Nolla tonnia jätettä – miten siihen pääs­tään? Kier­to­ta­lous tavoit­te­lee jätteen muutosta raaka-aineeksi

Mikro­muovi meressä, roskat maan­tei­den varsilla ja ympä­ris­tö­myr­kyt laskuo­jissa. Jäteah­dis­tus lisään­tyy samaa tahtia jätteen määrän kanssa. Mitä jokai­nen meistä voi tehdä parem­min? Kier­to­ta­lou­dessa tavoite on, että tule­vai­suu­dessa kaikki jäte hyödyn­ne­tään raaka-aineeksi.

Turun ohia­jo­tien lähei­syy­dessä, Topi­no­jan teol­li­suusa­lu­eella vastaan tulee lemu ja lohdu­ton näky: valtava kaato­paikka-alue, jossa on kasoit­tain kulu­tusyh­teis­kun­nan ylijää­mää. Yhdessä on raken­nus­jä­tettä, toisessa metal­lia ja kolman­nessa sekajätettä.

Vaikka näky on lohdu­ton, voimme lohdut­tau­tua kahdella asialla: Topi­no­jalla jätteitä laji­tel­laan kier­rä­tyk­seen ja niitä pyri­tään hyödyn­tä­män mahdol­li­sim­man tehok­kaasti. Toinen ilonaihe on se, että varsi­nai­nen kaato­paik­ka­toi­minta loppui Topi­no­jalla vuonna 2010 ja 35 hehtaa­rin alue sine­töi­dään lopul­li­sesti vuonna 2025.

SUOMI HOITAA OSUUTENSA

Suomessa jätteen vienti kaato­pai­koille alkoi vähen­tyä jyrkästi reilut kymme­nen vuotta sitten. Vuonna 2003 kaato­pai­koille rahdat­tiin noin 60 prosent­tia yhdys­kun­ta­jät­teistä, vuonna 2013 enää 25 prosent­tia ja vuonna 2017 alle prosentti. Vuoden 2016 alussa orgaa­ni­sen jätteen vienti kaato­pai­koille kiel­let­tiin kokonaan.

– Olemme jäte­huol­lossa Euroo­pan kärki­kas­tia. Isoin asia on se, että pääsimme eroon yhdys­kun­ta­jät­teen kaato­paik­ka­si­joit­ta­mi­sesta, kunnal­lis­ten jäte­huol­to­y­ri­tys­ten edun­val­von­ta­jär­jes­tön Suomen Kier­to­voima ry:n toimi­tus­joh­taja Riku Eksymä sanoo.

Paljon on kuiten­kin edel­leen tehtä­vää. Iso osa jätteestä polte­taan, mikä ei ole kierrättämistä.

– Seuraava aske­leemme on se, että jätettä kier­rä­te­tään uusio­raaka-aineeksi tehok­kaam­min ja vähem­män ener­gia­hyö­dyn­tä­mi­seen. Siihen tarvi­taan kansa­lais­ten aktii­vi­suutta eli lajit­te­lua, lajit­te­lua ja lajit­te­lua. Se on paras tapa, jolla jokai­nen meistä voi vaikut­taa kier­rä­tys­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seen ja toimi­vuu­teen, Eksymä sanoo.

Lajit­telu on paras tapa, jolla jokai­nen meistä voi vaikut­taa kierrätykseen.

Kaik­kialla maail­massa tilanne ei ole sama kuin Suomessa. Esimer­kiksi Intian pääkau­pun­gissa New Delhissä sijait­se­valle Ghazi­pu­rin kaato­pai­kalle kipa­taan päivit­täin 2 000 tonnia jätteitä eli kaksi kolmas­osaa koko Suomen vuosit­tai­sesta jäte­mää­rästä. Ghazi­pu­rin jäte­vuori on 65 metrin korkui­nen ja se saavut­taa vuoden sisällä Olym­pias­ta­dio­nin tornin 72 metrin korkeuden.

Vaikka tilanne on meillä toinen kuin Intiassa, kulut­taa keski­ver­to­suo­ma­lai­nen maapal­lon hupe­ne­via luon­non­va­roja paljon nopeam­paa tahtia kuin intia­lai­nen. Tuotamme myös melkoi­set määrät jätettä, sillä iso osa hank­ki­mis­tamme hyödyk­keistä on kerta­käyt­töi­siä, erityi­sesti kaikki pakkaukset.

Pape­ri­set, pahvi­set, lasi­set, metal­li­set, muovi­set ja moni­nai­set niiden yhdis­tel­miä olevat pakkauk­set joutu­vat yhden käyt­tö­ker­ran jälkeen joko seka­jät­tee­seen tai eril­lis­ke­räy­sas­ti­aan. Eril­lis­ke­räys onkin koko kier­rä­tyk­sen ytimessä. Jäte eli kier­rä­tys­raaka-aine pitää laji­tella ja kerätä mahdol­li­sim­man varhai­sessa vaiheessa eli siellä, missä hillon kääre muut­tuu lasi- tai muovijätteeksi.

Muovi on Eksy­män mukaan hyvä esimerkki, miten kier­rä­tys toimii Suomessa. Muovi­pak­kaus­ten alueel­li­nen keräys­jär­jes­telmä luotiin vuoden 2016 alussa ja nyt se on jo hyvässä vauh­dissa. Alueel­lis­ten keräys­pis­tei­den lisää­mi­sen ohella kiin­teis­tö­koh­tai­nen eril­lis­ke­räys lisääntyy.

 

FORTUMILLA MUOVIPAKKAUKSET KIERTÄVÄT KUKKARUUKUIKSI

FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

PERUSTETTU 2017, kun Fortum osti 1979 perus­te­tun Ekokem Oyj:n
KOTIPAIKKA Riihi­mäki
OMISTAJA Fortum Oyj
TUOTANTO 8 000 tonnia muovi­gra­nu­laat­teja, 2 miljoo­naa tonnia muovi­pro­fii­leja, 2 miljoo­naa kiloa polt­toai­netta metsäteollisuudelle
HENKILÖSTÖ Noin 260, josta työn­te­ki­jöitä 130
LIIKEVAIHTO 122 milj. euroa (2018)

Marga­rii­ni­laa­ti­koita, leipä­pus­seja, kirsik­ka­to­maat­ti­rasioita ja jugurt­ti­purk­keja. Niitä ja paljon muuta näkyy muovi­paa­lin pinnassa Fortu­min muovin­kier­rä­tys­lai­tok­sella Riihimäellä.

Laitos tuot­taa jäte­muo­vista vuodessa kahdek­san miljoo­naa tonnia harmaita muovi­ra­keita eli granu­laat­teja, joista esimer­kiksi Uponor tekee putkia, Orthex kukka­ruuk­kuja ja Sini­tuote tiski­har­joja. Granu­laat­tien lisäksi laitos tuot­taa muovi­pro­fii­leja ja korkeae­ner­gistä polt­toai­netta sellu­teol­li­suu­delle. Muovien kier­rä­tys sääs­tää neit­seel­listä muovin raaka-ainetta eli öljyä.

– Kyllä me täällä ajat­te­lemme niin, että puhtaam­man luon­non eteen täällä töitä tehdään. Koto­na­kin olemme alka­neet ajat­te­le­maan, mitä mihin­kin roskik­seen pannaan. Seka­jät­teestä erot­te­lemme muovit. Lasi, metal­lin ja pape­rit viemme kaupan keräys­pis­tee­seen, omako­ti­ta­lossa asuva pääluot­ta­mus­mies Jussi Valkama sanoo.

”Kyllä me ajat­te­lemme niin, että puhtaam­man luon­non eteen täällä töitä tehdään. Koto­na­kin olemme alka­neet ajata­tella, mitä mihin­kin roskik­seen pannaan”, pääluot­ta­mus­mies Jussi Valkama sanoo.

Maail­massa tuote­taan vuosit­tain yli 400 000 000 tonnia muovia tuhan­siin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin. Siitä 15 000 tonnia päätyy Fortu­min laitok­selle hyödynnettäväksi.

Laitos­mies Pekka Linna kertoo, miten jokai­nen meistä voi paran­taa muovien kier­rä­tystä hyötykäyttöön.

– Tärkein asia on, että kaikki mate­ri­aa­lit kerä­tään omiin astioi­hin. Meille tulee paljon ongel­mia siitä, että muovin seassa on esimer­kiksi puuta tai metallia.

Kun muovi tulee laitok­selle, se on yleensä paalat­tua seka­muo­via. Aluksi paalit pure­taan kaivin­ko­neella. Kaivin­ko­neen kuljet­taja erot­te­lee silmä­mää­räi­sesti muovin seasta isoim­mat sinne kuulu­mat­to­mat esineet pois ennen kuin muovi­ma­te­ri­aali syöte­tään prosessiin.

