Hannu Siltala: Ammatillinen koulutus murrosvaiheessa

teollisuusliitto

Ammatillisen koulutuksen uusi nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdistävä lainsäädäntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. Tutkittua tietoa siitä, miten uudistus on onnistunut, ei vielä ole, sillä ammatilliset oppilaitokset aloittivat syyslukukauden vasta muutama viikko sitten. Erityisesti odotetaan, miten työpaikoilla tapahtuva koulutussopimusoppilaiden oppiminen ja työpaikkaohjaus onnistuvat. Tulossa on lähiaikoina muun muassa SAK:n luottamusmiespaneelin kysely reformin toteutumisesta työpaikoilla.

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Yhtä jalkaa reformin kanssa on toteutettu parinsadan miljoonan euron ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset. Reformin ehkä keskeisin uudistus on koulutuksen painopisteen siirtyminen entistä enemmän työpaikoille. Tämän varaan hallitus on laskenut osittain ammatillisesta koulutuksesta tulevat säästöt. Koulujen resursseja supistetaan opetushenkilökunnan ja tilojenkin osalta. Tämä on vaarallista, sillä ei ole ollenkaan kirkossa kuulutettu, että ammattiin opiskeleville löytyisi riittävästi laadukkaita koulutussopimuspaikkoja yrityksistä.

Opiskelun painopisteen siirtyminen työpaikoille merkitsee entisen työssäoppimisjaksojen muuttumista koulutussopimuksiksi. Koulutussopimusten rinnalla säilyvät edelleen oppisopimukset. Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen tärkein ero on, että oppisopimus on määräaikainen työsopimussuhde, josta kuuluu maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Koulutussopimusoppilaat eivät ole työsuhteessa, vaan ovat oppilaitoksen vastuulla olevia opintososiaalisten tukien varassa opiskelevia opiskelijoita.

”Koulutusuudistus on iso haaste myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tärkeää on, että koulutussopimusoppilaista huolehditaan.”

Koulutussopimus tuo vahvoja velvoitteita koulutuksen järjestäjille (oppilaitoksille) ja työnantajille. Koulutussopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja työantajan välillä. Työnantajat eivät saa koulutuskorvausta oppilaan ohjaamisesta. Koulutussopimusoppilaille on tehtävä jokaista koulutussopimusjaksoa varten henkilökohtaistamisohjelma, jossa määritellään tarkasti, mitä opiskeltavan tutkinnon osaa koulutussopimusjakso koskee, eli millaisia tehtäviä oppilaan on tehtävä täyttääkseen tutkinnon edellytykset. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen.

Koulutussopimusoppaille on nimettävä henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, jonka tulisi olla opittavan ammatin vahva osaaja sekä tuntea tutkinnon perusteet sekä osata ohjata opiskelijaa oppimaan ammatti. Vastuu työpaikkaohjaajien perehdyttämisestä ja kouluttamisesta tehtävään on koulutuksen järjestäjillä. Koulutuksen järjestäjät tarjoavat oppilaitoksissaan ilmaista työpaikkaohjaajakoulutusta.

Koulutusuudistus on iso haaste myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tärkeää onkin, että koulutussopimusoppilaista huolehditaan. Työpaikoilla ei saa syntyä tilanteita, joissa koulutussopimusoppilaita hyväksikäytetään toisarvoisissa tehtävissä ilmaisena työvoimana. Koulutussopimusoppilaille kannattaa tarjota liiton oppilaisjäsenyyttä ja saada heidät osaksi Teollisuusliiton jäsenperhettä.

HANNU SILTALA
Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA