EDUSKUNTAVAALIT: Vapaiden valtakunta -kampanja haluaa muuttaa politiikan suuntaa – kolme aktiivia kertoo miksi

teollisuusliitto

Vapaiden valtakunta -kampanja rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaajat syyskuussa 2018. Vapaaehtoiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. Kolme kampanjan aktiivia kertoo, miksi he ovat mukana.

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

”Duunari, sinulla on valtaa”

ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja, pääluottamusmies, Kumera Machinery Oy, Akaa, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.

– Duunareilla on valta muuttaa politiikan suunta, ja sitä valtaa on käytettävä. On ihan selvä juttu, että hallituspohja on laitettava näillä vaaleilla uuteen uskoon.

Sen vähemmästä ei Antti Maijalan mielestä ole näissä eduskuntavaaleissa kyse. Levyseppä-hitsaaja Maijala on akaalaisen Kumera Machinery Oy:n pääluottamusmies, ammattiosastonsa puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.

Vapaiden valtakunnan kampanjateemoista tärkeimpiin kuuluu Maijalan mielestä se, että sanelupolitiikasta on palattava sopimiseen. Tämä koskee niin työpaikkoja kuin niin sanottua kolmikantaa, missä asioita valmistellaan valtakunnan tasolla työntekijöiden, työantajien ja valtiovallan edustajien kanssa yhteistyössä. Samaten Maijala nostaa esiin sen, että työntekijöillä on oltava vapaus järjestäytyä ammattiliittoon ja oikeus osoittaa mieltään.

– Meidät pitää nähdä voimavarana. Minusta SAK:n äskeinen kannanotto siitä, että luottamusmiesten pitäisi päästä mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, oli erittäin hyvä. Kun työssä sovitaan asioista, ei sanella, henkilöstö on tyytyväisempää.

”Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.”

Maijala kertoo, että hänellä on ”hyvinkin vahva fiilis” siitä, että Sipilän hallituksen sanelupolitiikka on jalkautunut myös työpaikoille.

– Työpaikoilta kuulee koko ajan juttuja siitä, miten työnantaja on koventanut otteitaan. Sitä on tosin vaikeaa sanoa, kuinka paljon työnantajia painostetaan tähän ylhäältä päin. Historia on osoittanut, että tällaistakin tapahtuu.

Vaikea on Maijalan mielestä siis arvella, kuka lopulta pitää ohjaksia; EK, Suomen Yrittäjät vai Sipilän hallitus? Kaikkein kovimpia puheita julkisuudessa on pitänyt Suomen Yrittäjät, mutta onhan EK:kin harrastanut jo pitkään paimenkirjeiden lähettämistä.

Maijalan osaston, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n, työpaikoilla kerätään nyt kampanjan tukijoiden allekirjoituksia.

– Reaktiot ovat vaihdelleet, mutta koskaan täystyrmäystä ei ole tullut. Toiset sanovat, hyvä juttu ja allekirjoittavat heti. Toiset sanovat kyllä äänestävänsä, mutta nimen antaminen on sitten eri juttu.

Pääluottamusmies toteaa, että hän ei halua missään nimessä painostaa ketään vaaliasioissa. Mutta Maijala toteaa, että kunhan kampanja laajenee ja sille saadaan enemmän julkisuutta, kasvattaa se painetta poliitikkojen suuntaan.

– Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.

 

KUVA ARI NAKARI

”Tehdään parempi yhteiskunta”

JENNI MATIKAINEN Sahatyöntekijä ja oppisopimusopiskelija, UPM:n Kaukaan tehdas, Lappeenranta, Lappeenrannan Puualan ao. 724 nuorisovastaava, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen.

– Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, niin me voimme tehdä paremman Suomen.

Jenni Matikainen opiskelee oppisopimuksella Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehtaalla sahatyöntekijäksi. Matikainen on oman ammattiosastonsa nuorisovastaava. Tämän ohella hän on jäsen sekä alueellisessa että valtakunnallisessa nuorisojaostossa.

Vapaiden valtakunnan aktiivina Matikaiselle on tärkeää koulutuksen tosiasiallinen tasa-arvo.

– Kouluttautumisen pitäisi olla vapaata kaikille niille, jotka haluavat. Sosiaalinen asema, sukupuoli sen enempää kuin ikä tai mikään muukaan ei saa olla esteenä.

Kouluttautumisen taloustaakan Matikainen on kokenut myös ihan henkilökohtaisesti.

– Ilman vanhempien apua en olisi pystynyt käymään lukiota, sillä esimerkiksi lukiokirjat maksavat niin paljon. Mutta kaikkien vanhemmat eivät pysty auttamaan.

”Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, voimme tehdä paremman yhteiskunnan.”

Matikaisen mielestä Sipilän hallituksen nurja suhtautuminen koulutukseen paljastui viimeksi silloin, kun kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta torpattiin ”tuosta noin vain”. Matikaista murehduttaa se, että maksullisuus ja koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

– Ammattikoulutuksesta on leikattu kaikkein eniten, parisataa miljoonaa, minkä seurauksena koulupäiviä on vähennetty. Kaikille aloille ei pääse opiskelemaan, ja tämä tulee vaikuttamaan työllistymismahdollisuuksiin.

Vapaiden valtakunnan arvoista Matikainen nostaa esiin myös sopimisen tärkeyden pakottamisen sijasta. Kiky pomppaa esiin Lappeenrannassakin.

– Minä saan palkan kiky-tunneista, mistä olen kiitollinen. Mutta muut joutuvat menemään ilmaiseksi töihin. Tämä ei vaan ole oikeudenmukaista meille työtätekeville.