Kier­rä­tys­muo­vin valmis­tus on auto­maat­ti­nen prosessi alusta loppuun. Jos proses­siin kuulu­ma­ton metal­lin­pala on tukki­nut esimer­kiksi murs­kai­men, laitos­mies tulee paikalle korjaa­maan tilanteen.

”Tärkein asia on, että mate­ri­aa­lit kerä­tään omiin astioi­hin. Meille tulee paljon ongel­mia siitä, että muovin seassa on esimer­kiksi puuta tai metal­lia”, laitos­mies Pekka Linna sanoo.

Myös likai­set muovi­rasiat aiheut­ta­vat ongelmia.

– Muovin mukana tuleva lika tart­tuu infra­pu­nae­rot­ti­men lins­sei­hin, jolloin laite ei osaa erotella muovi­laa­tuja toisis­taan. Siksi on tärkeää, että kulut­ta­jat eivät laita kovin likaista muovia keräyk­seen, Linna sanoo.

Kulut­ta­jia neuvo­taan, mitkä muovi­laa­dut käyvät ja mitkä eivät kier­rä­tyk­seen. Kuinka tark­kana pitää olla?

– Me erot­te­lemme täällä pakkaus­ten muovit toisis­taan, joten kaikki käy. Ongel­mia tulee muusta kuin pakkaus­muo­vista. Esimer­kiksi vanhat muovi­ma­tot, Ikean sini­set kassit ja kala­ver­kot eivät kuulu pakkauskierrätykseen.

Paljon puhuttu musta pakkaus­muovi erotel­laan muusta muovista poltet­ta­van mate­ri­aa­lin jouk­koon, sillä erot­te­lu­lai­teen infra­pu­na­lu­kija ei osaa erot­taa mustan muovin laatua.

Muovin­kier­rä­tys koskee vain pakkauk­sia, sillä muovi­pak­kaus­ten teki­jät maksa­vat kier­rä­tyk­sen. Ne eivät ole hyvil­lään, jos kier­rä­tyk­seen päätyy pulk­kia ja hammasharjoja.

”Me erot­te­lemme täällä pakkaus­ten muovit toisis­taan, joten kaikki käy. Ongel­mia tulee muusta kuin pakkaus­muo­vista. Esimer­kiksi vanhat muovi­ma­tot, Ikean sini­set kassit ja kala­ver­kot eivät kuulu pakkaus­kier­rä­tyk­seen”, laitos­mies Pekka Linna sanoo.

 

IRTI OMISTAMISEN AUTUUDESTA

Turun ammat­ti­kor­kea­kou­lun ympä­ristö- ja ener­gia­tek­nii­kan lehto­rilla Henna Knuu­ti­lalla on pitkä ja moni­puo­li­nen koke­mus kier­to­ta­lou­desta. Juuri nyt hän koor­di­noi muun muassa Tela­ketju-hanketta, jossa kehi­te­tään uusia tapoja kier­rät­tää ja hyödyn­tää poistotekstiilejä.

Kier­to­ta­lous on usein puhetta jäte­mää­ristä, niissä olevien mate­ri­aa­lien uusio­käy­töstä ja jättei­den­pol­tosta. Knuu­ti­lan mukaan tärkeintä on kuiten­kin systee­mi­nen muutos, joka tarkoit­taa muun muassa siir­ty­mistä tuot­tei­den omis­ta­mi­sesta palve­lui­den käyt­töön. Tämän näemme arjessa esimer­kiksi kaupun­ki­pol­ku­pyö­rinä ja naapu­rus­tossa lainat­ta­vina työka­luina. Helsin­gin Kala­sa­ta­man kaupun­gin­osassa kokeil­tiin kont­tia, josta asuk­kaat pääsi­vät lainaa­maan muun muassa pora­ko­neita, vasa­roita ja muita pieniä työkaluja.

Jotta omis­ta­mi­sesta voidaan siir­tyä jaka­mis­mal­liin, pitää tuote Knuu­ti­lan mukaan suun­ni­tella alun perin lainat­ta­vaksi, pitkäi­käi­seksi ja helposti huol­let­ta­vaksi sekä kier­rä­tet­tä­väksi. Suomessa olemme uusien toiminta­tapojen kokei­luissa jo hyvässä alussa, mutta maail­man väki­rik­kaim­milla kolkilla tilanne ei ole aivan sama.

Tuote pitää suun­ni­tella lainat­ta­vaksi, pitkäi­käi­seksi ja helposti huol­let­ta­vaksi sekä kierrätettäväksi.

– Opti­mismi katoaa Viet­na­min miljoo­na­kau­pun­geissa, joissa asioista ajatel­laan kovin eri lailla. Ihmi­set puhu­vat kovin vähän kier­to­ta­lou­desta, ja kier­rät­tä­mi­nen­kin on vielä lasten kengissä. Ongel­mana on myös se, että ihmi­set halua­vat koko ajan kulut­taa enem­män, syödä enem­män lihaa, omis­taa autoja ja yhä useam­malla on mahdol­li­suus matkus­taa. Raaka-ainei­den kulu­tus kasvaa ja samalla jäte­mää­rät, Knuu­tila sanoo.

LISÄÄ PAUKKUJA JALOSTUKSEEN

Suoma­lais­ten kasva­nut kier­rä­ty­sinto ja halu raken­taa parem­paa maail­maa eivät riitä.

– Tarvit­semme huomat­ta­vasti nykyistä enem­män eril­lis­ke­rä­tyn hyöty­jät­teen käsit­te­ly­ka­pa­si­teet­tia eli laitok­sia, jotka voivat hyödyn­tää bio- tai muovi­jä­tettä. Jos ihmi­set alkai­si­vat nyt kerätä muovin ja biojät­teen sata­pro­sent­ti­sesti talteen, meillä ei olisi kapa­si­teet­tia hyödyn­tää sitä. Fortu­min laitos Riihi­mäellä on ainoa, joka jalos­taa uusio­raaka-ainetta koti­ta­louk­sien muovi­pak­kaus­jät­teestä, Suomen Kier­to­voi­man Riku Eksymä sanoo.

Pape­rin ja pahvin kier­rä­tys toimii mainiosti, mutta biojät­teen hyödyn­tä­mi­seen tarvi­taan saman­lai­sia lisäin­ves­toin­teja kuin muovi­pak­kaus­ten kier­rä­tyk­seen. Kuntien jäte­lai­tok­set ja yksi­tyi­set yrityk­set, kuten Gasum, raken­ta­vat tai laajen­ta­vat olemassa olevia biokaa­su­lai­tok­sia. Niissä biojät­teestä jalos­te­taan liiken­ne­polt­toai­neena käytet­tä­vää biokaasua.

Pula kier­rä­tys­lai­tok­sista koskee Eksy­män mukaan koko Euroop­paa. Siksi eril­lis­ke­rät­tyä muovia rahdat­tiin pitkään laiva­kau­palla EU:sta Aasian maihin. Kun Kiina kielsi muovin tuon­nin, muovi­ralli suun­tau­tui ympä­ris­tö­jär­jestö Green­peacen mukaan muihin maihin, joskin pienem­pänä kuin ennen.

– Jättei­den ener­gia­hyö­dyn­tä­mi­nen on järkevä ratkaisu niin kauan kuin meillä ei ole toimi­vaa ja ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sesti perus­tel­tua kier­rä­tys­rat­kai­sua näkö­pii­rissä. Jättei­den lajit­te­luun kannus­te­taan ja keräys­pis­teitä lisä­tään harki­tusti otta­malla huomioon käsit­te­ly­ka­pa­si­teetti, Eksymä sanoo.

Kier­rä­te­tyn mate­ri­aa­lin kysyntä on yksi tekijä, joka ohjaa käsit­te­ly­lai­tos­ten raken­ta­mista. Kun kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lit ovat halut­tua raaka-ainetta, niille muodos­tuu riit­tä­vän korkea hinta, jolloin kier­rä­tys­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen kannat­taa. Mate­ri­aa­lin hinta määräy­tyy muun muassa sen laadun perus­teella, eli esimer­kiksi kier­rä­tys­muo­vin pitää olla mahdol­li­sim­man puhdasta ja tasa­laa­tuista, jotta sille on kysyn­tää. Toisaalta hintaan vaikut­taa myös neit­seel­li­sen muovi­raaka-aineen hinta, joka riip­puu raaka­öl­jyn hinnasta. Halpa öljy tekee hallaa kier­rä­tys­muo­vin markkinoille.

 

MOLOKILLA JÄTEASTIAT VALMISTETAAN KIERRÄTYS MIELESSÄ

MOLOK OYJ

PERUSTETTU 1991
KOTIPAIKKA Nokia
OMISTAJAT Perus­taja Veikko Salli perhei­neen, yhtiön avain­hen­ki­löt ja sijoi­tus­yh­tiö Vaaka Part­ner­sin pääomasijoitusrahasto
TUOTANTO Jättei­den syväkeräysastioita
HENKILÖSTÖ Noin 70, josta työn­te­ki­jöitä 25
LIIKEVAIHTO 25 milj. euroa (2018)

Harmaat, kolme metriä korkeat muovi­säi­liöt on pinottu Molo­kin Nokian tehtaan väli­va­ras­toon neljä­kin sisäk­käin ja pääl­lek­käin. Kier­rä­ty­sas­tioi­den pinot ovat vieri vieressä ja muodos­ta­vat massii­vi­sen seinämän.

– Kier­rät­tä­mi­sen yleis­ty­mi­nen näkyy työs­sämme joka päivä, kun tuotan­to­mää­rämme kasvaa. Erilai­sia kier­rä­ty­sas­tioita on koko ajan enem­män. Muovi­kier­rä­tyk­sen lisään­ty­mi­nen näkyy siinä, että seka­jä­teas­tioista tehdään väli­sei­nällä kahden pussin säiliöitä: toinen muoville ja toinen seka­jät­teelle. Pahvit mene­vät paalaus­ko­nee­seen, 12 vuotta Molok Oy:ssä työs­ken­nel­lyt pääluot­ta­mus­mies Mika Salo­nen kertoo.

“Kier­rät­tä­mi­sen yleis­ty­mi­nen näkyy työs­sämme joka päivä, kun tuotan­to­mää­rämme kasvaa. Erilai­sia kier­rä­ty­sas­tioita on koko ajan enem­män”, pääluot­ta­mus­mies Mika Salo­nen kertoo.

Tuotan­non eri vaiheissa ja erilai­sista pakkauk­sista syntyy runsaasti muovi­jä­tettä, jota varten tehtaalle on tulossa prässi, joka helpot­taa ylijää­mä­muo­vin käsit­te­lyä ja keräämistä.

Maana­lai­set Molo­kin kidat ovat korvan­neet monissa talo­yh­tiöissä perin­tei­set jäteas­tiat. Ne sääs­tä­vät monin tavoin ympä­ris­töä. Isoja astioita tyhjen­ne­tään harvem­min, mikä sääs­tää kulje­tus­kus­tan­nuk­sia ja kulje­tuk­siin tarvit­ta­vaa polt­toai­netta jopa 80 prosent­tia. Kun kulle­kin jäte­la­jille on oma keräy­sas­tia, ihmis­ten on helppo erotella hyöty­ma­te­ri­aa­lit seka­jät­teestä ja kier­rät­tää biojäte, muovit, pape­rit, pahvit, lasit ja metallit.

Jäte­säi­liöi­den verhoi­lussa vuoden verran työs­ken­nel­lyt Raimo Kulmala opet­taa kausi­työ­läi­seksi tulleelle Timo Loivalle, kuinka muovis­ten astioi­den päälle asen­ne­taan erilai­sia puisia somisteita.

– Nämä hommat eivät lopu. Jätettä syntyy aina ja sitä täytyy kerätä. Mikäs on sen parempi tapa kuin pakata sitä näin isoon asti­aan, Kulmala sanoo.

”Nämä hommat eivät lopu. Jätettä syntyy aina ja sitä täytyy kerätä. Mikäs on sen parempi tapa kuin pakata sitä näin isoon asti­aan, Raimo Kulmala (vas.) sanoo. Hän opet­taa Timo Loivalle jäte­säi­liöi­den verhoilua.

Kun päivästä toiseen tekee kier­rät­tä­mistä helpot­ta­via astioita, ei voi olla ajat­te­le­matta, että on osa suurem­paa kokonaisuutta.

– Kier­rä­tys on kaikin puolin hyvä systeemi: sääs­tää luon­toa ja ilmas­toa, Kulmala sanoo.

Työpai­kan arjessa kier­rät­tä­mi­seen kannus­taa se, että kier­rä­tyk­seen toimi­te­tusta muovista ja metal­lista saadut rahat kerä­tään työn­te­ki­jöi­den virkis­tys­kas­saan. Niillä järjes­te­tään matkoja koko henkilökunnalle.

– Viking Gracella olemme menneet varmaan viisi kertaa Ruot­siin ja viimeksi olimme Urkin piilo­pir­tillä Pinsiössä, Salo­nen sanoo.

Ruot­sin-matko­jen alus­va­lin­nas­sa­kin koros­tuu Molo­kin väen vastuul­li­nen asenne, onhan Viking Gracen käyt­tö­voi­mana sekä ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen maakaasu että tuuli­voi­maa hyödyn­tävä root­to­ri­purje. Suoma­lai­sen tekno­lo­giay­ri­tys Norse­powe­rin kehit­tä­mää root­to­ri­pur­jetta alus käyt­tää ensim­mäi­senä matkus­taja-aluk­sena maailmassa.

Isoja astioita tyhjen­ne­tään harvem­min, mikä sääs­tää kulje­tus­kus­tan­nuk­sia ja kulje­tuk­siin tarvit­ta­vaa polt­toai­netta jopa 80 prosenttia.

 

FIKSUMPAA SUUNNITTELUA JA VÄHEMMÄN KULUTUSTA

Mutta pala­taan arkeemme, jossa jokai­sella meistä on parannettavaa.

– Tärkeintä on se, että jätettä pitäisi syntyä vähem­män kuin nyt. Kun jätettä syntyy, on jo tehty jossain vaiheessa virhe, joko jo tuote­suun­nit­te­lussa tai myöhem­min, esimer­kiksi kulut­ta­mi­sessa, Turun ammat­ti­kor­kea­kou­lun Henna Knuu­tila sanoo.

Tuot­tei­den helppo kier­rä­tet­tä­vyys tarkoit­taa tuot­teen uutta käyt­töä toisella omis­ta­jalla tai sitä, että niiden mate­ri­aali voidaan käyt­tää uudel­leen. Uudel­leen­käyttö voi olla lainausta, vuokrausta tai yhteis­käyt­töä. Tuote voidaan suun­ni­tella modu­laa­ri­seksi, jolloin useampi käyt­täjä voi hyödyn­tää sitä hieman eri tavalla.

Saas­tut­taja maksaa ‑peri­aate on keskei­nen tuot­teen elin­kaa­reen ja kier­rä­tyk­seen liit­tyvä asia.

– Tuot­teen hinnan pitää sisäl­tää kaikki sen elin­kaa­reen liit­ty­vät kustan­nuk­set kuten sen, että puuvil­lan kasva­tus käyt­tää valta­vasti vettä, sen että t‑paidan värjää­mi­nen saas­tut­taa tehtaan vieressä kulke­van joen, sen että bangla­des­hi­lai­nen vaat­teen valmis­taja saa työs­tään riit­tä­vän palkan elämi­seen ja sen että hinnassa pitää olla kaikki kulje­tus­kus­tan­nuk­set ilman subven­tioita. Kun paidan hinta sisäl­tää nämä kaikki kustan­nuk­set, kulut­taja pitää siitä toden­nä­köi­sesti hyvää huolta useita vuosia, eikä heitä yhden kauden jälkeen pois, Knuu­tila sanoo.

Oleel­li­nen kysy­mys on se, kuinka paljon kulutamme.

Lopulta ideaa­li­maa­il­man t‑paita tulee tiensä päähän. Silloin siinä oleva tunnis­te­tarra kertoo kier­rä­tys­lai­tok­sen koodin­lu­ki­jalle, mitä mate­ri­aa­lia se on ja miten se voidaan kier­rät­tää mahdol­li­sim­man hyvin.

Yksi arki­nen kier­rä­tys­polku on kulut­ta­jien väli­nen Face­book-ryhmä tai muu kaup­pa­paikka, jossa tietyn tuote­mer­kin tai tuote­ryh­män, kuten vauvan­vaat­tei­den, tava­rat vaih­ta­vat tehok­kaasti omis­ta­jaa. Tämä antaa myös turvaa ostaa laaduk­kaita tuot­teita, kun voi olla varmaa, että niistä saa hyvän hinnan käytettynäkin.

– Kulut­ta­jien tuot­tama polt­toon joutuva seka­jäte ei ole kier­to­ta­lou­den kannalta suurin ongelma, vaan kulu­tus itses­sään ja se, kuinka nopealla syklillä heitämme tava­raa pois. Sen pohti­mi­nen, miten saisimme vähen­net­tyä jätteen tuot­ta­mista, on tärkeintä, Knuu­tila sanoo.

