KOKIJA: Anniina Pekki näki Saksassa mallia ammatillisesta koulutuksesta: ”Ryhmässä vain kolme opiskelijaa!”

Tuotantoavustaja Anniina Pekki kävi Teollisuusliiton nuorisojaoston matkalla Saksassa. Hän näki, miten ammatillista koulutusta kannattaisi työpaikoilla järjestää.

Orion Oyj:n Salon toimipisteen pääluottamusmies Anniina Pekki on Teollisuusliiton valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen. Entisenä teamilaisena kansainvälisen yhteistyön laajuus Teollisuusliitossa tuli mukavana yllätyksenä.

– Olin heti valmis matkaan. Meillä TEAMissa ei ollut vastaavaa kansainvälistä toimintaa, Pekki toteaa.

Metalliliitto oli pitkään tehnyt yhteistyötä Saksan jättiläismäisen veljesjärjestön eli kahden miljoonan jäsenen IG Metallin kanssa. Näitä peruja Teollisuusliiton yhdeksänhenkinen nuorisoryhmä kävi IG Metallin nuorten vieraana elokuussa Saksassa. Ensi vuonna on saksalaisten vuoro käydä Suomessa.

Saksassa tehdaskohteina olivat Volkswagenin hyötyajoneuvotehtaan alumiinivalimo, KSM Wernigeroden autonosia valmistava tehdas ja Piller Harzin sähkömoottoritehdas. Viimeiseksi käytiin Volkswagenin Braunschweigenin tehtaassa, missä oli myös koulutuskeskus.

Keskuksessa suomalaiset näkivät paikan päällä, miten yrityksessä koulutetaan uusia ammattilaisia. Opettajat ovat kokoaikaisesti oppilaiden kanssa työskenteleviä yrityksen omia työntekijöitä.

Ainakin sinä päivänä, kun suomalaiset kiersivät tehdasta, oppisopimusopettajalla oli aikaa vetää hyvin pientä eli kolmen hengen ryhmää.

– Opiskelijat näyttivät innostuneilta. Volkswagenin oppisopimusopiskelijat olivat juuri saaneet käyttöönsä uudet iPadit, joita he voivat käyttää opiskelunsa tukena, Pekki kertoo.

Saksan järjestelmää pidetään usein koko maan vientiteollisuuden menestyksen perustana. Tätä kautta yritykset kouluttavat ja rekrytoivat osaavia työntekijöitä maksaen myös suurimman osan koko koulutusjärjestelmän kuluista. Kolme ja puoli vuotta kestävään koulutukseen kuuluu myös ihan perinteistä luokkaopetusta yleissivistävine oppiaineineen.

LEIKKAUKSET KURITTAVAT AMMATILLISTA OPETUSTA

Pekki toteaa, että Saksan järjestelmän parhaista puolista pitäisi ottaa oppia Suomessa. Sipilän hallitus on tehnyt dramaattisia leikkauksia kaikkeen koulutusrahoitukseen, vaikka kiistaton tutkimustieto kertoo, että koulutukseen panostaminen on tärkein tapa kohottaa kansakunnan hyvinvointia. Pekki on joutunut näkemään myös läheisen ystäväpiirin kautta, miten määrärahojen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa näkyvät.

– Hyvä ystävättäreni opiskelee nyt parturi-kampaajaksi. Opettajalla on jopa kolme luokkaa valvottavanaan yhtä aikaa. Opettajalla on aikaa vain tehtävänantoon, ja sitten hänen pitää lähteä jo pois toista luokkaa ohjaamaan. Opettajalla ei ole oikeasti aikaa opettaa, Pekki hämmästelee ammattiopetuksen murheellista jamaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) valtakaudella.

Kun opettajalla ei ammattikoulutuksessa ole enää aikaa ehdottomasti tärkeimpään tehtäväänsä eli opettamiseen, seuraukset näkyvät jo työpaikoilla, Pekki arvioi.

Toinen Pekille paljastunut etu saksalaisessa ammattikoulutuksessa on työpaikan varmuus. Tämä vertautuu siihen aikaan Suomessa, jolloin metallialan konepajakouluista tai paperialan omista koulutuksista pääsi suoraan töihin.

– On aikamoinen palkinto, että koulutuksen päättyessä työpaikka on varma siinä yrityksessä, Pekki toteaa.

Suomalaisille kerrottiin, että tietystikin koulutuksen päättyessä pitää päästä loppukokeista hyväksyttävästi läpi. Varma työpaikka on kuitenkin iso motivaattori.

– Meille kerrottiin, että loppukokeiden hylkäysprosentti on todella pieni. Jos vain haluaa saada opintonsa loppuun, siinä kyllä onnistuu.

TÄSMÄTUKEA NUORILLE TYÖTTÖMILLE?

Pekki ei varmastikaan halua tuoda Saksasta mitään sikäläisen työmarkkinajärjestelmän huonoja puolia. Niihin kuuluvat työttömien nöyryyttäminen ja rankaiseminen ”Kurzarbeit”-työpaikoilla, joiden palkoilla ei pysty tulemaan toimeen.

Sen sijaan Pekki miettii niitä keinoja, joilla työttömiksi jääviä Teollisuusliiton alojen nuoria voitaisiin tukea. Pekki on myös Helsinki-Uusimaan alueellisen nuorisojaoston jäsen. Hän olikin mukana viime kesän alkupuolella soittoringissä, jossa kyseltiin juuri valmistuneiden opiskelijajäsenten kuulumisia. Vastaanotto oli hyvä, kun kysyi nuorelta: Mitä kuuluu? Miten menee?

”Opettajalla ei suomalaisessa ammattikoulutuksessa ole enää aikaa ehdottomasti tärkeimpään tehtäväänsä eli opettamiseen. Seuraukset näkyvät jo työpaikoilla.”

– Heillä, jotka eivät olleet saaneetkaan työpaikkaa, oli huonot fiilikset. Heihin sai virtaa, kun kysyi, mitä jos kyselisit töitä tuolta ja tuolta. Tai mitäs, jos ajattelisitkin, että jatkaisit koulua. Nuorissa on paljon potentiaalia. He voivat olla valmiita myös muuttamaan töiden perässä, Pekki perkaa soittelujen saldoa.

– Tällaisia soittorinkejä pitäisi ehdottomasti jatkaa. Ja minusta työttömille nuorille voisi olla jokin oma kurssi tai tapahtumapäivä. Usein työtön-sanasta nousee mieleen vanhempi ihminen. Nuorelle pitäisi suunnata omia kursseja, muuten hän ei työttömien tapahtumaan helpolla lähde.

TIETOISKUJA JA TUBETUSTA?

Pekki miettii, voisivatko Teollisuusliiton kaikki tiedotuskanavat, Tekijä-lehti mukaan lukien, tehdä infoiskuja liiton sopimusalojen työpaikoista. Näin nuorille työnhakijoille paljastuisi, miten valtava kirjo erilaisia töitä ja ammatteja liiton omastakin piiristä löytyy.

– Meidän nuori jäsenemme voisi itse kertoa videolla työstään, alkaen vaikka siitä hevoshoitajasta sinne metallialan hitsariin, ja me lääketyöntekijät esiintyisimme siinä sitten välissä, Pekki kaavailee.

Saksan matkalta Pekille jäikin mieleen ihastelun aiheena IG Metallin nuorten todella vahva panostus some-kanaviin. Se on yksi vastaus ammattiliittojen haasteisiin.

– Nuoret selaavat kännykkää. Bussipysäkillä ei puhuta, vaan katsotaan kännykkää. Nuoret eivät juuri enää katso telkkaria, vaan seuraavat sarjoja ja kuuntelevat musiikkia.

Saksassa esimerkiksi liikkuvaa kuvaa hyödynnettiin aivan joka lähtöön alkaen musiikkivideoksi jalostuneesta tietoiskusta: ”Miksi kannattaa liittyä liittoon?”

– Meillä pitäisi olla Teollisuusliiton oma tubettaja, Pekki esittää.

Nuorisojaoston jäsen myöntää, että vielähän Teollisuusliitto on järjestönä nuori. Ei kaikkea pystytä tekemään heti IG Metallin malliin. Saksalaisen veljesjärjestömme nuorisojäseniä on yksistään saman verran kuin koko Teollisuusliitossa jäseniä, Pekki tietää.

Olivatpa resurssit millaisia tahansa, Teollisuusliiton on Pekin mielestä kuitenkin käytävä aina vain tehokkaampaan informaatiotaisteluun. Valtavirtamedia iltapäivälehdet eturintamassa levittää ammattiyhdistysliikkeestä valheellisia mielikuvia.

– Lehdissä kyllä näkee juttuja siitä 30-vuotiaasta menestyksekkäästä yrittäjästä, joka tienaa näin ja näin paljon. Kaikki yritetään saada yrittäjiksi, Pekki kuvaa.

Oppikirjoista on poistettu myönteinen ja laaja tieto ammattiyhdistysliikkeen todellisista tehtävistä ja ansioista koko yhteiskunnan rakentamisessa. Yleinen Työttömyyskassa YTK eli ns. Loimaan kassa on vain kassa, ei liitto. Sen perustivat kokoomuslaiset yrittäjät ay-liikkeen murtamiseksi.

Nuorilla ei Pekin mukaan ole tietoa, miten paljon etuja Teollisuusliitto tarjoaa ja miten paljon nuorisotoimintaakin liitossa on, jos vain lähtee mukaan.

– Meidän on saatava lisää näkyvyyttä Teollisuusliitolle. Loimaan kassa mainostaa itseään radiossa. Miksemme mekin voisi laittaa mainoksia niihin radio-ohjelmiin, joita nuoret kaikkein eniten kuuntelevat?

Pekki mietiskelee myös, olisiko liian kallista, jos Teollisuusliitto ostaisi Spotifysta lyhyitä mainoksia. Spotifyn ilmaisversio näet pakottaa seuraajansa kuuntelemaan säännöllisin väliajoin mainoksia ennen kuin musiikin ilmaista kuuntelua saa taas jatkaa.

Edelleenkin jäseneksi saa niin nuoren kuin vanhemmankin työntekijän todennäköisimmin kohtaamalla, puhumalla ja pyytämällä. Mutta somettaminen ja yleinen tiedottaminen voisivat olla Pekin mielestä jäsenyysasioissakin iso apu. Teollisuusliitto olisi edes nimenä tuttu.

”KAIKKI ERILAISIA, KAIKKI SAMANARVOISIA”

Pekkiä kavahduttaa perussuomalaisten hajota ja hallitse -taktiikka, jolla suomalaisten työttömien ja ulkomaalaisten työntekijöiden väliin kylvetään vihan siemeniä. Teollisuusliittolaisten ei tule langeta tähän mielikuvien luomaan ansaan, jolla työolojen kurjistamisen todelliset arkkitehdit pääsevät pälkähästä.

– On aika hurja maailmankuva, jos pitää ulkomaalaisia jotenkin vähempiarvoisina ihmisinä.

Teollisuusliiton toimintaan pitää juurruttaa aivan toisenlainen ihmiskäsitys; nuorten ennakkoluuloton hyväksyvyys kaikkia kohtaan.

– Nuorissa on hienoa se, että he ottavat ihmisen sellaisena kuin hän on. Olemme kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia.

”Tärkeintä on nyt, että jokainen äänestää eduskuntavaaleissa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!”

Kansainvälinen toiminta voisi Pekin mielestä laajentua Saksaa lähemmäksikin, ihan tuohon naapuriin eli muihin Pohjoismaihin. Ja Suomessa työskenteleville jäsenille, joilla on ulkomaalaistausta, pitäisi lisätä toimintaa ja koulutusta. Marraskuussa Tampereella oli jo venäjänkielinen edunvalvontakurssi (Lue lisää tästä).

– Teollisuusliitto voisi järjestää englanninkielisenkin kurssin, Pekki esittää.

Pekki ei malta olla vielä palaamatta päivänpolitiikkaan. Hän yllyttää kaikkia nuoria tajuamaan, että politiikkaa ei pidä pitää kirosanana. Sehän on vain yhteisistä asioista huolehtimista.

– Tärkeintä on nyt, että jokainen äänestää eduskuntavaaleissa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

NUORI TYÖTÖN, ETSITKÖ TATSIA ELÄMÄÄN?

Hakeudu mukaan Tatsi ry:n toimintaan, jos olet työtön ja Teollisuusliiton jäsen. Tatsi järjestää ilmaista tukitoimintaa ja koulutusta nimenomaisesti myös nuorille työttömille. Nyt esimerkiksi Porvoossa ja Kotkassa toimii Avoin työhuone, jossa 18–35-vuotias työtön voi tehdä ympäristöstään enemmän itsensä ja kavereidensa näköisen. Tampereelle vastaava avataan ensi vuoden aikana. Tutki lisää: www.tatsi.org/nuoret-tyottomat

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PEKKA ELOMAA