Matikainen kertoo jo kiertäneensä puhumassa 200 hengen työpaikallaan kampanjasta saaden myös jonkin verran tukijoita allekirjoituksineen. Kaveripiiriäkin on käyty jo läpi.

– Erilaisia mielipiteitä on, mutta hyviä keskusteluja politiikasta syntyy.

Vapaiden valtakunnan aktiivi on tietoinen siitä, että kansalaiskampanjan arvot – esimerkiksi sananvapauden ja mielenosoittamisen vapauden tärkeys, sopimisen etunoja saneluun verrattuna ja ihmisen oikeus tulla palkallaan toimeen – ovat lähempänä joitain puolueita kuin joitain toisia.

– Minulla on käsitys, että jossain maissa ei voi valita eri puolueiden välillä. Minusta on hyvä, että meillä politiikassa on vielä puolueita, joilla on joitain arvoja.

 

KUVA LAURI ROTKO

”Eroon kepistä ja kikystä”

JUKKA OLLILAINEN Hitsaaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Peikko Finland Oy, Lahti, Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23:n hallituksen jäsen

– Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.

– Jos ei äänestä, ei voi vaikuttaa.

Niin yksinkertainen on eduskuntavaalien yhtälö hitsaaja Jukka Ollilaisen mielestä. Lahtelaisen Peikko Finland Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on nähnyt omalla työpaikallaan, mitä esimerkiksi ammattikoulutuksen leikkaukset ovat käytännössä tuoneet tullessaan.

– Nuorten koulutuksessa mennään aivan takapuoli edellä puuhun, kun opettajia on vähennetty. Ei ainakaan meidän työpaikalla työssä oppiminen ole parhaalla mahdollisella tasolla. Ei ole aikaa sille oppilaalle, sillä hänen ohjaamisensa sitoisi melkein yhden työntekijän ajan. Minun mielestäni koulussa pitää opettaa kaikki perusasiat, ja työharjoittelussa opitaan sitten jotain lisää.

”Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.”

Ollilainen toteaa, että kiky-tunnit närästävät hänen työpaikallaan työntekijöitä kaikkein eniten.

– Työntekijän kannalta niissä ei ole mitään järkeä. Miten kiky voisi parantaa työllisyyttä, kun jo töissä olevia rasitetaan entistä enemmän?

– Työnantaja on tehnyt hyvää tulosta jo ennen kikyä. Palkankorotuksetkin ovat olleet todella maltillisia. Minä en näe mitään tarvetta ilmaisille, ylimääräisille työtunneille, Ollilainen puuskahtaa.

Pääluottamusmies kertoo kysyneensä heiltä, joiden mielestä äänestämällä ei voi vaikuttaa: ”Haluatko tehdä kiky-tunteja?”

Yleensä vastaus on ollut kielteinen. Ollikainen toteaa, että sellainen päätelmä ei kanna, että eihän nyt yksi ääni mitään vaikuta.

– Jos kaikki ajattelisivat noin, se olisi aika huono yhtälö. Jokainen ääni merkitsee.

Ollilainen yllyttääkin kaikkia vertaamaan äänestämisen aiheuttamaa pientä vaivaa siihen, minkä äänestämällä voi voittaa.

– Jos joutuu vaikka vähän kävelemään päästäkseen äänestyspaikalle, niin kai siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa? Kai siinä enemmän voittaa, kun silloin voisi saada tämän hallituksen vaihtoon?

 

MINKÄ PUOLESTA SINÄ OLET VALMIS ÄÄNESTÄMÄÄN?

Liity Vapaiden valtakunta -kampanjan tukijaksi ja äänestä ehdokasta, joka:

➊ Ei painosta työntekijöitä kikyratkaisuihin (talkoopäivät ja lomarahaleikkurit)
➋ Puolustaa työntekijän irtisanomissuojaa
➌ Puolustaa mielipiteenvapautta, kuten lakko-oikeutta
➍ Ajaa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luopumista
➎ Ajaa resurssien lisäämistä koulutukseen
➏ Vaatii nollatuntisopimusten kieltämistä
➐ Kannattaa mahdollisuutta tulla toimeen yhdellä työllä
➑ Puolustaa vapautta järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia

 

VIELÄ EHDIT MUKAAN!

Kampanjointi tiivistyy. Tukijaksi voit ilmoittautua kampanjasivustolla. Samalla voit ryhtyä myös aktiiviksi ja pyytää muitakin mukaan tukijoiksi, toimia verkkoaktiivina, osallistua kampanjan tapahtumiin tai ottaa isomman roolin ja järjestää itse toimintaa:

www.vapaidenvaltakunta.fi

Liittyminen käy myös Ääni vapaudelle -mobiilisovelluksella. Voit seurata kännykällä tukijamäärän kasvua sekä kampanjakuulumisia. Sovellus toimii myös apuna, kun haluat kutsua uusia tukijoita mukaan: voit esimerkiksi avata keskustelun työelämäteemoista sovelluksesta löytyvän kyselyn avulla:

Google Play

 App Store

Seuraa Vapaiden valtakuntaa somessa:

Facebook

Twitter

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN, ARI NAKARI JA LAURI ROTKO

 

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Me ratkaisemme Suomen suunnan – työntekijöiden ääni kuuluviin! (13.3.2019)

Näin eduskuntapuolueet vaaliohjelmissaan – kannat työelämään ja tärkeisiin liiton jäsenen elämään vaikuttaviin kysymyksiin (13.3.2019)

Teollisuusliittolaisia ehdolla eduskuntavaaleissa (Teollisuusliitto)