.

19.8.2019

PÖRSSIKATSAUS Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­kön katsaus kertoo pörs­siyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teol­li­suu­den suhdan­netta pörs­siy­ri­tys­ten kautta. Toinen osa ilmes­tyy loppu­vuonna 2019. Lue juttusar­jan kaikki osat tästä.

Toimit­ta­jat Esko Seppä­nen ja Hannu Taanila hank­ki­vat 1980-luvulla yhden osak­keen pörs­siy­ri­tyk­sistä. Pääs­ty­ään yhtiö­ko­kouk­siin he käyt­ti­vät kärke­viä puheen­vuo­roja ja rapor­toi­vat toimin­nasta Ylen radio-ohjelmassa.

– Pörs­siyh­tiöt jaka­vat osin­koja eli osan tulok­sesta omis­ta­jille. Ajan kuluessa tuot­toa kart­tuu, joten omis­ta­jalle kertyy pääoma­tu­loa, toteaa Teol­li­suus­lii­ton pääe­ko­no­misti Timo Eklund.

Yksit­täis­ten ihmis­ten lisäksi suurim­mat pörs­siyh­tiöi­den omis­ta­jat ovat eläke- ja sijoi­tus­ra­has­toja ja erilai­sia sijoi­tus­yri­tyk­siä, jotka nettoa­vat pääomal­leen pitkällä aika­vä­lillä sievoi­sen tuoton.

– Suomessa omis­tus­pohja ei ole läpi­nä­kyvä, vaan erityi­nen hallin­ta­re­kis­teri piilot­taa osan omis­ta­jista. Tämä taas mahdol­lis­taa veron­kier­ron ja harmaan talou­den. Seurauk­sena on melkoi­nen lovi valtion vero­tu­loi­hin, harmit­te­lee Eklund.

PÖRSSEISSÄ ERILAISTA OSAAMISTA

Turussa Hambur­ger Börs on hotel­li­ra­vin­tola, mutta Helsin­gin, New Yorkin, Tokion ja Tukhol­man pörs­seissä mita­taan pörs­siyh­tiöi­den osak­keit­ten arvoa. Yhtiöt voivat olla listau­tu­neena saman­ai­kai­sesti usean eri maan pörs­sei­hin, jolloin tärkeää on notee­rata osake samalle tasolle. Esimer­kiksi suoma­lai­sista suury­ri­tyk­sistä Stora Enso on listattu Helsin­gin ja Tukhol­man pörs­sei­hin. Nokia taas notee­ra­taan New Yorkin ja Parii­sin pörs­seissä Helsin­gin ohella.

Suomessa omis­tus­pohja ei ole läpi­nä­kyvä, vaan erityi­nen hallin­ta­re­kis­teri piilot­taa osan omistajista.

Eri maiden pörs­seissä on erilaista osaa­mista. Tämä vaikut­taa osal­taan siihen, mihin pörs­siin yhtiö halu­taan kirjata. Useam­paan pörs­siin kirjau­tu­mi­sella halu­taan myös vaikut­taa sijoit­ta­jiin ja kansain­vä­lis­tää sijoittajakuntaa.

– Suoma­lais­ten metsä­teol­li­suu­den yritys­ten painoarvo on kansain­vä­li­sesti kaik­kein vahvin juuri Helsin­gin pörs­sissä. Kaivo­sa­lan yrityk­sille Toron­ton pörssi on keskei­sin, Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Mika Kärk­käi­nen selvit­tää ja jatkaa.

– Osak­keen hinta määräy­tyy kysyn­nän ja tarjon­nan mukaan. Isot riskit sijoit­ta­mi­sessa tarkoit­ta­vat mark­ki­na­hin­to­jen reipasta heilah­te­lua, jolloin vaarana on menet­tää pääomaa.

SIJOITUKSISSA RISKINSÄ

Jos sijoit­ta­maan ryhtyy, täytyy miet­tiä muuta­mia asioita. Ensin­nä­kin minkä alan osak­kei­siin penno­sensa haluaa sijoit­taa, kuinka pitkäksi ajaksi on valmis sito­maan pääomansa ilman tuot­toa ja mikä on tuotto-odotus kymme­nen tai vaik­kapa vielä pidem­män ajan sijoi­tuk­selle. Sijoi­tus­ten hajaut­ta­mi­nen erityyp­pi­siin kohtei­siin alen­taa riskiä.

Riskejä ei voi koko­naan vält­tää, vaan pahim­mil­laan sijoi­tuk­sensa voi menet­tää koko­naan. Kun jokin yksit­täi­nen tapah­tuma tai tapah­tu­ma­ketju luo osake­mark­ki­noilla panii­kin, voi pörssi romah­taa. Viimei­sim­mässä vuoden 2008 finans­si­krii­sissä isot suoma­lai­set pörs­siyh­tiöt menet­ti­vät valtao­san arvos­taan, kun niiden osake­kurs­sit laski­vat rajusti.

– Pörs­siyh­tiöi­hin sijoit­ta­mi­nen on tehty helpoksi. Niillä on velvol­li­suus rapor­toida tarkasti tilan­tees­taan, ja lisäksi niiden osak­keet ovat yleensä muutet­ta­vissa rahaksi, Kärk­käi­nen toteaa.

– Pörs­siyh­tiön tarkoi­tus on tehdä voit­toa omis­tus­poh­jasta riip­pu­matta. Osak­keen hinta halu­taan pitää mahdol­li­sim­man korkeana, mikä on johta­nut lyhyt­jän­tei­seen toimin­taan eli puhu­taan kvar­taa­li­ta­lou­desta, Eklund kiteyttää.

ANU-HANNA ANTTILA
Teol­li­suus­lii­ton tutkimuspäällikkö

Katsauk­sen mate­ri­aa­lit ovat koos­ta­neet Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­ki­jat Mika Kärk­käi­nen ja Timo Eklund.

TILAUSKANTA on yrityk­sen sen hetkis­ten tilaus­ten arvo. Kun tilaus­kan­nan suhteut­taa liike­vaih­toon, voi päätellä, miten pitkäksi ajaksi yrityk­sellä on töitä tilat­tuna. Seuranta-taulu­kon luvuista saat­toi vuoden vaih­teessa arvioida esimer­kiksi Koneella tilat­tu­jen töiden riit­tä­vän vajaaksi vuodeksi eteenpäin.

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörs­siyh­tiötä. Yrityk­set on valittu edus­ta­maan Teol­li­suus­lii­ton sekto­reita: tekno­lo­gia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityi­sa­lat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omis­tus on merkit­tävä. Suurem­mat ja kannat­ta­vim­mat yrityk­set ovat yleensä sijoi­tus­koh­teina kiin­nos­ta­vim­pia. Tämä näkyy korkeam­pana pörs­si­kurs­sina. Näillä yrityk­sillä on yleensä myös suurin kansan­ta­lou­del­li­nen merkitys.
• Avain­lu­vut autta­vat yritys­ten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityk­sen toimin­nan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityk­sen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähia­jan näky­mistä. HENKILÖSTÖ kertoo enem­män yrityk­sen merki­tyk­sestä työl­lis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
• Taulu­kon luvut kuvaa­vat maail­man­laa­juista toimin­taa. Useim­milla taulu­kon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
• Muutok­set liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuot­tei­den hinto­jen vaih­te­lulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöi­den vuosi­ker­to­muk­set ja Almamedia