JÄTTEET AINA KANSSAMME

Muovi- ja biojät­tei­den eril­lis­ke­räystä tullaan Suomen Kier­to­voi­man Riku Eksy­män mukaan kasvat­ta­maan, mutta samalla ihmis­ten on opit­tava myös lajit­te­le­maan jätteensä tehok­kaam­min. Niin yllät­tä­vää kuin se onkin, seka­jät­teen seassa on edel­leen jopa 30 prosent­tia biojä­tettä, ilme­nee Helsin­gin Seudun Ympä­ris­tö­pal­ve­lut HSY:n selvityksestä.

Jos saisimme tämän­kin biojät­teen hyöty­käyt­töön, syntyisi siitä paljon fossii­li­sia polt­toai­neita korvaa­vaa biokaa­sua ja ekolo­gi­sesti kestä­vällä tavalla tuotet­tua maanparannusainetta.

Voisiko kier­rä­tystä ohjata kepillä ja pork­ka­nalla, esimer­kiksi hinnoit­te­le­malla seka­jät­teen kerää­mi­nen kalliiksi ja kier­rä­tys­kel­pois­ten hyöty­jät­tei­den kerää­mi­nen jopa ilmaiseksi?

– Kannus­ta­vat jäte­tak­sat ovat käyt­tö­kel­poi­sia ohjaa­maan talo­yh­tiöitä parem­paa jättei­den lajit­te­luun. Joil­la­kin paik­ka­kun­nilla on jo kokeiltu sitä, että muovi­jäte kerä­tään ilmai­seksi, Eksymä sanoo.

Kompo­siit­ti­ma­te­ri­aa­lit ovat kier­rät­tä­mi­sen kannalta ongel­mal­li­sia, koska ne sisäl­tä­vät sekai­sin useita erilai­sia mate­ri­aa­leja kuten muovia, bioma­te­ri­aa­lia ja metal­lia. Ne on usein liitetty toisiinsa lujilla sidok­silla kuten kuuma­lii­moilla. Mutta niiden­kin kanssa on elettävä.

– Kompo­siit­ti­ma­te­ri­aa­lit ovat aivan hyviä, jos niitä kehi­te­tään niin, että niiden kier­rät­tä­mi­nen ja uudel­leen­käyttö huomioi­daan jo mate­ri­aali- ja tuote­suun­nit­te­lussa. Jos kompo­siit­ti­ma­te­ri­aa­lit toimi­vat parhai­ten käyt­tö­koh­tees­saan ja kestä­vät parem­min kuin muut mate­ri­aa­lit, pitää suun­nit­te­li­joi­den huomioida niiden kier­rä­tet­tä­vyys. Aina pitää laskea myös se, kuinka paljon kier­rä­tys kulut­taa ener­giaa, Knuu­tila sanoo.

Kunnal­li­sille jätea­se­mille voit tuoda jätteet, jotka eivät sovi tai kelpaa kier­rä­ty­sas­tioi­hin: kesto­puun, isot metal­lie­si­neet, vanhat kodin­ko­neet, vaaral­li­set jätteet sekä käyt­tö­kel­vot­to­mat huone­ka­lut ja muun polt­to­kel­poi­sen seka­jät­teen. Muu kuin pakkaus­muovi, esimer­kiksi pulkat, harjat, letkut, kala­ver­kot ja lelut, otetaan myös siellä vastaan. KUVA PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY /​ LAHDEN JÄTEASEMA PILLERI

POLTTO ON PIKKU PAKKO

Monet arki­set käytän­nön asiat merkit­se­vät kier­rä­tyk­sessä paljon.

– Keit­tiöi­den jätteitä varten tehtä­vät kaapit pitää suun­ni­tella siten, että jättei­den lajit­telu on mahdol­li­sim­man help­poa, Eksymä sanoo.

Miksi Suomi suosii edel­leen seka­jät­teen polt­toa ja uusia polt­to­lai­tok­sia raken­ne­taan, vaikka mate­ri­aa­leja pitäisi kier­rät­tää ja EU vaatii kier­rä­ty­sas­teen nostoa?

– Vaikka kuinka pyrimme tilan­tee­seen, että hyöty­jät­teet laji­tel­laan erik­seen, meillä on aina ihmis­ten ja elin­kei­noe­lä­män tuot­ta­maa kier­rä­tys­kel­vo­tonta seka­jä­tettä. Sähköä ja lämpöä tuot­tava jäte­voi­mala on hyvä ratkaisu tähän, Eksymä sanoo.

