Juha Sutinen: Teknologia valjastettava turvallisuuden aisapariksi

Tulevaisuuteen on kiva kurkistella ja arvioida, miten esimerkiksi työelämä kehittyy. Ennustaminen on hankalaa, vaikka teknologian kehitystä näkee noin 20 vuoden päähän. Esimerkiksi digitelevisioita oli jo 80-luvulla, mutta kaupalliset versiot ovat yleistyneet vasta viime vuosina.

Epävarmuuden tulevaisuuden ratkaisuista tai siitä, mitkä tekniikat hyväksytään käyttöön, aiheuttavat ihminen sekä poliittiset valinnat.

Linjauksia on vedettävä esimerkiksi sen suhteen voiko Suomessa ajaa itseohjautuvalla autolla tai saako tekoäly tehdä ratkaisuja vaikkapa lääkehoidossa.

Vielä tänä päivänä tuntuu lähes tieteiselokuvalta, että jääkaappi kertoo sinulle, mitä voit syödä ja mitkä ruuat aiheuttavat terveydellesi riskejä. Kuitenkin tämä teknologia on jo olemassa.

Meihin laitetaan siru, joka mittaa erilaisia asioita kehosta. Jääkaappiin asennetaan lukija, joka koodaa kaapissa olevat ruuat ja niiden koostumuksen sekä sinun tietosi. Kun yrität ottaa sitä lempimakkaraasi, kone ilmoittaa, että kannattaisi harkita vielä.

KOHTI TURVALLISEMPIA TYÖYMPÄRISTÖJÄ

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut robotit yksinkertaisissa ja vaarallisissa töissä. Turvallisuus ja työviihtyvyys ovat kiistatta lisääntyneet ja monista työvaiheista on tullut turvallisempia ja siistimpiä. Teknologialla voidaan hallita riskejä.

Edellä kuvattu kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Turvallisuus ei sen myötä kuitenkaan lisäänny automaattisesti, vaan riippuu siitä, miten huolto, kunnossapito ja perehdytys toteutetaan.

Teknologia voi olla myös riski työturvallisuudelle. Työt saattavat pirstaloitua ja perinteiset työsuojelun yhteistoimintaelimet voivat hajota.

Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelutoimikuntien toiminta voi pahimmassa tapauksessa lakata kokonaan.

Työterveyshuollon järjestäminen voi muuttua hankalaksi. Vastuu näiden asioiden järjestämisestä voi hämärtyä epäselväksi. Kehitys tuo haasteen meille edunvalvojille.

Meidän pitää olla mukana lainsäädännön valmistelussa, jotta työsuojelun yhteistoiminnan edellytykset varmistetaan myös tulevaisuudessa.

Keinoja voisivat esimerkiksi olla tilaajan pääasiallisen määräysvallan tai velvollisuuksien lisääminen.

TURVALLISUUS ALKAA KOULUTUKSESTA

Kun tulevaisuuden osaajia koulutetaan, ei ammatillisen opetuksen roolia voi vähätellä. Koulutuksen pitää olla monipuolista ja tulevaisuuteen tähtäävää.

Prosessinhoitajan pitää tietenkin saada perustaidot prosessin hoitamisesta ja koneistajan koneistamisesta työympäristö- ja turvallisuusasiat mukaan lukien.

Tähän pitäisi kuitenkin liittää myös ymmärrys tulevaisuudesta ja esimerkiksi siitä, mitä esimerkiksi tekoäly voisi tarkoittaa alalla tulevaisuudessa.

Ammatillinen koulutus muutettiin 1.8.1998 alkaen kestoltaan kolmevuotiseksi. Tämä toi tullessaan hyppytunteja ja erikoisia koulupäivän kestoja.

Koulutus pitäisi palauttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja sillä tavalla työssä käynnin kaltaiseksi, että koulussa ollaan kahdeksan tuntia päivässä. Tämä loisi enemmän valmiuksia työelämää varten kuin epämääräiset pätkäkoulupäivät.

Ammatillisen koulutuksen reformia odotellessa.

JUHA SUTINEN 
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA