Alus­ta­työssä ansiot jäävät pieniksi – Tutkija: Työsuh­de­turva kohen­taisi työn­te­ki­jöi­den asemaa

Ruoka­lä­het­tien ja muiden alus­ta­työssä olevien mahdol­li­suu­det valita työai­kansa ovat raja­tut, jos työtä pitää tehdä koko ajan toimeen­tu­lon saami­seksi. Vapaaksi mainos­te­tusta työstä tulee pakko, sillä työn­tekijä joutuu tahto­mat­taan yrit­tä­jän asemaan.

Työsuh­de­tur­van laajen­ta­mi­nen alus­ta­työn­te­ki­jöi­hin lisäisi heidän turvaansa ja kohot­taisi tuloja, sanoo yhteis­kun­ta­tie­tei­den tohtori Maija Mattila.

Jos alus­ta­työ­hön saatai­siin työsuh­de­turva, työn­te­ki­jät saisi­vat riit­tä­vän palkan, loma­oi­keu­den ja palk­kaan sido­tut sosiaalietuudet.

Mattila selvitti Kalevi Sorsa ‑säätiölle alus­ta­ta­lou­den ja alus­ta­vä­lit­tei­sen työn ilmiöitä ja ongel­mia. Raportti Työ ja työn­te­ki­jöi­den oikeu­det alus­ta­ta­lou­dessa – Ongel­mista ratkai­sui­hin julkais­tiin huhti­kuun lopussa.

KOKO ELANTO ALUSTATALOUDESTA

Suomessa yli 28 000 henki­löä saa elan­tonsa alus­ta­työstä tai alus­ta­vä­lit­teistä työtä. Lisäksi noin 90 000 henki­lön ansioista puolet tulee alus­toista. Hieman yli puolet alus­ta­ta­lou­dessa elan­tonsa hank­ki­vista on miehiä.

Työs­ken­tely alus­ta­ta­lou­dessa on Matti­lan mukaan yleistymässä.

Hän tähden­tää, että kaikessa alus­ta­ta­lou­dessa työn­te­ki­jät eivät ole yrit­tä­jä­ase­massa. Alus­ta­vä­lit­tei­sessä työssä välit­täjä tai asia­kas hoitaa työnantajavelvoitteet.

Työn­te­ki­jä­asema ei aina paranna tilan­netta. Euroo­passa noin neljän­nes alus­ta­vä­lit­teistä työtä teke­vistä joutuu työs­ken­te­le­mään koko ajan saadak­seen riit­tä­vän toimeentulon.

Euro­ba­ro­met­rin mukaan eniten alus­ta­työtä teke­vät 25–39-vuotiaat. Heistä 8 prosent­tia työs­ken­teli tai oli työs­ken­nel­lyt alus­ta­ta­lou­dessa satun­nai­sesti tai vaki­tui­sesti. Vastaava osuus 40–54-vuotiaista on 7,5 prosent­tia. Heistä kuiten­kin useampi työs­ken­te­lee alus­toilla sään­nöl­li­sesti kuin nuorem­mista ikäluokista.

Alus­ta­ta­lou­desta hank­kii elan­tonsa taval­li­sim­min alem­man korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nut. Muun muassa kään­nös­työtä tehdään alustoilla.

ANSIOT JÄÄVÄT YLEENSÄ PIENIKSI

Rapor­tin mukaan alus­ta­lou­dessa ansiot jäävät pieniksi. Rans­kassa alus­ta­ta­lou­den medi­aa­ni­tun­ti­palkka jää 46 prosent­tiin kansal­li­sesta mini­mi­pal­kasta. Iso-Britan­niassa alus­ta­ta­lou­dessa tienaa 53 prosent­tia vähimmäispalkasta.

Saksassa alus­to­jen tunti­pal­kat ovat noin kolman­nek­sen pienem­mät ja Espan­jassa noin kymme­nes­osan pienemmät.

Suomessa Foodo­ran lähet­ti­kump­pa­nit ansait­si­vat Foodora Vastuuseen ‑kampan­jan mukaan viime vuonna 7 euroa tunnilta arki­sin ja 9 euroa tunnilta sunnun­tai­sin. Lisäksi jokai­sesta lähe­tyk­sestä makset­tiin 2,20 euroa. Näistä palk­kioista lähe­tit maksa­vat itse työn sivu­ku­lut sekä työvä­li­neistä aiheu­tu­vat menot.

Mattila huomaut­taa, että alus­ta­ta­lou­dessa työn­te­ki­jöi­den oikeu­det ovat epäsel­vät. Hän kysyy, onko alus­ta­työtä teke­vän määrit­tä­mi­nen yrit­tä­jäksi oikein, koska henki­lön velvol­li­suu­det ja oikeu­det eivät näytä olevan tasapainossa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP

Maija Mattila: Työ ja työn­te­ki­jöi­den oikeu­det alus­ta­ta­lou­dessa – Ongel­mista ratkai­sui­hin. Kalevi Sorsa ‑säätiö 2019.