Hyvä esimerkki jätteen käsit­te­ly­ka­pa­si­tee­tin puut­teesta löytyy Lounais-Suomesta, josta on viety vuosi­kau­det jätteitä Ruot­siin ja Viroon poltet­ta­vaksi. Saloon raken­teilla oleva valtava jätteen­polt­to­lai­tos muut­taa tämän tilan­teen. Gasum tutkii yhdessä salon kaupun­gin kanssa, voitai­siinko sen yhtey­teen raken­taa biokaa­su­lai­tos, jossa jalos­tet­tai­siin seka­jät­teestä erotel­ta­vaa biojä­tettä liiken­ne­polt­toai­neena käytet­tä­väksi biokaasuksi.

Kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien määrät ovat Suomessa globaa­listi pieniä. Tämä johtaa siihen, että niiden jatko­ja­los­tus ei ole aina kannat­ta­vaa Suomessa eikä edes lähi­seu­dulla. Siksi muun muassa kier­rä­tet­tä­vää pakkaus­la­sia viedään jatko­ja­los­tet­ta­vaksi Iso-Britanniaan.

– On tärkeää, että saamme mahdol­li­sim­man suuren osan kier­toon tulleesta mate­ri­aa­lista globaa­listi hyödyn­net­tä­väksi ja näin sääs­tämme neit­seel­li­siä luon­non­va­roja. Kaikki sulje­tut mate­ri­aa­li­kier­rot ovat hyvä asia maapal­lon kannalta, Knuu­tila sanoo.

Oleel­li­nen kysy­mys on aina lopulta se, kuinka paljon kulutamme.

– Kaikki ratkai­sut pitää tehdä ennen kuin jätettä syntyy. Niiden pitää olla sellai­sia, että jätteen synty­mi­nen mini­moi­daan, Knuu­tila sanoo.

 

NÄIN SE KÄY!

  1. Älä hanki turhaa tava­raa. Kun harkit­set, mitä hankit, jätteet ja kier­rä­tet­tävä mate­ri­aali vähenee.
  2. Kun kulu­tat, valitse kestä­vistä mate­ri­aa­leista tehtyjä tuot­teita, joita käytät pitkään.
  3. Kun et enää tarvitse tuolia, asias­toa, paitaa tai kame­raa, myy se netti­kirp­pu­to­rilla tai kier­rätä asui­na­lu­eesi Face­book-ryhmässä. Joku toinen osa käyt­tää sinulle tarpee­tonta tavaraa.
  4. Tutustu ja käytä uusia kierrätys‑, lainaus- ja yhteis­käyt­tö­pal­ve­luita. Anna kirjas­ton yllät­tää: selvitä mitä kaik­kea voit moder­nista kirjas­tosta lainata ja mitä palve­luita se tarjoaa.
  5. Lajit­tele jätteet kotona omiin astioi­hin. Jos talo­yh­tiös­säsi ei ole lajit­te­luas­tioita, ota asia esille yhtiö­ko­kouk­sessa tai keskus­te­le­malla talo­yh­tiön halli­tuk­sen jäsen­ten kanssa. Omakoti- ja pien­ta­loissa selvitä jäte­huol­to­yh­tiöltä, miten voit järjes­tää kier­rä­tyk­sen paremmin.
  6. Huolehdi työpai­kalla, että mate­ri­aa­lit mene­vät niille varat­tui­hin keräy­sas­tioi­hin. Jos keräy­sas­tioita ei ole, keskus­tele luot­ta­mus­mie­hen kanssa, voisit­teko esit­tää työnan­ta­jalle kier­rä­tyk­sen paran­ta­mista ja keräy­sas­tioi­den hankkimista.
  7. Kerro kier­rät­tä­mi­sen ilosa­no­maa lähi­pii­ris­säsi: sääs­tätte luon­non­va­roja, vähen­nätte hiili­diok­si­di­pääs­töjä, ehkäi­sette ilmas­ton­muu­tosta, toimitte talou­del­li­sesti järke­vällä tavalla ja takaatte tule­ville suku­pol­ville parem­man maail­man. Hyvän teke­mi­nen yhdessä antaa hyvän mielen.
  8. Jos voit työs­säsi vaikut­ta­maa tuot­tei­den suun­nit­te­luun ja mate­ri­aa­li­va­lin­toi­hin, tuo esille kestä­viä mate­ri­aa­leja ja tuotan­to­ta­poja. Kun tuote tulee käyt­töi­känsä päähän, sen mate­ri­aa­lit on helppo kierrättää.

 

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVAT JUHO KUVA