Yhdellä osakkeella yhtiökokoukseen: Yleisradion silloiset toimituspäällikkö Hannu Taanila (vas.) ja toimittaja Esko Seppänen Ken on maassa rikkahin -kirjansa julkistamistilaisuudessa vuonna 1983. KUVA LEHTIKUVA / JORMA PUUSA

Pörssi­kat­saus: Pörssiyh­tiöitä kannattaa tuntea – ja vaikka omistaakin

”Kuka tahansa voi ostaa pikku­ra­halla pörssiyh­tiön osakkeita ja saa sitten osallistua yhtiö­ko­kouk­seen”, opastaa Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen.

19.8.2019

PÖRSSIKATSAUS Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikön katsaus kertoo pörssiyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teolli­suuden suhdan­netta pörssiy­ri­tysten kautta. Toinen osa ilmestyy loppu­vuonna 2019. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Toimit­tajat Esko Seppänen ja Hannu Taanila hankkivat 1980-luvulla yhden osakkeen pörssiy­ri­tyk­sistä. Päästyään yhtiö­ko­kouk­siin he käyttivät kärkeviä puheen­vuo­roja ja rapor­toivat toimin­nasta Ylen radio-ohjelmassa.

– Pörssiyh­tiöt jakavat osinkoja eli osan tulok­sesta omista­jille. Ajan kuluessa tuottoa karttuu, joten omista­jalle kertyy pääoma­tuloa, toteaa Teolli­suus­liiton pääeko­no­misti Timo Eklund.

Yksit­täisten ihmisten lisäksi suurimmat pörssiyh­tiöiden omistajat ovat eläke- ja sijoi­tus­ra­has­toja ja erilaisia sijoi­tus­yri­tyksiä, jotka nettoavat pääomal­leen pitkällä aikavä­lillä sievoisen tuoton.

– Suomessa omistus­pohja ei ole läpinä­kyvä, vaan erityinen hallin­ta­re­kis­teri piilottaa osan omista­jista. Tämä taas mahdol­listaa veron­kierron ja harmaan talouden. Seurauk­sena on melkoinen lovi valtion verotu­loihin, harmit­telee Eklund.

PÖRSSEISSÄ ERILAISTA OSAAMISTA

Turussa Hamburger Börs on hotel­li­ra­vin­tola, mutta Helsingin, New Yorkin, Tokion ja Tukholman pörsseissä mitataan pörssiyh­tiöiden osakkeitten arvoa. Yhtiöt voivat olla listau­tu­neena saman­ai­kai­sesti usean eri maan pörsseihin, jolloin tärkeää on notee­rata osake samalle tasolle. Esimer­kiksi suoma­lai­sista suury­ri­tyk­sistä Stora Enso on listattu Helsingin ja Tukholman pörsseihin. Nokia taas notee­ra­taan New Yorkin ja Pariisin pörsseissä Helsingin ohella.

Suomessa omistus­pohja ei ole läpinä­kyvä, vaan erityinen hallin­ta­re­kis­teri piilottaa osan omistajista.

Eri maiden pörsseissä on erilaista osaamista. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, mihin pörssiin yhtiö halutaan kirjata. Useam­paan pörssiin kirjau­tu­mi­sella halutaan myös vaikuttaa sijoit­ta­jiin ja kansain­vä­listää sijoittajakuntaa.

– Suoma­laisten metsä­teol­li­suuden yritysten painoarvo on kansain­vä­li­sesti kaikkein vahvin juuri Helsingin pörssissä. Kaivo­salan yrityk­sille Toronton pörssi on keskeisin, Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen selvittää ja jatkaa.

– Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Isot riskit sijoit­ta­mi­sessa tarkoit­tavat markki­na­hin­tojen reipasta heilah­telua, jolloin vaarana on menettää pääomaa.

SIJOITUKSISSA RISKINSÄ

Jos sijoit­ta­maan ryhtyy, täytyy miettiä muutamia asioita. Ensin­näkin minkä alan osakkei­siin penno­sensa haluaa sijoittaa, kuinka pitkäksi ajaksi on valmis sitomaan pääomansa ilman tuottoa ja mikä on tuotto-odotus kymmenen tai vaikkapa vielä pidemmän ajan sijoi­tuk­selle. Sijoi­tusten hajaut­ta­minen erityyp­pi­siin kohtei­siin alentaa riskiä.

Riskejä ei voi kokonaan välttää, vaan pahim­mil­laan sijoi­tuk­sensa voi menettää kokonaan. Kun jokin yksit­täinen tapah­tuma tai tapah­tu­ma­ketju luo osake­mark­ki­noilla paniikin, voi pörssi romahtaa. Viimei­sim­mässä vuoden 2008 finans­si­krii­sissä isot suoma­laiset pörssiyh­tiöt menet­tivät valtaosan arvos­taan, kun niiden osake­kurssit laskivat rajusti.

– Pörssiyh­tiöihin sijoit­ta­minen on tehty helpoksi. Niillä on velvol­li­suus rapor­toida tarkasti tilan­tees­taan, ja lisäksi niiden osakkeet ovat yleensä muutet­ta­vissa rahaksi, Kärkkäinen toteaa.

– Pörssiyh­tiön tarkoitus on tehdä voittoa omistus­poh­jasta riippu­matta. Osakkeen hinta halutaan pitää mahdol­li­simman korkeana, mikä on johtanut lyhyt­jän­tei­seen toimin­taan eli puhutaan kvartaa­li­ta­lou­desta, Eklund kiteyttää.

ANU-HANNA ANTTILA
Teolli­suus­liiton tutkimuspäällikkö

 


Katsauksen materi­aalit ovat koosta­neet Teolli­suus­liiton erikois­tut­kijat Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund.

TILAUSKANTA on yrityksen sen hetkisten tilausten arvo. Kun tilaus­kannan suhteuttaa liike­vaih­toon, voi päätellä, miten pitkäksi ajaksi yrityk­sellä on töitä tilat­tuna. Seuranta-taulukon luvuista saattoi vuoden vaihteessa arvioida esimer­kiksi Koneella tilat­tujen töiden riittävän vajaaksi vuodeksi eteenpäin.

PÖRSSIKATSAUS

  • Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörssiyh­tiötä. Yritykset on valittu edusta­maan Teolli­suus­liiton sekto­reita: tekno­logia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityi­salat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkit­tävä. Suuremmat ja kannat­ta­vimmat yritykset ovat yleensä sijoi­tus­koh­teina kiinnos­ta­vimpia. Tämä näkyy korkeam­pana pörssi­kurs­sina. Näillä yrityk­sillä on yleensä myös suurin kansan­ta­lou­del­linen merkitys.
  • Avain­luvut auttavat yritysten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityksen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merki­tyk­sestä työllis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maail­man­laa­juista toimintaa. Useim­milla taulukon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
  • Muutokset liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuotteiden hintojen vaihte­lulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosi­ker­to­mukset ja Almamedia