Mika Jokela, Marimekon Herttoniemen painotalon eli Marimekko Tuotanto Oy:n pääluottamusmies painohallissa 22.8.2018. Jokela on Helsingin Teva ao. 407:n jäsen. KUVA KITI HAILA

Marimekon kangas­painon pääluot­ta­mus­mies: Miksi ei kerrottu koko totuutta?

Marimekko kertoi elokuun alun pörssi­tie­dot­tees­saan loista­vasta liike­tu­lok­ses­taan. Kaksi päivää aiemmin ilmoi­te­tuista Marimekon kangas­painon henki­löstöä kosket­ta­vista yt-neuvot­te­luista ei tiedot­teessa mainittu sanallakaan.

Marimekon erinomainen tulos vuoden toisella neljän­nek­sellä oli huomiota herät­tävä talous­uu­tinen elokuun alussa. Yrityksen liike­vaihto kasvoi edellis­vuoden vastaa­vaan ajanjak­soon verrat­tuna 24 prosenttia, ja alkuvuoden liike­voitto nousi 4,8 miljoo­naan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 1,8 miljoonaa euroa.

Kaksi päivää ennen liike­tu­loksen julkis­tusta Marimekon Hertto­niemen kangas­painon luotta­mus­hen­ki­löille ilmoi­tet­tiin yt-neuvot­te­luista, joissa 30 prosenttia painon työnte­ki­jöistä uhkasi irtisa­no­minen tuotan­nol­li­sista ja talou­del­li­sista syistä.

Alun perin yt-neuvot­telut koskivat yhdeksän henkilön työpa­nosta. Neuvot­te­lujen loppu­tulos oli se, että kuusi henkilöä, joista viisi työnte­kijää ja yksi ylempi toimi­hen­kilö saivat lopputilin.

Painon pääluot­ta­mus­mies Mika Jokela sanoo olevansa pettynyt, että henki­lös­tölle kipeä asia halut­tiin yrityksen tiedo­tuk­sessa piilottaa maton alle.

– Tästä meidän yt-neuvot­te­lus­tamme ei puhuttu sanal­la­kaan missään mitään, ei pörssi­tie­dot­teessa, eikä muualla.

– Tulee tunne, että julki­suu­delta salail­tiin todel­lista juttua. Mieles­täni olisi pitänyt reiluuden nimissä mainita, että meillä painossa on tällainen tilanne.

Hänen mukaansa henki­lö­kunta oli valikoi­vaan tiedo­tuk­seen tyrmis­tynyt ja pettynyt.

YT KOSKETTI KAIKKIA

Yt-neuvot­telut alkoivat Hertto­niemen kangas­pai­nossa 13. elokuuta. Ne koskivat koko henki­lö­kuntaa, jota on 30. Ennak­koil­moi­tuksen mukaan vähen­nys­tarve koski yhdeksän henkilön työpanosta.

– Työnan­taja ilmoitti yt-neuvot­te­lu­kut­sussa, että irtisa­no­miset, lomau­tukset ja osa-aikais­ta­miset olivat vaihtoeh­toina, Jokela kertoo.

Työnan­taja päätyi irtisa­no­mi­seen, mutta henki­lös­tö­vai­kutus lieveni kuuteen henki­löön alussa ilmoi­te­tusta yhdeksästä.

Perus­teeksi väen vähen­tä­mi­selle työnan­taja esitti uuden entistä tehok­kaamman konekannan.

– Konekannan uusiminen on johtanut kapasi­teetin kasvuun. Koko kapasi­teetti ei ole käytössä, koska pakka­kan­kaan myynti on Suomessa laskenut. Se oli työnan­tajan mukaan perim­mäinen syy vähennykseen.

Jokelan mukaan työnte­kijät ovat loppu­tu­lok­seen pettyneitä.

–  Marimekko tekee hyvää tulosta, ja siitä huoli­matta turvau­du­taan irtisa­no­mi­siin. Olisin nähnyt mahdol­li­suu­tena, että asiaa olisi hoidettu lomau­tuk­silla. Mutta työnan­taja ei nähnyt samalla tavalla.

–  Harmil­lista tässä on se, että tämän alan ammat­ti­laisia ei varmasti Suomessa pystytä työllis­tä­mään, koska meillä ei ole tämän mitta­luokan kangas­pai­noja. He joutuvat hakeu­tu­maan uusille urille.

Varsi­nai­sesti yt-lakia ei Marimekko Jokelan mukaan rikkonut. Kun yt koskee alle kymmentä henkilöä, siitä ei ole pakko tiedottaa.

Marimekon Hertto­niemen paino­ta­lossa 22.8.2018 kuvassa vasem­malta Jukka Berglund, Jarmo Rauma ja Jukka Huhta. KUVA KITI HAILA

EI SUOMI NÄIN NOUSE

Jokela mainitsee, ettei hän osannut odottaa tässä tilan­teessa näin rajuja toimia.

– Meillä on ollut aika tasaista viimeiset pari vuotta. Ei ole tapah­tunut mitään suurempia: tuotan­to­määrät ovat olleet aika samoissa. Ei ole ollut nousuja eikä laskuja. Paina­maan on pystytty yli miljoona metriä vuodessa joka tapauksessa.

– Se on ihan merkit­tävä metri­määrä. Toki kapasi­teetti on suurem­paan määrään, koska meillä on rotaa­tio­pai­no­kone, joka on aika nopea.

– Ei me ihan odotettu tällaista. Suomi vasta elpyy, kuten maail­makin, edelli­sestä laskusta. Ennen kuin vaiku­tukset täällä näkyvät, vie hetken aikaa.

– Jotenkin tulee sellainen tunne, ettei Suomi nousuun näin mene.

KANGASPAINAMISEN VIIMEINEN LINNAKE

Hertto­niemen painossa tehdään tekstii­leihin kuviopainantaa.

– Koko Marimekon henki­lö­kun­nasta me olemme noin kymme­nesosa, mutta merkit­tävä tuloksen kannalta.

Jokela on huoli­sis­saan kangas­pai­na­misen ammat­ti­taidon tulevai­suu­desta Suomessa.

– Tämän alan osaajat ovat Suomessa hyvin vähissä. Ennen kuin Nanso ajettiin Suomesta alas, sillä oli toinen iso kangas­paino Suomessa. Finlayson on jo aikoja sitten poistunut kuvasta. Olemme viimeinen linnake.

– Me olemme ylpeitä siitä, että olemme tämän alan huippu­tai­tajia. Kun väki vähenee täältä, niin osaajat lipuvat muille aloille.

Sitä Jokela ei usko, että Marimekko siirtäisi paina­misen ulos Suomesta.

– Sitä on paino­tettu, että suoma­lai­suus on meille imago­ky­symys. Tämä on suoma­lainen yritys ollut aina, ja varmasti merkitsee aika paljon myös kulut­ta­jalle, että meillä on tuotantoa Suomessa.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA